Hyväksytty edustajistossa 25.10.2018.

(Vuoden 2023 vaaleilla valittava edustajisto tulee noudattamaan edustajiston 10.11.2022 hyväksymää työjärjestystä, lataa pdf-versio tästä.)

I luku
Yleiset säännökset

1 § Määräysten soveltaminen

Tämän työjärjestyksen määräyksiä käytetään soveltuvin osin myös muissa Jyväskylän
yliopiston ylioppilaskunnan toimielimissä.

2 § Edustajan toimen hoitaminen

Edustajan tulee olla läsnä edustajiston kokouksissa ja hoitaa tehtäväänsä arvokkaasti.
Edustajan tulee ilmoittaa puheenjohtajalle tai toiminnanjohtajalle vaalikelpoisuutensa
menettämisestä. Jäljempänä tässä työjärjestyksessä edustajalla tarkoitetaan kokouksessa
äänivaltaista edustajiston jäsentä tai varajäsentä. Muutoin käytetään ilmaisua edustajiston
jäsen ja edustajiston varajäsen.

3 § Esteellisyys asian käsittelyssä

Edustajisto noudattaa esteellisyydestä (jääviys) hallintolain määräyksiä.

II Luku
Koollekutsuminen ja päätösvaltaisuus

4 § Kokouskutsu

Edustajiston kokouskutsun laatii edustajiston puheenjohtaja yhteistyössä
toiminnanjohtajan ja toimitusjohtajan tai heidän määräämänsä varahenkilön kanssa.
Edustajiston puheenjohtajan ollessa estyneenä edustajiston varapuheenjohtaja toimii
hänen sijassaan.

Kutsu edustajiston kokoukseen on lähetettävä edustajistolle ja hallitukselle vähintään viisi
(5) päivää ennen kokousta kokouspäivä mukaan lukien ja samalla on toimitettava
esityslista. Kokouksen liitteet on toimitettava vähintään neljä (4) päivää ennen kokousta
kokouspäivä mukaan lukien. Esityslista laaditaan siten, että siinä kunkin asian kohdalla
esitetään edustajistokäsittelyn kannalta tarpeelliset selvitykset ja päätösehdotus tai -esitys.
Jos sääntöjen mukaan asia on käsiteltävä kahdessa kokouksessa, ei kutsua
jälkimmäiseen saa lähettää ennen kuin edellinen kokous on pidetty.

Kutsun peruuttamisesta ennen kokousta päättää se, jolla on oikeus antaa kutsu ja joka on
sen antanut.

5 § Vaalikelpoisuuden menettäminen, ero ja määräaikainen ero

Edustajiston on päätöksellään todettava, mikäli edustajiston jäsen tai varajäsen on
menettänyt vaalikelpoisuutensa. Edustajiston on pyynnöstä päätöksellään todettava, mikäli
edustajiston jäsen tai varajäsen on palautunut vaalikelpoiseksi.

Edustajisto myöntää eron edustajistosta sitä pyytävälle jäsenelleen tai varajäsenelleen tai
voi painavasta syystä myöntää määräaikaisen eron jäsenelleen tai varajäsenelleen, joka
ilmoittaa pitkän ajan olevansa estynyt tai esteellinen osallistumasta edustajiston
kokouksiin. Eroa tai määräaikaista eroa ei voi peruuttaa. Jäsenen ja vastaavasti
varajäsenen sijaan tulee vaalijärjestyksen mukainen varajäsen päätöksen tehneen
kokouksen päättyessä.

6 § Kokouksen päätösvaltaisuus

Kokous on päätösvaltainen, kun vähintään kaksikymmentäyksi (21) edustajiston jäsentä
on läsnä.

Edustajiston päätösvaltaisuus todetaan nimenhuudon avulla. Nimenhuudon aikana
varajäsen kutsutaan estyneen tilalle. Kesken kokouksen poistuvan tai esteellisen
edustajan tilalle kutsutaan välittömästi varajäsen. Kesken kokouksen saapuva edustajiston
jäsen kutsutaan varajäsenensä tilalle.

Myöhässä kokoukseen saapuvan on ilmoittauduttava kokouksen sihteerille, jolloin
pöytäkirjaan merkitään, mitä asiaa käsitellessä hän on kokoukseen saapunut. Vastaavasti
menetellään, kun henkilö haluaa poistua kokouksesta.

Läsnä olevina pidetään kaikkia pöytäkirjan mukaan läsnäolleeksi merkittyjä sekä
esteellisiä ja ilmoittamatta kokoussalista poistuneita. Kokous ei menetä
päätösvaltaisuuttaan sen takia, että esteelliset poistuvat kokoussalista.

Puheenjohtaja voi järjestää kokouksen kestäessä tai kokoustauon päätyttyä uuden
nimenhuudon, jos se on läsnä olevien toteamiseksi tarpeen.

7 § Varajäsenen tuleminen edustajan tilalle

Edustajiston jäsenen, joka on estynyt saapumasta kokoukseen, on ilmoitettava siitä
hyvissä ajoin ennen kokousta ylioppilaskunnan keskustoimistoon. Puheenjohtajan
tehtävänä on kutsua estyneen tilalle varajäsen. Edustajiston jäsenen ja varajäsenen on
ilmoitettava ylioppilaskunnan keskustoimistoon osoitteensa ja osoitteen muutokset.
Edustajan esteen voi ilmoittaa myös edustajistoryhmän vastaava edustajiston kokouksen
alussa.

Edustajiston varajäsenet tulevat jäsenten sijaan vaalien vertauslukujen mukaisessa
järjestyksessä. Varajäsenten määräytymisestä määrätään vaalijärjestyksen 50 §:ssä.

8 § Läsnäolo-oikeus

Edustajiston kokoukset ovat kaikille avoimia. Jokaisella ylioppilaskunnan jäsenellä ja
ylioppilaskunnan tehtävissä olevalla on oikeus ottaa osaa keskusteluun, jollei kokous tai
sen puheenjohtaja heidän puheoikeuttaan rajoita.

Edustajisto voi päättää käsitellä yksittäistä asiaa tai sen osaa suljetuin ovin, milloin siihen
on intimiteettisuojan, liikesalaisuuden tai muun vastaavan säilyttämiseksi erityisen
perusteltuja syitä. Syy on merkittävä pöytäkirjaan. Tällöin läsnä saavat olla edustajat,
kokouksen sihteeri, hallitus ja muut edustajiston päättämät henkilöt. Tällaisessakin asiassa
päätös on kuitenkin julistettava ilman läsnäolorajoituksia.

Suljetun äänestyksen tai vaalin ajaksi voidaan kokoussalista poistaa muut kuin äänivaltaiset
edustajat ja kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri. Tällöinkin kunkin äänestyksen tai vaalin
vaiheen tulos on julistettava ilman läsnäolorajoituksia.

III luku
Kokouksen menettelytavat

9 § Edustajiston kokousten puheenjohtaja ja sihteeri

Edustajiston kokouksen puheenjohtajana toimii ylioppilaskunnan puheenjohtaja, tai tämän
ollessa estynyt tai esteellinen ylioppilaskunnan varapuheenjohtaja. Jos jossakin asiassa
sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat esteelliset, valitsee kokous
keskuudestaan asian käsittelyn ajaksi tilapäisen puheenjohtajan.

Edustajiston kokousten sihteerinä toimii toiminnanjohtaja, tai tämän määräämä ja
edustajiston hyväksymä henkilö. Sihteeri voi käyttää pöytäkirjan pitämiseen apunaan
ylioppilaskunnan työntekijää.

10 § Pöytäkirjan tarkastaminen

Kokouksessa valitaan pöytäkirjantarkastajiksi vähintään kaksi läsnäolevaa edustajaa, jotka
eivät voi olla samasta edustajistoryhmästä.

Tarkastusajasta ja -paikasta kokouksen puheenjohtaja sopii tarkastajien kanssa
kokouksessa ja ilmoittaa siitä kokoukselle. Pöytäkirja edustajiston kokouksesta on
tarkastettava kymmenen (10) päivän kuluessa kokouksen päättymisestä kokouspäivä
mukaan lukien. Jokaisella kokouksen äänivaltaisella edustajalla on oikeus olla läsnä
pöytäkirjantarkastustilaisuudessa.

Jos pöytäkirjantarkastaja ei hyväksy pöytäkirjaa, se on tarkastettava seuraavassa
kokouksessa.

11 § Kokouksen työjärjestys

Kokouksen työjärjestyksenä käytetään edustajiston päättämää työjärjestystä, joka tehdään
esityslistan pohjalta.

12 § Pohjaesitys

Käsittelyn pohjana on hallituksen esitys tai toiminnanjohtajan taikka toimitusjohtajan
ehdotus. Jos hallitus on muuttanut esitystään ennen kuin edustajisto on tehnyt päätöksen,
käsittelyn pohjana on muutettu esitys.

13 § Asian esittely

Asian esittelee toiminnanjohtaja tai toimitusjohtaja. Myös puheenjohtajan määräämä muu
henkilö voi esitellä asian. Aloitteen esittelee sen allekirjoittanut henkilö tai allekirjoittaneen
ryhmän jäsen.

14 § Keskustelupuheenvuorot
Kokouksen puheenjohtaja antaa ensimmäisen puheenvuoron asian esittelijälle. Muut
puheenvuorot myönnetään pyyntöjärjestyksessä. Jos puheenvuoroja pyydetään yhtä
aikaa, puheenjohtaja määrää puhumisjärjestyksen. Kokouksen puheenjohtajalla on oikeus
käyttää puheenvuoro haluamanaan aikana.

15 § Vastauspuheenvuorot, repliikit ja kommentit

Jos henkilö toisen puheenvuoron aikana tai välittömästi sen päätyttyä pyytää
vastauspuheenvuoroa, puheenjohtaja voi harkintansa mukaan antaa sen hänelle ennen
aikaisemmin pyydettyjä varsinaisia puheenvuoroja. Vastauspuheenvuoron tulee olla lyhyt
ja se saa sisältää vain selvityksiä, oikaisuja, vastauksen kysymykseen tai vastineen
väitteeseen.

16 § Työjärjestyspuheenvuoro

Työjärjestyspuheenvuoro pyydetään ilmoittamalla kokouksen puheenjohtajalle
“työjärjestykseen”.

Puheenjohtajan on myönnettävä työjärjestyspuheenvuoro välittömästi, ei kuitenkaan
kesken puheenvuoron, äänestyksen tai vaalin, ellei puheenvuoro koskisi äänestyksen tai
vaalin menettelytapoja.

Työjärjestyspuheenvuorossa saa esittää ehdotuksia, jotka käsittelevät

    • 1. keskustelun menettelytapoja;
    • 2. kokouksen tai käsiteltävän asian keskeyttämistä tai rajoittamista;
    • 3. puheenjohtajan menettelyä;
    • 4. kokouksen järjestystä;
    • 5. kokouksen käsittelyjärjestyksen muuttamista;
    • 6. ilmoituksia, kehotuksia ja toivomuksia;
    • 7. eriävää mielipidettä tai lausuman jättämistä pöytäkirjaan merkittäväksi;
  •  8. epäluottamuslausetta.

Eriävä mielipide ja lausuma on jätettävä kirjallisena viimeistään kaksi (2) vuorokautta
kokouksen päättymisen jälkeen tai pyhäpäivän sattuessa seuraavana arkipäivänä
ylioppilaskunnan keskustoimistoon.

17 § Välihuuto

Ilman lupaa pidetyssä puheenvuorossa tehtyjä ehdotuksia tai kannatuksia ei saa ottaa
huomioon.

18 § Puheenvuorojen käyttäminen

Puheenvuorot pidetään kokouksen puheenjohtajan osoittamasta paikasta kuuluvuuden ja
kokouksen selkeän kulun varmistamiseksi.

Puhujan on pysyttävä käsiteltävänä olevassa asiassa. Jos hän siitä poikkeaa,
puheenjohtajan on kehotettava häntä palaamaan asiaan. Jos puhuja käyttää loukkaavia,
pilkallisia, sopimattomia sanoja tai ylittää asetetun aikarajan, puheenjohtajan on
kehotettava häntä palaamaan järjestykseen. Ellei puhuja tottele puheenjohtajan
huomautusta, puheenjohtajan on kiellettävä häntä jatkamasta puhettaan. Puheenjohtaja
voi keskeyttää puheenvuoron, jossa huomautuksesta huolimatta toistetaan puhujan
itsensä tai muiden esittämiä perusteita.

Muilla kuin puheenjohtajalla ei ole oikeutta keskeyttää puhujaa. Puheenvuorot ja muu
kokouksen kulku voidaan nauhoittaa.

19 § Keskustelun rajoittaminen

Puheenjohtaja voi rajoittaa puheenvuorojen pituuden kohtuulliseksi.
Puheenjohtaja voi rajoittaa, ellei edustajisto toisin päätä, käytettävien puheenvuorojen
määrää, kun keskustelua on käyty jonkin aikaa, ilmoittamalla mihin mennessä loput
puheenvuoropyynnöt on esitettävä. Kun kaikki puheenvuorot on käytetty, puheenjohtaja
antaa vielä tilaisuuden kannatusten ja nimiin ottamisten ilmoittamiseen ja näiden jälkeen
päättää keskustelun.

20 § Päätösehdotusten tekeminen

Päätösehdotuksia voivat tehdä vain asiassa äänioikeutetut. Äänioikeutetut voivat ottaa
puheoikeuden omaavan ratkaisuehdotuksen nimiinsä.

Äänioikeutettu voi kannattaa vain yhtä ehdotusta. Jos äänioikeutettu on kannattanut
useampaa ehdotusta, puheenjohtaja tiedustelkoon äänioikeutetulta mitä esitystä hän
kannattaa.

21 § Asian käsittelyn siirtäminen uuteen kokoukseen

Ensimmäistä kertaa esillä olevan asian käsittely siirretään uuteen kokoukseen
(pöydällepano), jos vähintään kymmenen (10) edustajiston jäsentä sitä vaatii tai
puheenjohtajan mielestä se on tarpeellista, jollei edustajisto vähintään kahden kolmasosan
(2/3) ääntenenemmistöllä katso asiaa kiireelliseksi. Hallitus tai toiminnanjohtaja tai
toimitusjohtaja voivat vetää valmistelemansa asian jatkovalmisteluun.

Uudistetusta asian siirtämisestä päätetään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä.
Asia voidaan palauttaa uudelleen valmisteltavaksi edustajiston yksinkertaisella
ääntenenemmistöllä.

Kun asiaa on esitetty pöydälle tai palautettavaksi, keskustelussa saa käyttää vain
puheenvuoroja, jotka käsittelevät asian pöytäämistä tai palauttamista tai kiireelliseksi
julistamista.

22 § Kirjallinen ehdotus

Jos puheenjohtaja vaatii, keskustelun kuluessa tehty ehdotus on annettava kirjallisena.

23 § Kokoustauot

Puheenjohtaja päättää kokoustauoista, ellei edustajisto halua käsitellä kokouksen
keskeyttämistä erikseen.

24 § Hallituksen puhevalta

Milloin edustajiston työjärjestys edellyttää hallituksen ottavan kantaa asiaan kesken
edustajiston kokouksen, hallituksen nimissä puhuu sen puheenjohtaja tai hallituksen
sisäisen työnjaon mukainen hallituksen jäsen.

IV Luku
Päätöksenteko äänestysasiassa

25 § Päätöksen toteaminen ilman äänestystä ja yksimielinen päätös

Päätöksensä edustajisto tekee yksinkertaisella äänten enemmistöllä, ellei perussäännössä
tai tässä työjärjestyksessä toisin määrätä.

Jos on vain yksi äänestykseen otettava ehdotus, puheenjohtajan on julistettava se
kokouksen päätökseksi.

26 § Ehdotusten raukeaminen

Äänestykseen ei saa ottaa ehdotusta

    • 1. jota ei ole kannatettu, paitsi pohjaehdotusta, jota ei tarvitse kannattaa;
    • 2. jossa on esitetty useita vaihtoehtoja;
    • 3. joka on vastoin lakia, sääntöjä, ei liity käsiteltävään asiaan tai ei kuulu kokouksen
  •  päätösvaltaan.

Puheenjohtaja päättää ehdotuksen raukeamisesta.

27 § Ehdotusten yhdistäminen ja peruuttaminen

Puheenjohtaja voi tiedustella samanlaisten tai samankaltaisten ehdotusten tekijöiltä,
haluavatko he yhdistää ehdotuksensa. Keskustelun päättämisen jälkeen päätösehdotus tai
kannatus voidaan peruuttaa vain kokouksen yksimielisellä päätöksellä.

28 § Päätöksen muuttaminen tai peruuttaminen samassa kokouksessa

Asia voidaan samassa kokouksessa tai jatkokokouksessa ottaa uudelleen käsittelyyn vain,
jos aikaisempi päätös todetaan yksimielisesti olevan lakien tai ylioppilaskunnan sääntöjen
vastainen tai jos kaikki aikaisempaan päätökseen osallistuneet ovat läsnä ja käsittelyyn
ottaminen hyväksytään yksimielisesti.

29 § Päätösehdotusten toteaminen

Jos on tehty useita kannatettuja päätösehdotuksia, puheenjohtaja selostaa kaikki
keskustelussa kannatetut lykkäys-, hylkäys-, vastaehdotukset ja ponnet nimeten samalla
ehdotuksen tekijän ja ainakin yhden kannattajan.

30 § Parlamentaarinen äänestysjärjestys

Puheenjohtaja tekee esityksen, missä järjestyksessä ehdotuksista äänestetään. Esitystä
laadittaessa on otettava huomioon, että

    • 1. vastakkain ei saa asettaa ehdotuksia, jotka eivät koske samaa kysymystä;
    • 2. palautusehdotuksesta äänestään aina ensin;
    • 3. pöytäämisehdotuksesta äänestetään seuraavaksi;
    • 4. sen jälkeen äänestetään hylkäämisestä, jos ehdotuksen hyväksyminen tai
    • hylkääminen on riippumaton muista ehdotuksista;
    • 5. kaksi pohjaehdotuksesta eniten poikkeavaa ehdotusta asetetaan ensin vastakkain;
    • 6. edellisessä äänestyksessä voittanut asetetaan seuraavaksi eniten
    • pohjaehdotuksesta poikkeavaa ehdotusta vastaan;
    • 7. näin jatketaan, kunnes saadaan yksi lopullinen ehdotus, joka asetetaan
    • pohjaehdotusta vastaan;
      • 8. viimeisessä äänestyksessä asetetaan edellisessä äänestyksessä voittanut ehdotus

    mahdollisesti hylkäävää ehdotusta vastaan.

Jos asia on päätettävä määräenemmistöllä, on asiasta ensin äänestettävä 5 – 8 kohdissa
mainituin tavoin ja sen jälkeen erillisessä äänestyksessä todettava, onko voittaneella
ehdotuksella vaadittavan määräenemmistön kannatus.

31 § Koeäänestys

Puheenjohtaja voi järjestää asiassa avoimen koeäänestyksen, jos yksikään edustaja ei
sitä vastusta.

Jos kaikki edustajat hyväksyvät puheenjohtajan arvion koeäänestyksen tuloksesta,
koeäänestyksessä voittanut ehdotus tulee kokouksen päätökseksi. Muussa tapauksessa
järjestetään varsinainen äänestys, jossa äänet lasketaan.

32 § Äänimäärät

Jokaisella äänioikeutetulla on yksi ääni. Äänioikeus on henkilökohtainen, joten valtakirjoja
ei voi käyttää.

33 § Nimenhuutoäänestys

Puheenjohtaja voi määrätä nimenhuutoäänestyksen. Jos on esitetty sekä suljettua
lippuäänestystä että nimenhuutoäänestystä, on pidettävä suljettu lippuäänestys.

34 § Suljettu äänestys

Jos puheenjohtaja tai vähintään viisi (5) edustajiston jäsentä vaatii, on äänestys
järjestettävä suljettuna.

35 § Äänestyksessä annetut hyväksytyt äänet

Äänestyksessä annettujen hyväksyttyjen äänien lukumäärää laskettaessa ei oteta
huomioon tyhjiä ääniä, hylättyjä ääniä eikä äänioikeutettuja, jotka ovat esteellisiä tai olleet
poissa.

36 § Äänestyksen tuloksen ilmoittaminen ja tasaäänet

Puheenjohtajan on ilmoitettava äänestyksen tulos jokaisen äänestyksen jälkeen.
Jos puheenjohtaja äänestää tyhjää, ei ole äänestänyt tai äänestys on ollut suljettu, hänen
on tasatilanteessa aina ilmaistava mielipiteensä ja ilmoitettava tämä äänestyksessä
voittaneeksi.

Määräenemmistöä vaativassa päätöksessä äänten mennessä tasan (esim. 3/4 – 1/4)
määräenemmistö voittaa.

37 § Äänestyspöytäkirja

Kaikista vaaleista ja muista äänestyksistä kuin koeäänestyksestä laaditaan
äänestyspöytäkirja, joka liitetään kokouksen pöytäkirjaan. Äänestyspöytäkirjan varmentaa
ääntenlaskijoiden vanhin allekirjoituksellaan. Äänestyspöytäkirjassa mainitaan annetut
äänet, äänestyksen tulos, hylätyt äänet ja tyhjät äänet.

V Luku
Päätöksenteko vaaliasiassa

38 § Valittavien määrä

Jos kokouksen on päätettävä valittavien lukumäärä, on päätös tehtävä ennen vaaliin
ryhtymistä.

39 § Sopuvaali

Jos ehdokkaita on yhtä monta kuin valittavia, voidaan järjestää sopuvaali.

40 § Kaksivaiheinen enemmistövaali

Kun valittavia on yksi, suoritetaan kaksivaiheinen enemmistövaali (perussääntö 6 §).
Milloin ehdokkaita on ensimmäisellä kierroksella enemmän kuin kaksi ja kukaan ei ole
saanut yli puolta annetuista äänistä, käydään toinen kierros ensimmäisellä kierroksella
kahden eniten ääniä saaneen välillä.

41 § Suhteellinen vaali

Kun valittavia on enemmän kuin yksi, suoritetaan henkilökohtainen suhteellinen listaton
vaali. Suhteellisessa vaalissa kukin äänestäjä äänestää enintään niin monta keskustelussa
ehdotettua ehdokasta kuin valittavia on. Äänestystulosta laskettaessa annetaan kussakin
vaalilipussa ensimmäisenä olevalle ehdokkaalle vertausluvuksi valittavien määrää
osoittava luku, seuraavalla sijalla olevalle puolet tästä, kolmannelle kolmasosa, neljännelle
neljäsosa jne. Näin jatketaan, kunnes kaikkien äänestyslipussa olevien ehdokkaiden
vertausluku on laskettu. Kunkin ehdokkaan saamat vertausluvut lasketaan yhteen, ja
kulloinkin valittava määrä ehdokkaista vertauslukujen summien osoittamassa
suuruusjärjestyksessä tulee valituksi. Vertauslukujen summien mennessä tasan ratkaisee
arpa.

Vaalissa, jossa valitaan jäsenille myös henkilökohtaiset varajäsenet, ehdokkaat asetetaan
jäsen-varajäsen -pareina. Henkilö voi olla ehdokkaana vain kerran joko varsinaiseksi tai
varaksi. Jos henkilöä on esitetty useampaan pariin, tulee häneltä kysyä, missä parissa hän
on käytettävissä. Jos henkilö ei ole paikalla tai ei ota kantaa, parin ratkaisee arpa.

Vaalissa, jossa varajäsenet eivät ole henkilökohtaisia, varajäsenet ovat järjestyksessään
ne, jotka eivät ole tulleet valituiksi varsinaisiksi jäseniksi.

42 § Vaalien järjestämisen selostaminen

Vaalia järjestettäessä puheenjohtaja selostaa:

    • 1. onko kyseessä enemmistövaali vai suhteellinen vaali; ja
      • 2. suhteellisessa vaalissa puheenjohtaja ilmoittaa, kuinka monen ehdokkaan nimen

    äänestäjä saa enintään kirjoittaa vaalilippuun.

43 § Äänestyslipun ja vaalilipun hylkääminen

Lipun hylkäämisessä noudatetaan seuraavaa:

    • 1. vain ääntenlaskijoiden jakamat liput hyväksytään;
    • 2. vaalilippu hyväksytään, jos nimiä on enimmäismäärää vähemmän;
    • 3. lippu hylätään, jos siitä ei yksiselitteisesti ilmene, mitä ehdokasta tai ehdotusta se
    • tarkoittaa;
    • 4. lippu hylätään, jos suljetussa äänestyksessä tai vaalissa lippuun on merkitty
    • nimikirjoituksella, nimikirjaimin, piirroksin tai muulla tavoin, kuka sen on antanut;
    • 5. vaalilippu hylätään, jos siinä on enemmän nimiä kuin on sallittu;
    • 6. vaalilipussa jätetään hyväksymättä vaalikelvottomien nimet, nimet, jotka voivat
    • tarkoittaa useaa henkilöä tai ovat niin epäselvät ettei niitä voi lukea;
      • 7. jos ääntenlaskijat eivät ole yksimielisiä lipun hylkäämisestä asian päättää

    puheenjohtaja.

Edustajalla on oikeus tutustua lippuihin vaalituloksen tarkastamista varten.

Liput on säilytettävä valitusajan ja mahdollisen valituksen käsittelyn ajan.

44 § Vaalin tuloksen ilmoittaminen

Puheenjohtajan on ilmoitettava vaalin tulos jokaisen vaalin jälkeen. Milloin vaali tai vaalin
vaihe on päätynyt tasan, ratkaisee arpa.

VI luku
Muita määräyksiä

45 § Ponnet

Edustajisto voi hyväksyä hallitukselle tai muulle toimielimelle osoitettavan toivomuksen
(ponnen) toimielimen toimivaltaan kuuluvassa asiassa.

Edustajisto voi hyväksyä tehtyyn päätökseen liittyvän ponnen, joka sisältää asian
valmistelua tai täytäntöönpanoa koskevia ohjeita, toivomuksia tai muita kannanottoja.

Ponsi ei ole velvoittava, eikä se saa muuttaa, laajentaa tai rajata päätöstä.

46 § Luottamuskysymyksen käsittely

Hallituksen ja sen yksittäisten jäsenten on nautittava edustajiston enemmistön
luottamusta.

Edustaja voi kokouksen ollessa päätösvaltaisena ja järjestäytyneenä koolla
työjärjestyspuheenvuorossa ehdottaa hallitukselle tai sen yksittäiselle jäsenelle
epäluottamuslausetta. Puheenjohtajan on välittömästi tiedusteltava, löytyykö ehdotukselle
kannatusta. Luottamuskysymys voi liittyä johonkin käsiteltävänä olevaan asiaan tai olla
näistä riippumaton. Hallituksen luottamusta ei voi asettaa kyseenalaiseksi, jos sen
toimikausi ei ole alkanut.

Samassa kokouksessa voidaan käsitellä epäluottamuslause-ehdotusta enintään kaksi
kertaa. Ensimmäisellä kerralla keskustelu ja äänestys luottamuksesta käydään välittömästi ehdotuksen ja kannatuksen tultua. Toisella kerralla asia käsitellään kokouksen lopussa
kaikkien päätösasioiden jälkeen.

Jos hallitus tai sen yksittäinen jäsen tulkitsee jonkin edustajiston käsiteltävänä olevan
asian luottamuskysymykseksi, tämä eroaa, ellei saa edustajistolta luottamuslausetta.

47 § Välikysymys

Vähintään kymmenen (10) edustajiston varsinaista jäsentä voi tehdä hallitukselle tai sen
jäsenelle välikysymyksen ylioppilaskuntaa koskevassa asiassa. Kysymys on annettava
kirjallisena hallituksen puheenjohtajalle. Hallituksen tai sen jäsenen on annettava vastaus
kysymykseen seuraavassa mahdollisessa edustajiston kokouksessa. Keskustelun
päätteeksi äänestetään hallituksen tai sen jäsenen luottamuksesta.

48 § Epäluottamuslause

Jos hallitus tai sen puheenjohtaja saa epäluottamuslauseen, sen toimikausi päättyy
edustajiston kokouksen päättyessä. Uuden hallituksen vaaliin käydään välittömästi, ellei
edustajisto vähintään viiden kuudesosan (5/6) enemmistöllä päätä siirtää vaalia
myöhemmin kokouksessa käytäväksi.

49 § Hallituksen jäsenen ero

Edustajisto voi pyynnöstä myöntää hallituksen jäsenelle eron hallituksesta. Jos eron
jälkeen hallituksessa on alle seitsemän (7) jäsentä, katsotaan hallitus eronneeksi. Jos
hallitus eroaa, edustajisto valitsee samassa kokouksessa uuden hallituksen.

50 § Aloitteen käsitteleminen

Edustaja tai edustajistoryhmä voi tehdä kokouksessa aloitteen jonkin ylioppilaskunnan
asian järjestämiseksi tai selvittämiseksi. Aloitteen esittelee sen allekirjoittanut henkilö tai
allekirjoittaneen ryhmän jäsen, hallitus vastaa siihen ja käydään tarpeellinen keskustelu.
Edustajisto voi lähettää aloitteen hallitukselle toimenpiteitä varten.

Ylioppilaskunnan piirissä toimivilla järjestöillä tai ylioppilaskunnan jäsenellä sekä
ylioppilaskunnan työntekijöillä on oikeus tehdä aloitteita ylioppilaskunnan edustajistolle.

Mikäli aloite katsotaan Suomen lain tai hyvien tapojen vastaiseksi, edustajiston puheenjohtaja,
toiminnanjohtaja sekä hallituksen puheenjohtaja voivat yksimielisellä päätöksellä hylätä
aloitteen etenemisen edustajiston käsittelyyn. Edustajiston kokouksessa on ilmoitettava,
jos tätä valtaa on käytetty ja perustelut on ilmoitettava edustajistolle. Samaa asiaa ei
aloitteen muodossa tarvitse ottaa käsittelyyn kuin kerran edustajistokauden aikana.

51 § Pöytäkirja
Edustajiston kokouksista laaditaan päätöspöytäkirja, jonka allekirjoittavat puheenjohtaja ja
sihteeri. Kokouksista laaditaan myös keskustelupöytäkirja, jos edustajisto katsoo sen
tarpeelliseksi.

Kokouksesta laadittavaan pöytäkirjaan on vähintään merkittävä:

    • 1. kokouksen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouspaikka;
    • 2. kokouksessa läsnä olleet edustajat, kuka on toiminut kenenkin varaedustajana,
    • esteen ilmoittaneet; poissa olleet, kokouksesta poistuneet tai kesken tulleet;
    • hallituksen jäsenet ja toimihenkilöt; kokouksen pöytäkirjanpitäjä ja puheenjohtaja;
    • 3. kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen;
    • 4. kunkin asian kohdalla
    • a) mahdolliset aikaisemmat käsittelyt,
    • b) esteellisiksi todetut,
    • c) tehdyt ehdotukset ja niiden saama kannatus,
    • d) kunkin ehdotuksen saama äänimäärä, hylättyjen äänien määrä, tyhjien äänien
    • määrä, ja merkintä yksimielisestä päätöksestä,
    • e) kunkin ehdokkaan saama äänimäärä ja suhteellisen vaalin vertausluku, ja
    • merkintä yksimielisestä valinnasta,
    • f ) äänten mennessä tasan puheenjohtajan mielipide tai arvonnan tulos,
    • g) sääntöjen mukainen määräenemmistö ja määrävähemmistö,
    • h) tehdyt päätökset tai valituksi tulleiden nimet,
    • i) eriävät mielipiteet,
    • j) pöytäkirjaan sanellut lausunnot, ja
    • k) suljetuin ovin käsitellyn pykälän syy;
    • 5. puheenjohtajan antamat varoitukset ja kokouksesta poistetut henkilöt;
    • 6. puheenjohtajan ja pöytäkirjanpitäjän allekirjoitus ja sihteerin allekirjoitus; ja
  •  7. pöytäkirjan tarkastaminen.

Tarkastettu edustajiston pöytäkirja on pidettävä kymmenen (10) päivän kuluttua
edustajiston kokouksesta nähtävissä ylioppilaskunnan keskustoimistossa.

52 § Kokouskieli

Kokouskieli on suomi. Jos edustaja käyttää tai tarvitsee muuta kieltä, hän on itse
velvollinen järjestämään ja kustantamaan mahdollisen tulkkauksen.
Kokouksen pöytäkirjakieli on suomi.

53 § Edustajistoryhmät

Edustajistoryhmän muodostavat ne edustajat ja varaedustajat, jotka on valittu samasta
vaaliliitosta. Samassa vaalirenkaassa olleet ryhmät voivat halutessaan toimia yhtenä
edustajistoryhmänä. Edustajistoryhmä valitsee itselleen vastaavan ja tarvittaessa
varavastaavia. Edustajistoryhmien vastaavat ilmoitetaan edustajiston
järjestäytymiskokouksessa. Jos ryhmä ei ilmoita vastaavaansa, edustajiston puheenjohtaja
kutsuu ryhmän vastaavaksi vaaliliitosta suurimman henkilökohtaisen äänimäärän saaneen
edustajan. Ryhmän varavastaava toimii vastaavana vastaavan ollessa estynyt.

Ryhmien kokoonpanojen tai vastaavien vaihtuessa niistä ilmoitetaan edustajistolle.

54 § Yleinen järjestys kokouksessa

Puheenjohtajan tehtävänä on pitää huoli siitä, että kokousta käydään asiallisesti, selvästi
ja järjestyksessä. Jos kokouksessa oleva edustajistoon kuulumaton henkilö käyttäytyy
häiritsevästi eikä puheenjohtajan kehotustenkaan jälkeen palaudu järjestykseen, on
puheenjohtajalla oikeus poistattaa häiritsijä. Jos kokouksen järjestystä arveluttavassa
määrin rikotaan, on puheenjohtajalla oikeus keskeyttää kokous harkitsemakseen ajaksi.

VII luku
Työjärjestyksen muuttaminen

55 § Edustajiston työjärjestyksen muuttaminen

Tämän työjärjestyksen muuttamisesta päättää edustajisto kahden kolmasosan (2/3)
ääntenenemmistöllä.