Sisäilmaongelmat

Jyväskylän Yliopiston ohjeita sisäilmaongelmien raportointiin ja käsittelyyn.

MITEN TOIMIN EPÄILLESSÄNI SISÄILMAONGELMIA?

Mikäli epäilet kärsiväsi sisäilmaongelmista, toimi näin:

1. Ilmoita epäilyksistäsi tilapalveluihin (sisailma-asiat@jyu.fi). Käy YTHS:llä.

YTHS toimittaa tilapalveluihin tietoa opiskelijoiden kokemista sisäilmaongelmista. Tämän vuoksi on tärkeää, että käytät YTHS:n palveluja. Jos käytät muita lääkäripalveluita, toimita dokumentit YTHS:lle, muutoin ongelmat eivät tule tilapalveluiden tietoon.

Tilapalvelut ryhtyy toimenpiteisiin (tutkimukset, korjaukset yhteistyössä kiinteistönomistajan kanssa) YTHS:ltä saamiensa tietojen perusteella.

2. Oireitasi aletaan seurata. Toimi lääkäriltä saamiesi ohjeiden mukaan ja käy tarkastuksissa lääkärin määräämän seurantajakson ajan.

3. Mikäli lääkäri arvioi seurannan perusteella opiskelutilojen sisäilmasta aiheutuvan haittaa terveydellesi, saat lääkäriltä kirjallisen väistötilasuosituksen.

4. Esitä lääkärin väistötilasuositus tilapalveluihin (sisailma-asiat@jyu.fi). Tietoja käsitellään luottamuksellisesti. Väistötilasuosituksen jälkeen sinulle etsitään mahdollisuuksien mukaan ratkaisuja opintojen suorittamiseen.

MITEN YLIOPISTO SEURAA JA RATKAISEE TILOJENSA SISÄILMAEPÄILYJÄ?

Tiedot opiskelijoiden kokemista sisäilmaongelmista menevät sekä tilapalveluista että YTHS:stä aina tiedoksi yliopiston sisäilmatyöryhmälle. Tämä moniammatillinen työryhmä yhdistää näkemyksensä ja tekee johtopäätöksiä ongelmien laajuudesta, syistä ja tilojen korjaustarpeista. Sisäilmatyöryhmän suositus on pohjana yliopiston tilojen vuosikorjaus- ja peruskorjaussuunnitelmille. Kuka tahansa yliopistolainen voi ottaa yhteyttä sisäilmatyöryhmään sisäilmakysymyksissä. Lisätietoja sisäilmatyöryhmän www-sivuilta.

Yliopisto ratkoo sisäilmaongelmia yhteistyössä kiinteistöjen omistajan (pl. muutamat rakennukset) Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n (SYK) kanssa.

MITÄ SISÄILMAONGELMAT OVAT?

Tilojen sisäilma on pääasiassa koneellisesti sisäänpuhallettua ja suodatettua ulkoilmaa. Sisäilma on siten laadultaan ulkoilmaa parempaa. Sisäilman laatua voivat kuitenkin heikentää monet tekijät, kuten ulkoilman heikko laatu, ilmanvaihdon häiriöt tai puutteet, lämpöolojen vaihtelut, tilojen käyttö, siivousjärjestelyt, materiaalipäästöt ja kosteusvauriot. Viime vuosien aikana Jyväskylän yliopistossa tehtyjen sisäilmakorjausten suurimpia syitä ovat olleet ilmanvaihdon puutteellisuudet, lattiapäällysteiden emissiot, akustiikkalevyjen aiheuttamat kuituongelmat sekä kosteus- ja homevauriot.

Sisäilmanlaatua ei voi yksiselitteisen tarkasti mitata, vaikka vakiintuneita tutkimusmenetelmiä onkin käytettävissä. Uusia menetelmiä on myös tulossa käyttöön, mutta toistaiseksi niiden avulla saatuihin löydöksiin tulee suhtautua varauksella. Tämän vuoksi henkilöiden aistinvaraiset arviot esimerkiksi poikkeavista hajuista tai näkyvistä vaurioista rakenteissa ovat tärkeä viesti tilojen kunnosta vastaaville.

Pahimmillaan heikosta sisäilman laadusta saattaa aiheutua terveysvaikutuksia, mitkä ilmenevät yleensä erilaisina ärsytysoireiluina. Sisäilmasta johtuvat terveysongelmat ovat hyvin yksilöllisiä ja yksilökohtaisestikin reagointiherkkyys vaihtelee eri aikoina. Tietoa sisäilmaongelmista ja niihin mahdollisesti liittyvistä oireista löytyy muun muassa Työturvallisuuskeskuksen verkkosivuilta.

Jyväskylän yliopisto ja Suomen Yliopistokiinteistöt Oy seuraavat jatkuvasti rakennustensa sisäympäristön laatua mittauksilla, kyselyillä ja työturvallisuustoimintaan sisältyvillä työpaikkakäynneillä ja riskinarvioinneilla.