Vaalijärjestys

Hyväksytty edustajistossa 4.12.2014

I luku
Yleisiä määräyksiä

1 §

Ylioppilaskunnan edustajiston jäsenten ja varajäsenten vaalissa noudatetaan tämän vaalijärjestyksen määräyksiä. Edustajiston vaali toimitetaan joka toinen vuosi loka-marraskuun aikana. Edustajiston toimikausi on kaksi vuotta.

2 §

Ylioppilaskunnan edustajiston vaalissa on äänioikeus ainoastaan yliopistoon läsnäolevaksi kirjoittautuneella ylioppilaskunnan jäsenellä.

3 §

Äänioikeuttaan voi ylioppilaskunnan jäsen käyttää vain henkilökohtaisesti. Jokaisella äänioikeutetulla on vaalissa yksi ääni.

4 §

Vaalissa vallitsee salainen, välitön ja suhteellinen vaalitapa.

5 §

Vaaliluettelona käytetään yliopiston antamien tietojen mukaan laadittua jäsenluetteloa.

6 §

Edustajiston vaalissa on vaalikelpoinen jokainen  äänioikeutettu ylioppilaskunnan jäsen, joka on kirjoittautunut yliopistoon ennen sitä ajankohtaa, jolloin ehdokasasettelu päättyy. Ylioppilaskunnan vakinaiset ja määräaikaiset viran- ja toimenhaltijat eivät kuitenkaan ole vaalikelpoisia edustajiston jäseniksi.

II luku
Keskusvaalilautakunta ja vaalilautakunnat

7 §

Vaalin toimittamista varten asetetaan ylioppilaskuntaan keskusvaalilautakunta.  Ylioppilaskunnan puheenjohtaja tekee edustajistolle esityksen keskusvaalilautakunnaksi ja joko toimii itse keskusvaalilautakunnan puheenjohtajana tai nimeää sille puheenjohtajan.

Puheenjohtajan lisäksi keskusvaalilautakuntaan kuuluu 4-6 jäsentä, jotka ylioppilaskunnan puheenjohtaja kutsuu ylioppilaskunnan äänioikeutetuista jäsenistä siten, että edellisessä vaalissa esiintyneet mielipideryhmät mikäli mahdollista tulevat keskusvaalilautakunnassa edustetuiksi. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Keskusvaalilautakunnan sihteerinä toimii ylioppilaskunnan pääsihteeri tai muu pääsihteerin nimeämä henkilö.

8 §

Vaalissa voi olla useita äänestyspaikkoja jotka keskusvaalilautakunta määrää. Jokaiseen äänestyspaikkaan asetetaan vaalilautakunta.

9 §

Vaalilautakuntaan keskusvaalilautakunta nimeää puheenjohtajan ja riittävän määrän jäseniä ja varajäseniä.

III luku
Ehdokas, vaaliliitto, vaalirengas

10 §

Vaalin ehdokkaat asetetaan siten että ehdokkuutta haluava ylioppilaskunnan jäsen tekee asiasta kirjallisen ilmoituksen keskusvaalilautakunnalle käyttäen keskusvaalilautakunnan vahvistamaa lomaketta (ehdokasilmoitus). Ehdokkaaksi asettuvan on omakätisesti allekirjoitettava ehdokasilmoitus. Ehdokasilmoituksessa tulee olla kaksi todistajaa.

11 §

Kahdella tai useammalla ehdokkaalla on oikeus yhtyä vaaliliitoksi. Tällöin on vaaliliiton nimi ja mahdollinen tunnus merkittävä ehdokasilmoitukseen. Lisäksi on vaaliliittoon haluavien ehdokkaiden laadittava vaaliliiton perustamisasiakirja käyttäen ylioppilaskunnan keskusvaalilautakunnan vahvistamaa lomaketta. (vaaliliiton perustamisilmoitus).

Vaaliliiton perustamisasiakirjassa tulee mainita vaaliliiton nimi ja mahdollinen tunnus sekä ilmoittaa vaaliliiton yhteyshenkilö ja hänen varahenkilönsä, joiden tulee olla ylioppilaskunnan jäseniä. Vaaliliiton yhteyshenkilö ja varayhteyshenkilö voivat olla ehdokkaina, mutta vain siinä vaaliliitossa, jonka yhteyshenkilöinä toimivat.

Ehdokas voi olla jäsenenä vain yhdessä vaaliliitossa. Ylioppilaskunnan jäsen voi olla vain yhden vaaliliiton yhteyshenkilö tai varayhteyshenkilö.

12 §

Jos joku esiintyy ehdokkaana tai vaaliliiton yhteyshenkilönä kahdessa tai useammassa vaaliliitossa poistakoon keskusvaalilautakunta hänet niistä kaikista ja mikäli kysymyksessä on ehdokas hylätköön hänen ehdokkuutensa.

13 §

Vaalirenkaan voi muodostaa kaksi tai useampia vaaliliittoja sekä vaaliliiton tai vaaliliittojen kanssa yksi tai useampi vaaliliittoihin kuulumaton ehdokas.

Vaaliliitto tai ehdokas voi kuulua vain yhteen vaalirenkaaseen. Vaalirenkaaksi yhtyvät antavat keskusvaalilautakunnalle sopimusasiakirjan, jossa on mainittava vaalirenkaan nimi ja mahdollinen tunnus ja vaalirenkaaseen yhtyvien nimet. Sopimusasiakirja on vaaliliittojen yhteyshenkilöiden ja mikäli vaalirenkaassa on vaaliliittoihin kuulumattomia ehdokkaita, myös näiden allekirjoitettava.

14 §

Keskusvaalilautakunnan puheenjohtajan on ilmoitettava vaalikuulutuksella määräaika, jonka kuluessa 10-13 §:ssä mainitut asiakirjat on keskusvaalilautakunnalle annettava sekä paikka, missä ne vastaanotetaan. Tästä määräajasta ja paikasta on myös vähintään kaksi viikkoa ennen määräajan loppumista ilmoitettava ylioppilaskunnan ilmoitustaululla tai internetsivulla.

IV luku
Vaaleja valmistelevat toimenpiteet

15 §

Keskusvaalilautakunta tarkistaa sille jätetyt 10-13 §:ssä tarkoitetut asiakirjat sekä hyväksyy ehdokaslistojen yhdistelmään otettavaksi ne ehdokaslistat ja vaaliliitot, joita koskevat asiakirjat on oikein laadittu ja määräajassa lautakunnalle jätetty.

Milloin jossakin vaalilautakunnalle jätetyssä vaaliasiakirjassa ilmenee epäselvyyksiä tai virheellisyyksiä, tulee lautakunnan välittömästi ilmoittaa tästä ylioppilaskunnan ilmoitustaululla sekä julistaa kahden päivän määräaika, jonka kuluessa vaaliliiton asiamiehen tai ehdokkaan itsensä tulee selventää epäselvyys, täydentää puute tai korjata virheellisyys. Sen jälkeen kun tämä määräaika on kulunut, lautakunta kokoontuu uudelleen päättämään ehdokaslistojen yhdistelmästä, johon hyväksytään myös ne ehdokaslistat tai ehdokasilmoitukset, jotka määräajan kuluessa on selvennetty tai korjattu 10-13 §:ssä tarkoitettuun muotoon.

16 §

Ehdokaslistojen yhdistelmään tulevat ensimmäisiksi vaalirenkaisiin ja vaaliliittoihin kuulumattomat ehdokkaat aakkosjärjestyksessä, sen jälkeen tulevat vaalirenkaat ja niihin kuulumattomat vaaliliitot arvonnan osoittamassa järjestyksessä. Vaalirenkaissa olevat yksityiset ehdokkaat on asetettava vaalirankaan alkuun aakkosjärjestyksessä.

Vaalirenkaisiin kuuluvat vaaliliitot tulevat vaalirenkaan sopimuskirjassa määrättyyn järjestykseen. Vaaliliittoihin kuuluvien ehdokkaiden järjestys määräytyy vaaliliiton perustamisasiakirjan mukaan. Ehdokaslistoilla olevat ehdokkaat numeroidaan edellä ensimmäisessä momentissa tarkoitetussa järjestyksessä alkaen 2:sta. Tämän jälkeen ehdokaslistojen yhdistelmä luetteloidaan aakkosellisesti alkaen A:sta siinä järjestyksessä johon ne on arvalla määrätty. Yhdistelmässä on mainittava mitä vaalia varten se on laadittu.

17 §

Keskusvaalilautakunnan on laadittava ja monistettava vaalissa käytetty äänestyslippu, kun toimitetaan uurnavaali.

Äänestyslippuun on pantava merkintä, josta ilmenee, missä vaalissa sitä käytetään, sekä ympyrä valitsijan kannattaman ehdokaslistan numeron merkitsemistä varten.

18 §

Keskusvaalilautakunta määrää vaalitilaisuuden ajan sekä vaalin toimittamispaikat.

Vaalitilaisuuden tulee kestää vähintään kahdeksan (8) tuntia. Vaalitilaisuus voidaan suorittaa kahden peräkkäisen päivän aikana. Vaalitilaisuuden aika ja vaalin toimittamispaikat on tiedotettava vaalitoimitsijoille vähintään kahta viikkoa ennen vaalitilaisuutta ylioppilaskunnan ilmoitustauluilla tai ylioppilaslehdessä.

19 §

Jos vaalia varten on hyväksytty enintään niin monta ehdokasta kuin vaaleissa on edustajiston jäseniä valittava, ei erityistä vaalitilaisuutta toimeenpanna.

V luku
Äänestäminen uurnavaalissa

20 §

Vaalin toimittamista varten kokoontuvat keskusvaalilautakunta ja vaalilautakunnat keskusvaalilautakunnan puheenjohtajan kutsusta.

Sitten, kun kukin vaalilautakunta on valinnut keskuudestaan sihteerin pitämään pöytäkirjaa ja saanut keskusvaalilautakunnalta ehdokaslistojen yhdistelmän sekä tarpeellisen luvultaan lasketun määrän äänestyslippuja vaalitoimitus alkaa ilmoitettuna aikana.

Ennen äänestyksen alkua on vaalilautakunnan sekä ensimmäisen äänestäjän todettava että vaaliuurna on tyhjä. Vaalipaikalla voidaan käyttää uurnaa, joka on ollut aiemmin jo käytössä muulla vaalipaikalla. Ennen uurnan käyttöönottoa on tällöin todettava, että uurna on ollut lukittuna ja sinetöitynä niin, ettei siihen ole voitu tiputtaa äänestyslippuja. Tämän jälkeen keskusvaalilautakunnan edustajan on avattava lukitus ja sinetöinti siten, että äänestäminen mahdollistuu taas. Uurnaa ei saa missään vaiheessa toimitusta avata, vaan uurnan sisemmän kannen on oltava koko ajan kiinni ja sinetöitynä.

21 §

Vaalilautakunnan jäsenmäärästä on vaalitoimituksessa aina vähintään kolmen oltava läsnä.

Vaalilautakunnan on valvottava, ettei vaalihuoneistossa tapahdu minkäänlaista vaaliyllytystä.

Vaalilautakuntaan kuulumattomalla henkilöllä ei ole oikeutta vaalin aikana tutustua vaaliluetteloon eikä vaalilautakunta muutenkaan saa kesken vaalitoimituksen antaa sivulliselle tietoja siitä, ketkä henkilöt ovat käyttäneet äänioikeuttaan. Vaalilautakunnan on pyynnöstä annettava äänestäjille tieto tämän vaalijärjestyksen määräyksistä.

22 §

Vaalihuoneistoon on pantava nähtäväksi riittävä määrä ehdokaslistojen yhdistelmiä. Erityisesti tällainen yhdistelmä on asetettava nähtäväksi sinne, missä valitsijan on tehtävä äänestysmerkintä äänestyslippuun. Vaalilautakunnan on huolehdittava että valitsija voi säilyttää vaalisalaisuuden, tehdä merkintänsä äänestyslippuun sekä että sitä varten tarpeelliset välineet ovat käsillä.

23 §

Valitsijan, joka haluaa käyttää äänioikeuttaan, on äänestyslipun saamista varten ilmoittauduttava vaalilautakunnalle ja osoitettava henkilöllisyytensä.

Vaalilautakunnan on tarkoin pidettävä huolta, ettei äänestyslippua anneta muille, kuin äänioikeutetulle.

24 §

Valitsijan on merkittävä äänestyslipussa olevan ympyrän sisäpuolelle sen ehdokkaan numero, jota hän aikoo äänestää. Muita merkintöjä ei äänestyslippuun saa tehdä.

Jos valitsija haluaa käytettäväkseen uuden äänestyslipun, hän saa sen vaalilautakunnalta annettuaan takaisin entisen lippunsa joka on merkittävä mitättömäksi ja säilytettävä suljettuna keskusvaalilautakunnalle luovutettavassa suljetussa kirjekuoressa.

25 §

Merkittyään ehdokkaan numeron äänestyslippuunsa valitsijan on vietävä se kokoontaitettuna vaalilautakunnalle leimattavaksi ja sitten pantava leimattu äänestyslippu uurnaan. Tällöin katsotaan valitsijan käyttäneen äänioikeuttaan.

26 §

Äänestyslipun antamisesta ja äänioikeuden käyttämisestä on vaalilautakunnan tehtävä merkinnät vaaliluetteloon.

27 §

Jos vaalilautakunta ei ole jostakin toimenpiteestä yksimielinen, sen on heti alistettava asia keskusvaalilautakunnan ratkaistavaksi.

28 §

Keskusvaalilautakunnan, joka on päätösvaltainen keskusvaalilautakunnan puheenjohtajan ja kahden muun jäsenen läsnäollessa, on koko vaalitoimituksen ajan oltava vaalilautakunnan tavattavissa.

Keskusvaalilautakunnan on tällöin ratkaistava asiat, joista vaalilautakunta ei ole päässyt yksimielisyyteen, valvottava vaalin yleistä kulkua, pidettävä silmällä että vaalilautakunnat noudattavat yhtäläisiä menettelytapoja sekä annettava niille siinä suhteessa ohjeita.

VI luku
Ennakkoäänestys

29 §

Äänioikeutettu ylioppilaskunnan jäsen saa äänestää ennakolta niin kuin tässä luvussa määrätään.

30 §

Ennakkoäänestys suoritetaan keskusvaalilautakunnan määrääminä päivinä ehdokaslistan julkistamisen jälkeen.

Ensimmäisen ennakkoäänestyspäivän tulee olla viimeistään 4 päivää ennen varsinaisia äänestyspäiviä.

Keskusvaalilautakunta määrää ennakkoäänestyspaikat ja ennakkoäänestyksen keston kunakin ennakkoäänestyspäivänä.

31 §

Äänestyksen järjestämisestä huolehtivat keskusvaalilautakunnan antamien ohjeiden mukaisesti keskusvaalilautakunnan sihteeri ja keskusvaalilautakunnan määräämät vaalilautakuntien jäsenet.

32 §

Keskusvaalilautakunnan on huolehdittava, että äänestysajoista ja ennakkoäänestyksen tarkemmasta järjestelystä tiedotetaan välittömästi ehdokasyhdistelmän julkistamisen jälkeen sekä äänestyspaikalla.

33 §

Ennakkoäänestyspaikalla ei saa tapahtua minkäänlaista vaaliyllytystä. Saapuvilla olevien on noudatettava niitä määräyksiä, joita vaalitoimitsijat antavat järjestyksen ylläpitämiseksi ja äänestyksen häiriöttömän kulun turvaamiseksi.

Muutoinkin vaalitoimituksessa on noudatettava tämän vaalijärjestyksen V luvun määräyksiä.

34 §

Ennalta äänestävän tulee ilmoittautua vaalitoimitsijalle ennakkoäänestyspaikassa.

Vaalitoimitsijan on tarkoin pidettävä huolta, ettei äänestyslippua anneta kuin äänioikeutetulle.

35 §

Äänestyslippuun tehtävien merkintöjen osalta samoin kuin uuden äänestyslipun saamiseksi on meneteltävä tämän vaalijärjestyksen V luvun määräysten mukaan. Äänestys ennakkoäänestyspaikassa on järjestettävä siten, että vaalisalaisuus säilyy.

36 §

Ennakkoäänestyksen päätyttyä on keskusvaalilautakunnan huolehdittava siitä, että huolellisesti sinetöity vaaliuurna säilytetään lukitussa paikassa ja avataan vasta varsinaisen ääntenlasku yhteydessä. Tai jos samaa uurnaa käytetään toisella äänestyspaikalla myöhemmin, huolehdittava siitä, että toimitaan huolellisesti kuten tämän säännön pykälässä 29 määrätään.

37 §

Ääntenlaskun alussa keskusvaalilautakunnan on todettava, että asiakirjojen ja luettelon sekä uurnassa olevien äänestyslippujen lukumäärä on sama. Toteamus on merkittävä pöytäkirjaan.

Muutoin ääntenlaskun yhteydessä noudatetaan VIII luvun määräyksiä.

VII luku
Äänestäminen sähköisessä vaalissa

38 §

Edustajistovaalit voidaan suorittaa joko osittain tai kokonaan sähköistä äänestysjärjestelmää käyttäen. Päätöksen sähköisen äänestysjärjestelmän käyttämisestä tekee edustajisto keskusvaalilautakunnan esityksestä.

Keskusvaalilautakunta antaa vaalikuulutuksen yhteydessä ohjeet sähköisen vaalin järjestelyistä sekä menettelytavoista poikkeustilanteissa.

39 §

Käytettävän äänestysjärjestelmän tulee täyttää seuraavat ehdot:

  • Järjestelmän tietoturvan taso on riittävä ja sille on toteutettu tietoturva-auditointi.
  • Äänestäjän henkilöllisyys varmistetaan uskottavasti ennen äänestämistä.
  • Äänestäjän henkilöllisyyttä ei pystytä jälkikäteen yhdistämään mihinkään annettuun ääneen.
  • Järjestelmän lähdekoodin on oltava kaikkien saatavilla

40§

Keskusvaalilautakunnan tulee erityisesti huolehtia siitä, että sähköinen äänestys voidaan suorittaa luotettavasti vaalisalaisuus säilyttäen.

41 §

Muutoin sähköisessä äänestyksessä noudatetaan soveltuvin osin tämän vaalijärjestyksen määräyksiä ja ylioppilaskunnan muuta säännöstöä.

VIII luku
Vaalin tuloksen määrääminen

42 §

Äänten laskenta suoritetaan keskitetysti. Äänten laskennassa otetaan annetut äänestysliput uurnasta ja lasketaan aukaisematta. Samaten lasketaan niiden henkilöiden lukumäärä jotka vaaliluetteloon tehtyjen merkintöjen mukaan ovat käyttäneet äänioikeuttaan. Tämän jälkeen äänestysliput avataan ja tarkistetaan.

Ne äänestysliput, jotka 4:n ja 41:n §:n määräysten mukaan on katsottava mitättömiksi, erotetaan eri ryhmiksi. Jäljellä olevat liput järjestetään siten, että kunkin ehdokkaan hyväksi annetut liput pannaan eri ryhmäksi. Pöytäkirjaan merkitään annettujen äänestyslippujen kokonaismäärä ja niiden lukumäärä kussakin vaaliliitossa ja kussakin vaalirenkaassa sekä kunkin ehdokkaan kohdalla.

43 §

Äänestyslippu on mitätön, jos se ei ole vaalilautakunnalta saatu tai jos ehdokkaan numero on merkitty niin, ettei täysin selvästi ilmene ketä ehdokasta valitsija on tarkoittanut taikka jos lippuun on tehty muita merkintöjä. Piste numeron perässä tai numeron alleviivaaminen ei kuitenkaan saa olla syynä äänestyslipun hylkäämiseen.

44 §

Sähköisessä äänestyksessä tuloksen hakee järjestelmästä kaksi keskusvaalilautakunnan jäsentä yhdessä.

45 §

Keskusvaalilautakunta käy läpi vaalilautakuntien pöytäkirjat, tarkistaa niihin otetut laskelmat, päättää virheellisten äänestyslippujen hylkäämisestä sekä laskee vaalin lopullisen tuloksen.

46 §

Äänestysliput, jotka on annettu saman ehdokkaan hyväksi, pidetään ääniryhmänä.

47 §

Jokaisen vaaliliiton ehdokkaat järjestetään äänimääriensä suuruuden mukaan. Saman äänimäärän saaneiden keskinäisen järjestyksen ratkaisee arpa.

Tämän jälkeen merkitään vaaliliiton ensimmäiselle ehdokkaalle vertausluvuksi vaaliliiton koko äänimäärä, toiselle puolet siitä, kolmannelle yksi kolmasosa, jne.

Jos vaaliliitto ei kuulu vaalirenkaaseen, on näin laskettu vertausluku lopullinen vertausluku.

48 §

Jos on muodostettu vaalirengas, järjestetään sen ehdokkaat heidän vaaliliitossaan saamiensa vertauslukujen suuruuden mukaan järjestykseen. Saman vertausluvun saaneiden keskinäisen järjestyksen ratkaisee arpa. Tämän jälkeen merkitään vaalirenkaan ensimmäiselle ehdokkaalle lopulliseksi vertausluvuksi vaalirenkaan koko äänimäärä, toiselle puolet siitä, kolmannelle yksi kolmasosa, jne.

49 §

Kaikki ehdokkaat järjestetään heidän lopullisten vertauslukujensa mukaan. Saman vertausluvun saaneiden kesken ratkaisee arpa. Tämän jälkeen julistetaan valituiksi suurimman vertausluvun saaneista lähtien niin monta kuin vaalissa on täytettäviä paikkoja. Kullekin vaaliliitolle valitaan vertauslukujen järjestyksessä kaksi kertaa niin monta varajäsentä kuin varsinaisia edustajia ko. vaaliliitossa on valittu.

50 §

Milloin edustajiston jäsen tai varajäsen eroaa tai on esteellinen osallistumaan edustajiston kokouksiin, kutsutaan hänen tilalleen jäsen samasta vaaliliitosta vertausluvun perusteella.

Ellei uusia jäseniä voida nimetä samasta vaaliliitosta, saa jäsenen tai varajäsenen paikan samassa vaalirenkaassa oleva vaaliliitto, jonka ehdokkaalla on vaalissa valituiksi tulleiden jälkeen suurin vertausluku. Ellei uusia jäseniä voida nimetä samasta vaalirenkaasta, saa paikan mikä tahansa vaaliliitto, jonka ehdokkaalla on valituiksi tulleiden jälkeen suurin vertausluku. Seuraavan näin vapautuvan jäsenen tai varajäsenen paikan saa vaaliliitto, jonka ehdokkaalla on vaalissa valituksi tulleiden jälkeen toiseksi suurin vertausluku ja niin edelleen.

Mikäli vaaliliitto saa tällä tavoin jäsenen tai varajäsenen paikan toiselta vaaliliitolta, siihen ei nimetä tiettyä henkilöä, vaan paikan saaneen vaaliliiton varajäsenet kutsutaan kokoukseen edustajiksi vaalituloksen määräämässä järjestyksessä. Vaaliliiton ensimmäinen varajäsen kutsutaan aina varsinaiseksi edustajaksi ennen toista varajäsentä riippumatta siitä että toimiiko hän edustajistossa omaan vaaliliittoonsa vai johonkin toiseen vaaliliittoon kuuluvan jäsenen tilalla.

Mikäli vaaliliitto saa jäsenen tai varajäsenen paikan toiselta vaaliliitolta, sen varajäsenten määrä lisääntyy kahdella varsinaista jäsentä kohden ja yhdellä varajäsentä kohden.

IX luku
Erityisiä määräyksiä

51§

Vaalin tulos tiedotetaan ylioppilaskunnan ilmoitustaululla. keskusvaalilautakunnan pöytäkirja on kaikkien keskusvaalilautakunnan jäsenten allekirjoitettava.

52§

Vaalilautakunnan toimenpiteistä saa äänioikeutettu ylioppilaskunnan jäsen valittaa ennen vaalitoimituksen päättymistä keskusvaalilautakunnalle, jonka on viipymättä ratkaistava valitus.

Vaalin tuloksen sisältävästä keskusvaalilautakunnan päätöksestä voidaan valittaa ylioppilaskunnan hallitukselle 14 päivän kuluessa päätöksen julkistamisesta.

53§

Vaalissa syntyneet asiakirjat ja äänestysliput on keskusvaalilautakunnan toimesta säilytettävä lukitussa paikassa, kunnes 47 §:n 2. momentissa tarkoitettu valituksen tekemisen määräaika on kulunut umpeen tai tehty valitus on ratkaistu.

Sen jälkeen asiakirjat liitetään ylioppilaskunnan arkistoon.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *