Hyväksytty edustajistossa 25.10.2018
Odottaa rehtorin vahvistamista (tilanne 21.11.2018)

I luku
Ylioppilaskunta ja sen jäsenet

l § Ylioppilaskunta

Ylioppilaskunnan nimi on Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (JYY) ja sen kotipaikka on
Jyväskylän kaupunki. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta on yliopistolain (558/2009)
mukaisesti itsehallinnollinen julkisoikeudellinen yhteisö.

2 § Ylioppilaskunnan jäsenet

Ylioppilaskunnan jäseniä ovat Jyväskylän yliopiston opiskelijat kuten yliopistolaissa
määrätään.

Opiskelija, joka suorittaa Jyväskylän yliopistossa tieteellistä jatkotutkintoa, voi liittyä
ylioppilaskunnan jäseneksi.

3 § Kunniajäsenet

Kunniajäsenekseen ylioppilaskunta kutsuu henkilön, jolle se haluaa osoittaa
kunnioitustaan. Kunniajäsen kutsutaan ylioppilaskunnan edustajiston päätöksellä, joka
tehdään yhdeksän kymmenesosan (9 /10) enemmistöllä edustajiston kokouksessa läsnä
olleista edustajiston jäsenistä. Ylioppilaskunnan on pidettävä kunniajäsenistään luetteloa.

II luku
Päätösvalta ja esteellisyys

4 § Päätösvalta

Ylioppilaskunnan ylintä päätösvaltaa käyttää ylioppilaskunnan jäsenten suhteellisella ja
salaisella vaalilla valitsema edustajisto. Edustajisto asettaa asioiden valmistelua ja
toimeenpanoa varten hallituksen, joka käyttää yliopistolain määrittämällä tavalla hallinto- ja
toimeenpanovaltaa ylioppilaskunnassa tämän perussäännön määräämissä asioissa.

Ylioppilaskunnan edustajiston vaalissa ja jäsenäänestyksessä on yhtäläinen äänioikeus
kaikilla Jyväskylän yliopistoon läsnä olevaksi ilmoittautuneilla ylioppilaskunnan jäsenillä.

5 § Esteellisyys ja vaalikelpoisuus toimielimissä

Ylioppilaskunnan palveluksessa vakinaisessa työsuhteessa tai vähintään kuuden (6)
kuukauden määräaikaisessa työsuhteessa olevat työntekijät eivät ole vaalikelpoisia
edustajiston ja hallituksen jäseniksi eivätkä asukastoimikunnan jäseniksi.

Hallituksen jäsenet ovat esteellisiä toimimaan edustajiston jäseninä.

III luku
Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja

6 § Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja

Edustajisto valitsee edustajistovaaleissa ehdolla olleiden täysi-ikäisten ylioppilaskunnan
jäsenten keskuudesta ylioppilaskunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vuodeksi
kerrallaan. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vaali toimitetaan ylioppilaskunnan
edustajistossa kumpikin erikseen. Jos edustajiston puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ei
ole edustajiston jäsen, hän kokouksen puheenjohtajana toimiessaan saa äänioikeuden
päätökseen, jossa äänet jakautuvat tasan.

Puheenjohtajien vaalit toimitetaan edustajiston työjärjestyksen mukaisena
enemmistövaalina, jollei valinnasta saavuteta yksimielisyyttä.

7 § Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikausi

Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikausi on yksi kalenterivuosi. Mikäli
puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja joutuu eroamaan toimestaan kesken toimikauden tai
menettää vaalikelpoisuutensa, on edustajiston kokoonnuttava valitsemaan uusi
puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja jäljellä olevaksi ajaksi.

Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan on nautittava edustajiston luottamusta. Edustajisto
voi antaa puheenjohtajalle tai varapuheenjohtajalle epäluottamuslauseen kahden
kolmasosan (2/3) ääntenenemmistöllä edustajiston kokouksessa läsnä olleista
edustajiston jäsenistä. Epäluottamuslauseen saatuaan puheenjohtaja tai
varapuheenjohtaja katsotaan eronneeksi puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan toimesta
ja edustajiston on heti valittava uusi puheenjohtaja ja/tai varapuheenjohtaja.

8 § Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tehtävät

Puheenjohtajan tehtävänä on:

    1. kutsua koolle edustajiston kokous ja yleinen kokous sekä toimia niiden
    puheenjohtajana
    2. tehdä esitys edustajistolle keskusvaalilautakunnan jäsenistä
    3. ellei säännöissä toisin määrätä, kutsua koolle ne edustajiston asettamat toimielimet,
    joille edustajisto ei ole erikseen nimennyt puheenjohtajaa.
    4. valvoa, että ylioppilaskunnan toiminnassa tarkoin noudatetaan voimassa olevia
    säännöksiä ja määräyksiä.

Puheenjohtajan ollessa esteellinen tai muuten estynyt tehtäviään hoitamaan on
varapuheenjohtajan pidettävä niistä huolta.

IV Luku
Edustajisto

9 § Edustajiston jäsenet ja toimikausi

Edustajistoon kuuluu neljäkymmentäyksi (41) ylioppilaskunnan vaalikelpoista jäsentä.
Edustajiston jäsenille valitaan enintään kaksinkertainen määrä varajäseniä.
Ylioppilaskunnan edustajiston jäsenten ja varajäsenten vaalissa noudatetaan edustajiston
hyväksymää vaalijärjestystä.

Edustajiston toimikausi alkaa joulukuun 1. päivänä ja kestää kaksi (2) vuotta. Toimikausi
jatkuu kuitenkin siihen asti, kunnes uusi edustajisto on valittu ja järjestäytynyt. Edustajiston
järjestäytymiskokous pidetään vuosittain.

Järjestäytymiskokouksen kutsuu koolle istuvan edustajiston puheenjohtaja ja vaalivuosina
kutsu on lähetettävä 30 päivän kuluessa vaalien tuloksen julkistamisesta.

10 § Edustajiston jäsenen eroaminen ja kutsuminen sekä varajäsenen kutsuminen
kokoukseen

Jos edustajiston jäsen menettää vaalikelpoisuutensa tai muusta syystä eroaa
edustajistosta kesken toimikautensa, edustajisto kutsuu sijaan tulevan jäsenen
vaalijärjestyksen mukaisesti.

Mikäli jäsen on esteellinen tai muuten estynyt osallistumaan edustajiston kokoukseen, on
puheenjohtajan kutsuttava asianomaisen varajäsen hänen sijaansa siten, kuin edustajiston
työjärjestyksessä on tarkemmin säädetty.

11 § Edustajiston tehtävät

Edustajiston tehtävänä on:

    1. valita ylioppilaskunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja
    2. valita ylioppilaskunnan hallitus ja sen puheenjohtaja, joille edustajisto voi
    hyväksytyn talousarvion puitteissa päättää siirtää päätös-, hallinto- ja
    toimeenpanovaltaa
    3. asettaa liiketoimintajohtokunta, ylioppilaslehden johtokunta ja julkaisusarjan
    toimitusneuvosto, joille edustajisto voi hyväksytyn talousarvion puitteissa päättää
    siirtää päätös-, hallinto- ja toimeenpanovaltaa
    4. valita keskusvaalilautakunta ylioppilaskunnan puheenjohtajan esityksestä ja nimetä
    sen puheenjohtaja
    5. valita edustajat niihin järjestöjen ja säätiöiden hallintoelimiin, joissa
    ylioppilaskunnalla on suora nimeämisoikeus
    6. valita edustajat niiden yhtiöiden yhtiökokouksiin, joissa ylioppilaskunnalla on
    enemmistö äänivallasta tai osakekannasta
    7. valita opiskelijoiden edustajat yliopistokollegioon, yliopiston hallitukseen ja
    toimikauden alkaessa tiedekuntaneuvostoihin ja erillislaitosten johtokuntiin
    8. valita ylioppilaskunnan tilintarkastajat ja heille tarvittaessa henkilökohtaiset
    varahenkilöt
    9. valita ylioppilaskunnan toiminnanjohtaja, toimitusjohtaja ja Jyväskylän
    ylioppilaslehden päätoimittaja
    10. hyväksyä ylioppilaskunnan strategia ja liiketoimintastrategia hallituksen esityksestä
    11. hyväksyä ylioppilaskunnan toimintasuunnitelma hallituksen esityksestä
    12. hyväksyä ylioppilaskunnan talousarvio ja lisätalousarviot hallituksen esityksestä
    13. päättää hallituksen jäsenten palkkioista talousarviota hyväksyttäessä
    14. hyväksyä ylioppilaskunnan jäsenmaksu yliopistolain mukaan vahvistettavaksi
    15. päättää tilinpäätöksen hyväksymisestä
    16. päättää tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille
    17. käsitellä hallituksen antama kertomus ylioppilaskunnan toiminnasta
    18. päättää yhteisöihin jäseneksi liittymisestä ja niistä eroamisesta
    19. päättää hallituksen esityksestä kiinteistön tai kiinteistön hallintaan oikeuttavien
    osakkeiden ostamisesta, myymisestä, vaihtamisesta, omaisuuden kiinnittämisestä
    ja panttaamisesta, uudisrakentamiseen ryhtymisestä sekä vuokraustoiminnan
    periaatteista
    20. päättää myöhemmin kuin tilikauden aikana erääntyvän velan ottamisesta
    21. päättää omistajaohjauksen ja riskienhallinnan periaatteista
    22. hyväksyä ylioppilaskunnan perussääntö yliopistolain mukaan vahvistettavaksi
    23. hyväksyä ylioppilaskunnan vaalijärjestys sekä muut ylioppilaskunnan ohjesäännöt
    ja työjärjestykset
    24. kutsua kunniajäsen hallituksen esityksestä
    25. päättää muistakin asioista, jotka edustajisto on yksittäistapauksissa itselleen
    pidättänyt tai jotka hallitus saattaa edustajiston ratkaistavaksi

Edustajisto voi päättää siirtää päätösvaltaa edellä kohdissa 5), 6), 7), 19) ja 20)
määritellyissä asioissa hallitukselle erityisestä syystä enintään neljän kuukauden
määräajaksi. Päätösvallan siirtoon tarvitaan edustajistossa kahden kolmasosan (2/3)
äänten enemmistö läsnä olleista jäsenistä. Hallituksen on tällöin raportoitava edustajistolle
sen seuraavassa kokouksessa päätösvallan siirron johdosta tekemistään päätöksistä.

12 § Edustajiston kokoontuminen

Edustajisto kokoontuu:

  • vuosittain järjestäytymiskokoukseen marraskuun 15. päivän ja joulukuun 10. päivän
    välisenä aikana päättämään 11 §:n 1, 2 ja 3 kohdissa mainituista asioista.
  • vuosittain päättämään 11 §:n 11, 12, 13 ja 14 kohdissa mainituista asioista
    viimeistään järjestäytymiskokouksessa.
  • vuosittain huhtikuun 30. päivään mennessä päättämään 11 §:n 15, 16 ja 17
    kohdissa mainituista asioista.

Edustajisto kokoontuu muulloinkin, milloin puheenjohtaja katsoo sen tarpeelliseksi tai
vähintään kymmenen (10) edustajiston jäsentä sitä häneltä kirjallisesti pyytää
ilmoittamansa asian käsittelyä varten tai sen mukaan kuin edustajisto on
työjärjestyksessään päättänyt. Mikäli on esitetty em. pyyntö kokouksen koolle
kutsumisesta, puheenjohtajan on se koolle kutsuttava ajankohdaksi, joka on enintään 21
päivää pyynnön esittämisestä. Edustajistossa käsiteltävät asiat on mainittava
kokouskutsussa.

Edustajisto on päätösvaltainen, kun vähintään kaksikymmentäyksi (21) edustajiston
jäsentä on läsnä.

Edustajisto voi viiden kuudesosan (5/6) äänten enemmistöllä läsnä olevista jäsenistä ottaa
käsiteltäväksi asian, jota ei ole kokouskutsussa mainittu.

13 § Päätöksenteko

Päätöksensä edustajisto tekee edustajiston työjärjestyksen mukaan, ellei tässä
perussäännössä toisin määrätä.

Äänten jakaantuessa tasan kokouksen puheenjohtajan kanta ratkaisee.

14 § Päätöksenteko vaaleissa ja hallituksen täydentäminen

Ellei henkilövalintoja voida tehdä yksimielisesti, suoritetaan vaali enemmistövaalia
käyttäen, jos täytettäviä paikkoja on yksi (1). Äänten jakaantuessa tasan ratkaistaan vaali
arpomalla. Jos täytettäviä paikkoja on enemmän kuin yksi, toimitetaan vaali suhteellista
vaalitapaa noudattaen. Vaalit toimitetaan kuten edustajiston työjärjestyksessä säädetään.

Hallituksen jäsenten vaali toimitetaan, mikäli yksimielisyyttä ei saavuteta,
listaäänestyksellä enemmistövaalina suljetuin lipuin. Äänestykseen asetetaan listat, joissa
on kussakin mainittava hallitukseen ehdotettavien jäsenten nimet ja kuka heistä on
puheenjohtaja. Listat on aina esitettävä täydellisinä. Mikäli jokin lista saa äänestyksessä yli
puolet annetuista äänistä, katsotaan siinä mainitut henkilöt valituiksi. Mikäli listoja on
ensimmäisessä äänestyksessä useampi kuin kaksi eikä mikään niistä saavuta yli puolta
annetuista äänistä, suoritetaan toinen äänestys, jossa on vastakkain kaksi ensimmäisessä
äänestyksessä eniten ääniä saanutta listaa. Lopullisessa äänestyksessä äänten
mennessä tasan ratkaisee arpa.

Kun hallituksen jäsen kesken toimikautensa menettää vaalikelpoisuutensa tai muusta
syystä joutuu eroamaan hallituksesta, edustajisto päättää hallituksen täydentämisestä
kuultuaan hallituksen puheenjohtajaa. Yksittäinen hallituksen jäsen katsotaan eronneeksi
sen edustajiston kokouksen päättyessä, jossa edustajisto on eron myöntänyt ja päättänyt
hallituksen täydentämisestä. Edustajisto voi myös päättää, että hallituksen jäsenen ero
astuu voimaan määrättynä päivänä.

Vaalit käydään aina suljetuin lipuin.

15 § Muut läsnäolijat

Edustajiston kokoukset ovat kaikille avoimia. Jokaisella ylioppilaskunnan jäsenellä ja
ylioppilaskunnan tehtävissä olevalla on oikeus ottaa osaa keskusteluun, jollei kokous tai
sen puheenjohtaja heidän puheoikeuttaan rajoita.

Perustellusta syystä edustajistolla on oikeus käsitellä asioita suljetuin ovin tai rajoittaa
läsnäoloa kokouksessa.

V Luku
Hallitus

16 § Hallitus

Ylioppilaskunnan päätös-, hallinto- ja toimeenpanovaltaa käyttää edustajiston asettama
hallitus. Hallitukseen kuuluu vähintään seitsemän (7) ja enintään kymmenen (10)
ylioppilaskunnan jäsentä. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan ja sopii
sisäisestä tehtävänjaosta.

Hallitus on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet hallituksen jäsenistä puheenjohtaja
tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä.

17 § Hallituksen toimikausi

Edustajisto valitsee järjestäytymiskokouksessaan hallituksen vuoden toimikaudeksi
kerrallaan.

Hallituksen toimikausi alkaa edustajiston järjestäytymiskokousta seuraavan vuoden
tammikuun ensimmäisenä päivänä ja päättyy kalenterivuoden lopussa. Hallitus jatkaa
kuitenkin toimintaansa siihen asti, kunnes sen seuraaja aloittaa toimikautensa.

Hallituksen puheenjohtaja kutsuu hallituksen järjestäytymiskokoukseen viimeistään
10 vuorokauden kuluessa hallituksen toimikauden alusta. Hallitus voi kuitenkin pitää
järjestäytymiskokouksensa ennen toimikautensa alkua. Tällöin järjestäytymiskokouksessa
voidaan päättää ainoastaan hallituksen sisäiseen järjestäytymiseen liittyvistä asioista.

Hallituksen ja sen yksittäisten jäsenten on nautittava edustajiston enemmistön
luottamusta. Ylioppilaskunnan hallituksen tai hallituksen puheenjohtajan pyytäessä itse
eroa tai sen saadessa epäluottamuslauseen, katsotaan hallitus eronneeksi sen
edustajiston kokouksen päättyessä, jossa edustajisto on valinnut uuden hallituksen.
Kesken toimikautta valittu uusi hallitus valitaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

18 § Hallituksen tehtävät

Hallituksen tehtävänä on:

    1. käyttää ylioppilaskunnan yleistä toimivaltaa
    2. käyttää ylioppilaskunnan puhevaltaa

    3. kantaa ja vastata ylioppilaskunnan puolesta tuomioistuimissa, sekä tehdä sen
    puolesta sopimukset ja muut oikeustoimet
    4. tehdä edustajistolle esitykset niistä asioista, jotka edustajiston on yliopistolain tai
    näiden sääntöjen mukaan ratkaistava, ellei esityksen tekeminen kuulu edustajiston
    asettaman muun toimielimen tehtäviin
    5. toimeenpanna edustajiston päätökset
    6. valvoa ja ohjata ylioppilaskunnan ja konsernin hallintoa ja taloutta
    7. päättää omistajaohjauksen toteuttamisesta edustajiston hyväksymien ohjaavien
    dokumenttien mukaisesti, antaa yksittäistapauksissa konserniohje sekä päättää
    riskienhallinnan periaatteiden mukaisista toimista
    8. päättää tilikauden aikana kokonaan maksettavaksi erääntyvän lainan ottamisesta ja
    sitä varten annettavien vakuuksien myöntämisestä
    9. julistaa auki ylioppilaskunnan toimet
    10. nimittää ylioppilaskunnan toimeen, ellei se tämän säännön mukaan ole edustajiston
    tehtävä
    11. asettaa valiokunnat ja työryhmät sekä nimetä niiden puheenjohtajat ja sihteerit
    toteuttamaan ylioppilaskunnan strategiaa ja vahvistamaan jäsenistön osallisuutta.
    12. päättää ylioppilaskunnan kunnianosoituksista, tervehdyksistä, muistamisista, ilon ja
    surun ilmauksista perinneohjesäännössä tarkemmin määrättävällä tavalla
    13. nimittää jäsenet niihin ylioppilaskunnan ulkopuolisiin elimiin joihin nimittäminen ei
    ole edustajiston tehtävä tai joita täydennetään kesken toimikauden, pois lukien
    yliopistokollegio ja yliopiston hallitus, joihin edustajisto valitsee aina jäsenet.
    14. nimittää keskuudestaan yksi jäsen Jyväskylän ylioppilaslehden johtokuntaan ja
    julkaisusarjan toimitusneuvostoon
    15. muut edustajiston hallitukselle määräämät tehtävät

19 § Hallinto-ohjesääntö

Hallituksen ja sen asettamien valiokuntien ja työryhmien tehtävistä ja toiminnasta
määrätään tarkemmin edustajiston hyväksymässä hallinto-ohjesäännössä.

VI Luku
Ylioppilaskunnan neuvoa-antava yleinen kokous, jäsenäänestys ja aloitteet

20 § Ylioppilaskunnan neuvoa-antava yleinen kokous

Ylioppilaskunnan puheenjohtaja kutsuu neuvoa-antavan yleisen kokouksen koolle
keskustelemaan ja ilmaisemaan kantansa kokouskutsussa mainituista asioista, milloin
edustajisto harkitsee syytä olevan tai milloin vähintään 300 ylioppilaskunnan jäsentä sitä
ilmoittamansa asian käsittelyä varten kirjallisesti häneltä pyytää. Kokous on kutsuttava
koolle 30 vuorokauden kuluessa pyynnön esittämisestä.

21 § Jäsenäänestys

Ylioppilaskunnan jäsenten keskuudessa voidaan edustajiston päätöksellä, tai milloin 500
ylioppilaskunnan jäsentä sitä pyytää, toimeenpanna neuvoa-antava jäsenäänestys.
Jäsenäänestyksessä noudatettavat periaatteet vahvistaa hallitus kullakin kerralla erikseen.

22 § Aloitteet

Ylioppilaskunnan jäsenillä ja työntekijöillä sekä ylioppilaskunnan piirissä toimivilla
valiokunnilla, työryhmillä ja järjestöillä on oikeus tehdä aloitteita ylioppilaskunnan
edustajistolle.

Aloite on tehtävä kirjallisessa muodossa ja jätettävä ylioppilaskunnan toiminnanjohtajalle.

VII Luku
Ylioppilaskunnan asuntojen hallinto

23 § Ylioppilaskylän asuntojen hallinto

Ylioppilaskunnan omistamien ja vuokraamien asuinkiinteistöjen asukkailla on oikeus
hallintoon Kortepohjan ylioppilaskylässä laissa yhteishallinnosta vuokrataloissa (649/90)
kerrotulla sekä tarkemmin asumisen ohjesäännössä määrättävällä tavalla.

Kortepohjan ylioppilaskylän asukkaiden yhteishallinto järjestetään pitämällä asukkaiden
kokous joka vuosi. Asukkaiden kokous valitsee asukastoimikunnan, joka vastaa asuntojen
yhteishallinnosta. Näistä määrätään tarkemmin asumisen ohjesäännössä.

VIII Luku
Ylioppilaskunnan liiketoiminta

24 § Ylioppilaskunnan liiketoiminnan tarkoitus

Ylioppilaskunta harjoittaa liiketoimintaa tuottaakseen jäsenilleen palveluita ja saadakseen
varoja varsinaista toimintaa varten.

25 § Liiketoiminnan harjoittaminen

Liiketoimintaa voidaan harjoittaa ylioppilaskunnan lukuun tai perustamalla
ylioppilaskunnan kokonaan tai osin omistamia osakeyhtiöitä tai muita yhteisöjä.

26 § Ylioppilaskunnan edustajat liiketoimintaa harjoittavissa yhteisöissä

Hallitus esittää ylioppilaskunnan edustajat liiketoimintaa harjoittavien yhteisöjen hallituksiin
liiketoimintajohtokunnan esityksestä.

IX Luku
Nimenkirjoitus

27 § Nimenkirjoitus

Edustajiston päätösten perusteella laadittavat toimituskirjat, sopimukset, lausunnot,
sitoumukset ja velkakirjat allekirjoittavat ylioppilaskunnan puheenjohtaja tai
varapuheenjohtaja ja toiminnanjohtaja tai toimitusjohtaja. Hallituksen päätösten perusteella
laadittavat toimituskirjat, sopimukset, lausunnot, sitoumukset ja velkakirjat allekirjoittavat
hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja toiminnanjohtaja tai toimitusjohtaja.
Asukastoimikunnan päätösten perusteella laadittavat toimituskirjat ja lausunnot
allekirjoittavat asukastoimikunnan puheenjohtaja ja toimitusjohtaja tai toiminnanjohtaja.

Hallitus voi antaa nimetylle henkilölle nimenkirjoitusoikeuden yksin hallituksen
päätöksessään määrittelemissä asioissa ja määrittämänä ajanjaksona.

X Luku
Toimihenkilöt

28 § Toimihenkilöt

Ylioppilaskunnalla on toimihenkilöitä ja muuta henkilökuntaa ylioppilaskunnan tarkoituksen
toteuttamista sekä hallinnon ja talouden hoitamista varten.

Ylioppilaskunnan johtavia toimihenkilöitä ovat toiminnanjohtaja ja toimitusjohtaja.
Toiminnanjohtajan ja toimitusjohtajan tehtävät ja vastuualueet määritellään tarkemmin
ylioppilaskunnan hallinto-ohjesäännössä.

Toimihenkilöiden ja muun henkilökunnan työsuhde-, palkkaus- sekä yleiset määräykset
toimien täyttämisjärjestyksestä määrätään ylioppilaskunnan hallinto-ohjesäännössä, sikäli
kuin niitä ei ole tässä perussäännössä määrätty.

XI luku
Talous

29 § Talous

Ylioppilaskunnan tarkoituksen ja tehtävien toteuttamiseen soveltuvasta toiminnasta
aiheutuvat menot suoritetaan ylioppilaskunnan omaisuudesta ja toiminnasta saaduilla
tuloilla sekä jäsenmaksuilla, joita ylioppilaskunnalla on oikeus määrätä ylioppilaskunnan
jäsenten suoritettaviksi. Jäsenmaksu vahvistetaan yliopistolain mukaan ja sen maksamista
valvoo yliopisto.

Ylioppilaskunnan taloudesta säädetään tarkemmin edustajiston hyväksymässä
hallinto-ohjesäännössä.

30 § Tilikausi

Ylioppilaskunnan tilikausi on kalenterivuosi. Pysyvien rahastojen omat tulot ja menot
jätetään talousarvion ulkopuolelle.

31 § Tilintarkastajat

Jokaisen tilikauden tilejä ja hallintoa tarkastamaan valitaan edustajiston kokouksessa kaksi
(2) tilintarkastajaa, joista vähintään toisen tulee olla KHT-tilintarkastaja sekä
henkilökohtaiset varatilintarkastajat.

32 § Tilinpäätös

Hallituksen on kultakin tilikaudelta tehtävä tilinpäätös. Hallituksen ja tilivelvollisten on
samalla annettava tilintarkastajille edellisen vuoden kirjanpito siihen liittyvine asiakirjoineen
sekä muut ylioppilaskunnan hallintoa tilikauden aikana selvittävät asiakirjat huhtikuun 30.
päivään mennessä.

XII Luku
Vuosipäivä ja ylioppilaskunnan tunnukset, kunnia- ja ansiomerkit

33 § Vuosipäivä

Ylioppilaskunta viettää vuosijuhlaansa maaliskuun 24. päivänä Suomen kansanopetuksen
alkuunpanon muistoksi. Kuitenkin voidaan vuosijuhla viettää muuna hallituksen tarkemmin
määräämänä päivänä kevään aikana.

34 § Ylioppilaskunnan tunnukset

Ylioppilaskunnalla on vaakuna, lippu ja jäsenmerkki. Jokaisella ylioppilaskunnan jäsenellä
on oikeus jäsenmerkin lunastamiseen.

Ylioppilaskunta voi antaa kunnia- ja ansiomerkkejä.

Ylioppilaskunnan tunnuksista, kunnia- ja ansiomerkeistä säädetään tarkemmin
ylioppilaskunnan perinneohjesäännössä.

Ylioppilaskunnalla on vaakuna, jonka lehtori Toivo Ojala on suunnitellut ja lahjoittanut
ylioppilaskunnalle maaliskuun 24. päivänä 1938. Siinä on vihreälle pohjakivelle sijoitettu
ylioppilaskunnan kultainen merkki. Ylioppilaskunnalla on lippu, jonka korkeakoulun naiset
ovat lahjoittaneet ylioppilaskunnalle maaliskuun 24. päivänä 1939. Ylioppilaskunnan lippua
käytetään julkisissa tilaisuuksissa hallituksen päätöksen mukaan. Ylioppilaskunnan
alkuperäinen lippu on luovutettu Yliopiston museolle säilytettäväksi ja lipusta on teetetty
vuonna 2009 käsityönä tehty replika.

XIII Luku
Muutoksenhaku

35 § Muutoksenhaku

Ylioppilaskunnan hallintoasiaa koskevien päätösten muutoksenhausta säädetään
yliopistolaissa. Ylioppilaskunnan hallintoasiaa koskevaan päätökseen saa hakea muutosta
valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään.

Ylioppilaskunnan muun toimielimen kuin edustajiston päätöksestä on jokaisella oikeus
pyytää oikaisua sillä perusteella, että hänen yksityistä oikeuttaan on loukattu, ja
ylioppilaskunnan jäsenellä myös sillä perusteella, että päätös on syntynyt laista,
asetuksesta, säännöistä tai muista ylioppilaskuntaa koskevista määräyksistä poikkeavassa
järjestyksessä, menee toimielimen toimivaltaa ulommas tai muutoin on lain, asetuksen,
sääntöjen tai muita ylioppilaskuntaa koskevien määräysten vastainen. Oikaisua pyydetään
ylioppilaskunnan hallitukselta, kuitenkin hallituksen päätöksistä edustajistolta.

Oikaisupyyntö on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa siitä päivästä jona päätös on
säännöissä määrätyllä tavalla asetettu nähtäväksi, tai milloin päätös koskee jotakuta
henkilöä yksityisesti, saman ajan kuluessa siitä, kun hän on saanut tiedon päätöksestä.
Päätöksestä, joka on luonteeltaan yksinomaan valmistelua tai toimeenpanoa, ei
kuitenkaan saa tehdä oikaisupyyntöä.

XIV Luku
Erityisiä määräyksiä

36 § Asiakirjojen julkisuus

Edustajiston pöytäkirjat sekä hallituksen ja asukastoimikunnan kokousten päätökset, joihin
on liitetty valitusosoitus, on pidettävä ennalta ilmoitettuna aikana nähtävillä kyseisessä
ylioppilaskunnan toimistossa, tai ne on julkistettava ylioppilaskunnan internetsivuilla,
viimeistään yhden viikon kuluttua niiden tarkastamisesta.

Ylioppilaskunnan toimintaan sovelletaan julkisuuslakia siten kuin yliopistolaissa
määrätään.

37 § Ylioppilaskunnan virallinen ilmoitustaulu

Ylioppilaskunnan virallisena ilmoitustauluna toimivat ylioppilaskunnan internetsivut.

38 § Sääntöjen muuttaminen

Näiden sääntöjen muuttamisesta päättää ylioppilaskunnan edustajisto. Muutospäätös
tehdään kolmen neljäsosan (3/4) äänten enemmistöllä läsnä olleista kahdessa vähintään
viikon väliajoin pidettävässä edustajiston kokouksessa. Muutetut säännöt tulevat voimaan
sen jälkeen, kun ne on vahvistettu yliopistolaissa määrätyllä tavalla.

39 § Muut säännöt

Näiden sääntöjen ohella on ylioppilaskunnan toiminnassa noudatettava edustajiston
kahden kolmasosan (2/3) enemmistöllä läsnä olleista hyväksymiä ohjesääntöjä ja
työjärjestyksiä, joita ovat Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston työjärjestys,
hallinto-ohjesääntö, asumisen ohjesääntö, ylioppilaslehden ja julkaisusarjan ohjesääntö,
perinneohjesääntö, vaalijärjestys ja ohjesääntö hallinnon opiskelijaedustajien valinnasta.

40 § Voimaantulo

Nämä säännöt tulevat voimaan heti, kun ne on vahvistettu yliopistolaissa määrätyllä
tavalla.