Ohjeet pienryhmätapaamisten suunnitteluun

Valmistele aina pienryhmätapaamisesi huolella etukäteen. Ryhmäsi motivaation kannalta on tärkeää, että tapaamisissa käsitellään oleellisia asioita, joista on aidosti hyötyä heille. Suunnittele siis tapaamiseen mieluummin ylimääräisiä asioita, jotka voit siirtää seuraavaan tapaamiseen kuin että joudut keksimään tikusta asiaa. On myös tärkeää, ettei yhdelle kokoontumiskerralle tule liian montaa asiaa. Pidä kuitenkin huolta, että kaikki tarkistuslistan asiat tulevat käydyksi jossain vaiheessa.

Ota huomioon ryhmäsi jäsenten erilaiset tarpeet suunnitellessasi ryhmän tapaamisia. Muista että kaikkien mielestä baari ei ole paras mahdollinen tapaamispaikka. Tapaamisia voi järjestää yhtä hyvin kirjastossa, kaupungilla kuin vaikka Kirkkopuistossa (kelin salliessa). Sovi ryhmän kanssa joka tapaamiskerralla seuraava tapaaminen valmiiksi.

Ryhmän kanssa sovittu laitoksen esittely, JYYn esittely tai muu yhteinen infotilaisuus käy myös tapaamisesta. Sellaisen yhteyteen kannattaa miettiä muutakin yhteistä toimintaa kuin pelkkä esittely.

Tapaamiset pienryhmän kanssa

1. päivän tapaaminen

Ensimmäisenä päivänä fuksisi ovat uuden tilanteen edessä. Tapaaminen onkin hyvä aloittaa esittäytymisillä ja tutustumisella ryhmään. Kokoontumista varten kannattaa valita rauhallinen, mielellään suljettu tila, jotta tutustuminen voidaan tehdä rauhassa.

Anna omat yhteystietosi kaikille ryhmäläisillesi, myös muiden oman aineen tutoreiden yhteystiedot

Kerää itsellesi kaikkien ryhmäläistesi puhelinnumerot, kysy, saako numerot jakaa myös muille ryhmän jäsenille

Tutustumisleikkejä tms.

Perustarpeet: Onko asunto? Onko tuet haettu? Tiedätkö, missä voit syödä? Onko ilmoittautuminen hoidettu ja JYY:n jäsenmaksu maksettu? Perusasiat opintotuesta: Opintoraha, asumislisä, lainatakaus, päätoimisuuskriteerit.

Elämäntilanteen muutokset: uuteen ympäristöön sopeutuminen, odotukset, paineet jne.

Onko ryhmässä Jyväskylässä asuneita? Voisiko näitä käyttää apuna kaupunkiin tutustumisessa?

Nämä riittävät ensimmäisen tapaamisen aiheiksi aivan varmasti. Tapaamiskertoja suositellaan pidettävän ainakin kymmenen, joista osa voi olla myöhemmin syksyllä, jopa loka-marraskuussa.

2. Tapaaminen

Fyysiseen ympäristöön tutustuminen: Oleellisimpien kohteiden sijainnit. Oma laitos ja sen henkilökunta; kirjastot, hallintorakennus, jossa opiskelijapalvelut, kv-palvelut; tiedekunnan kanslia, kielikeskus. Varmista etukäteen, että osaat kertoa, mitä nämä ovat ja mikä niiden funktio on.

Useimmat laitokset järjestävät joka tapauksessa henkilökunnan esittelytunnin uusille opiskelijoille. Voit järjestää tilaisuuden laitoksen kanssa yhteistyössä.

Pääpaino alkuvaiheessa omalla laitoksella. Opetus- ja kansliahenkilökuntaan tutustumiseen voi varata enemmänkin aikaa. Laitoksen keskeisimmät toimintatavat esitellään tässä yhteydessä.

Ensimmäisen viikon ja osin toisenkin viikon aiheita valittaessa on syytä pitäytyä perusasioissa. Ei kannata aiheuttaa tietoähkyä. Muut hoitavat sen kyllä.

3. Tapaaminen

Muiden ohjausta antavien tahojen läpikäynti: laitoksen opinto-ohjaushenkilökunta, tiedekunnan opintoasiainpäällikkö, kansliahenkilökunta, opiskelijapalvelut, opintotukipalvelut, kirjasto, JYYn palvelut, YTHS

tai:

Perustiedot opiskelusta, eli millaista on yliopisto-opiskelu

Peruskäsitteet: mm. perusopinnot, aineopinnot, syventävät opinnot; seminaari, demo, essee, luento, tentti ja sellaiseen ilmoittautuminen, uusintatentti, Korppi, opintopiste, kieli- ja viestintäopinnot; HOPS, tutkintorakenne; kandidaatti, maisteri, lisensiaatti, tohtori; assistentti, yliassistentti, lehtori, professori, tutkija, rehtori jne.

Opiskelijakortti, lukuvuositarra, alennukset

Opinto-oppaisiin tutustuminen. Osa niistä on painettuja, osa löytyy netistä. Mikäli fuksit tottuvat alusta lähtien hakemaan tiedot oppaista ja netistä, heitä ei tarvitse enää myöhemmin juuri opastaa näissä asioissa. Ilmoitustaulut, muut laitoskohtaiset informaatiolähteet

Muista kuitenkin, että opintojen ohjaus ei voi olla sinun vastuullasi, vaan siitä huolehtii aina yliopiston henkilökunta.

4. Tapaaminen

Palveluiden käyttö ja tietolähteet:

JYYn kalenteri, Jylkkäri; yliopiston ja JYYn nettisivut, sähköpostin ja netin käyttö yleensä (mikäli ATK-tunnukset on tässä vaiheessa jo saatu) ja sähköpostilistat. Laitoksen opetustarjonta netin kautta, mikäli mahdollista.

Keneltä voi kysyä, jos ei ole ihan varma oikeasta osoitteesta

  • Toimeentulo, asuminen, terveys: JYYn sosiaalipoliittinen asiantuntija
  • Opinto-oikeusturva, yliopistohallinto: JYYn koulutuspoliittinen asiantuntija
  • Opiskelijakortti, JYYn jäsenyysasiat: JYYn jäsenpalvelu- ja järjestösihteeri ja toiminnanjohtaja

5. Tapaaminen

Opintosuunnittelu

  • Yliopistossa opiskelu tähtää tutkintoon. Akateeminen vapaus on myös vastuun ottamista omasta toiminnasta.
  • Sivuainevalinnat ovat tärkeitä uravalintojen ja työllistymisen kannalta. Tutorin tehtävänä ei ole kehottaa valitsemaan tai jättämään valitsematta joitakin sivuaineita. Myöskään ei kannata neuvoa valitsemaan mahdollisimman helppoja tai mitä tahansa, mikä vain sattuu kiinnostamaan. Yliopiston sivuaineinfot, HOPS-keskustelut sekä rekrypalvelut tarjoavat tietoa mielekkäistä sivuainevaihtoehdoista. Yliopistossa on vapaita sivuaineita ja hakemalla saatavia sivuaineita. Näistä tiedot löytyvät opinto-oppaista ja netistä.
  • Kieli- ja viestintäopintojen määrä ja ajoitus (Kielikeskus, tiedekunta ja laitos antavat mielellään apua)
  • Tutkinnon minimilaajuus on 180 op (kandidaatti) + 120 op (maisteri; psykologian maisteri 150). Alasta riippuen tämä laajuus useimmiten ylittyy. On syytä mainita, että tutkinnon ottaminen sen ollessa mahdollista on useimmiten kannattavampaa kuin opintojen pitkittäminen ja tutkinnon paisuttaminen
  • Opiskelijavaihto: KV-palvelut, laitoksen amanuenssi tms.; JYYn kv-asiantuntija

6. Tapaaminen

  • Harrastusmahdollisuudet, vapaa-ajan aktiviteetit yliopistolla ja muualla
  • Opiskelijajärjestöt (ainejärjestöt jne.) ja ainejärjestöhuone
  • Ylioppilaskunnan toiminta, erityisesti valiokunnat
  • Harrastejärjestöt, kulttuurijärjestöt, osakunnat
  • Poliittiset opiskelija- ja nuorisojärjestöt
  • Seurakuntien opiskelijatoiminta
  • Liikuntamahdollisuudet: yliopistoliikunta, seurat, kaupungin liikuntapaikat, kuntosalit jne.

7. Yliopiston rakenne ja organisaatio

  • Keskushallinto, tiedekunnat, laitokset, erillislaitokset
  • Opiskelijoilla on edustus hallintoelimissä, sitä kautta mahdollisuus vaikuttaa oman laitoksen, tiedekunnan tai koko yliopiston asioihin
  • JYYlla on keinoja edistää opiskelijoiden asemaa ja toimia epäkohtien poistamiseksi
  • Opiskelijan opinto-oikeusturva: tutkintosääntö, lait ja asetukset sekä koposihteeri

8. Tapaaminen

Syventävää tietoutta omasta alasta

  • Uravaihtoehtoja, työllistymisasiaa, oman alan käsitteistöä, oman alan guruja ja auktoriteetteja jne.
  • Voi hyödyntää vanhempia opiskelijoita, opetushenkilökuntaa tai tutkijoita
  • Tapaamiselle voi järjestää esimerkiksi excursion johonkin oman alan yritykseen (tarjoavat usein vieraille myös pientä purtavaa)

9. Tapaaminen

Tutustumista yliopistoympäristöön laajemmin (muut kampukset kuin oman laitoksen ympäristö); ekskursio johonkin kaupungin nähtävyyteen tms. (esim. Vesilinna, Viherlandia, Kaupunginteatteri, taidemuseo, lätkämatsi jne..)

10. Tapaaminen

Loppukatsaus (lokakuu, jopa marraskuu), jossa tutortoiminta virallisesti päätetään.

  • Ovatko kaikki päässeet opiskelun syrjään kiinni, onko matkan varrella herännyt erityisiä kysymyksiä
  • Ryhmän mahdollisten myöhempien tapaamisten suunnittelua ja sopimista
  • Mukavaa fiilistelyä ja rentoa meininkiä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *