Voimassa 1.1.2023 alkaen.
I luku
Ylioppilaskunta ja sen jäsenet
l § Ylioppilaskunta
Ylioppilaskunnan nimi on Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (JYY) ja sen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta on yliopistolain (558/2009) mukaisesti itsehallinnollinen julkisoikeudellinen yhteisö.
2 § Ylioppilaskunnan jäsenet
Ylioppilaskunnan jäseniä ovat Jyväskylän yliopiston opiskelijat kuten yliopistolaissa määrätään.
Opiskelija, joka suorittaa Jyväskylän yliopistossa tieteellistä jatkotutkintoa tai joka opiskelee erillisellä opinto-oikeudella, voi liittyä ylioppilaskunnan jäseneksi.
3 § Kunniajäsenet
Kunniajäsenekseen ylioppilaskunta kutsuu henkilön, jolle se haluaa osoittaa kunnioitustaan. Kunniajäsen kutsutaan ylioppilaskunnan edustajiston päätöksellä, joka tehdään yhdeksän kymmenesosan (9 /10) enemmistöllä edustajiston kokouksessa läsnä olleista edustajiston jäsenistä. Ylioppilaskunnan on pidettävä kunniajäsenistään luetteloa.
II luku
Päätösvalta ja esteellisyys
4 § Päätösvalta
Ylioppilaskunnan ylintä päätösvaltaa käyttää ylioppilaskunnan jäsenten suhteellisella ja salaisella vaalilla valitsema edustajisto. Edustajisto asettaa asioiden valmistelua ja toimeenpanoa varten hallituksen, joka käyttää yliopistolain määrittämällä tavalla hallinto- ja toimeenpanovaltaa ylioppilaskunnassa tämän perussäännön määräämissä asioissa. Edustajisto asettaa ylioppilaskunnan talouden ja liiketoiminnan valmistelua varten liiketoimintajohtokunnan, joka on valtioneuvoston asetuksen 15.10.2009/770 mukainen toimielin. Liiketoimintajohtokunnasta säädetään tarkemmin hallinto-ohjesäännössä.
Ylioppilaskunnan edustajiston vaalissa ja jäsenäänestyksessä on yhtäläinen äänioikeus kaikilla Jyväskylän yliopistoon läsnä olevaksi ilmoittautuneilla ylioppilaskunnan jäsenillä.
5 § Esteellisyys ja vaalikelpoisuus toimielimissä
Ylioppilaskunnan palveluksessa vakinaisessa työsuhteessa tai vähintään kuuden (6) kuukauden määräaikaisessa työsuhteessa olevat työntekijät eivät ole vaalikelpoisia edustajiston ja hallituksen jäseniksi eivätkä asukastoimikunnan jäseniksi. Hallituksen jäsenet ovat esteellisiä toimimaan edustajiston jäseninä.
III luku
Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja
6 § Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja
Edustajisto valitsee edustajistovaaleissa ehdolla olleiden täysi-ikäisten ylioppilaskunnan jäsenten keskuudesta ylioppilaskunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vuodeksi kerrallaan. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vaali toimitetaan ylioppilaskunnan edustajistossa kumpikin erikseen. Jos edustajiston puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ei ole edustajiston jäsen, hän kokouksen puheenjohtajana toimiessaan saa äänioikeuden päätökseen, jossa äänet jakautuvat tasan.
Puheenjohtajien vaalit toimitetaan edustajiston työjärjestyksen mukaisena
enemmistövaalina, jollei valinnasta saavuteta yksimielisyyttä.
7 § Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikausi
Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikausi on yksi kalenterivuosi. Mikäli puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja joutuu eroamaan toimestaan kesken toimikauden tai menettää vaalikelpoisuutensa, on edustajiston kokoonnuttava valitsemaan uusi puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja jäljellä olevaksi ajaksi.
Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan on nautittava edustajiston luottamusta. Edustajisto voi antaa puheenjohtajalle tai varapuheenjohtajalle epäluottamuslauseen kahden kolmasosan (2/3) ääntenenemmistöllä edustajiston kokouksessa läsnä olleista edustajiston jäsenistä. Epäluottamuslauseen saatuaan puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja katsotaan eronneeksi puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan toimesta ja edustajiston on heti valittava uusi puheenjohtaja ja/tai varapuheenjohtaja.
8 § Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tehtävät
Puheenjohtajan tehtävänä on:
- kutsua koolle edustajiston kokous ja yleinen kokous sekä toimia niiden puheenjohtajana
- tehdä esitys edustajistolle keskusvaalilautakunnan jäsenistä
- ellei säännöissä toisin määrätä, kutsua koolle ne edustajiston asettamat toimielimet, joille edustajisto ei ole erikseen nimennyt puheenjohtajaa.
- valvoa, että ylioppilaskunnan toiminnassa tarkoin noudatetaan voimassa olevia säännöksiä ja määräyksiä.
Puheenjohtajan ollessa esteellinen tai muuten estynyt tehtäviään hoitamaan on varapuheenjohtajan pidettävä niistä huolta.
IV Luku
Edustajisto
9 § Edustajiston jäsenet ja toimikausi
Edustajistoon kuuluu neljäkymmentäyksi (41) ylioppilaskunnan vaalikelpoista jäsentä. Edustajiston jäsenille valitaan varajäseniä kuten vaalijärjestys määrää. Ylioppilaskunnan edustajiston jäsenten ja varajäsenten vaalissa noudatetaan edustajiston hyväksymää vaalijärjestystä.
Edustajiston toimikausi alkaa joulukuun 1. päivänä ja kestää kaksi (2) vuotta. Toimikausi jatkuu kuitenkin siihen asti, kunnes uusi edustajisto on valittu ja järjestäytynyt. Edustajiston järjestäytymiskokous pidetään vuosittain.
Järjestäytymiskokouksen kutsuu koolle istuvan edustajiston puheenjohtaja ja vaalivuosina kutsu on lähetettävä 30 päivän kuluessa vaalien tuloksen julkistamisesta.
10 § Edustajiston jäsenen eroaminen ja kutsuminen sekä varajäsenen kutsuminen
kokoukseen
Jos edustajiston jäsen menettää vaalikelpoisuutensa tai muusta syystä eroaa edustajistosta kesken toimikautensa, hänen tilalleen kutsutaan jäsen vaalijärjestyksen mukaisesti.
Mikäli jäsen on esteellinen tai muuten estynyt osallistumaan edustajiston kokoukseen, hänen tilalleen kutsutaan jäsen edustajiston työjärjestyksen mukaisesti.
11 § Edustajiston tehtävät
Edustajiston tehtävänä on:
- valita ylioppilaskunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja
- valita ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja ja hallitus, joka yliopistolain mukaisesti käyttää hallinto- ja toimeenpanovaltaa
- asettaa liiketoimintajohtokunta ja ylioppilaslehden johtokunta, joille edustajisto voi hyväksytyn talousarvion puitteissa päättää siirtää päätös-, hallinto- ja toimeenpanovaltaa
- valita keskusvaalilautakunta ylioppilaskunnan puheenjohtajan esityksestä ja nimetä sen puheenjohtaja
- valita edustajat niihin järjestöjen ja säätiöiden hallintoelimiin, joissa ylioppilaskunnalla on suora nimeämisoikeus
- valita opiskelijaedustajat yliopiston hallintoon kuten ohjesääntö opiskelijaedustajista määrää
- valita ylioppilaskunnan tilintarkastajat ja heille tarvittaessa henkilökohtaiset varahenkilöt
- valita ylioppilaskunnan toiminnanjohtaja, toimitusjohtaja ja Jyväskylän ylioppilaslehden päätoimittaja
- hyväksyä ylioppilaskunnan strategia ja liiketoimintastrategia hallituksen esityksestä
- hyväksyä ylioppilaskunnan toimintasuunnitelma hallituksen esityksestä
- hyväksyä ylioppilaskunnan talousarvio ja lisätalousarviot sekä investointiohjelma hallituksen esityksestä ja investointiohjelman osalta samalla päättää eri päätöksentekijöiden toimivallasta
- päättää hallituksen jäsenten palkkioista talousarviota hyväksyttäessä
- hyväksyä ylioppilaskunnan jäsenmaksu yliopistolain mukaan vahvistettavaksi
- päättää tilinpäätöksen hyväksymisestä
- päättää tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille
- käsitellä hallituksen antama kertomus ylioppilaskunnan toiminnasta
- päättää yhteisöihin jäseneksi liittymisestä ja niistä eroamisesta
- päättää hallituksen esityksestä kiinteistön tai kiinteistön hallintaan oikeuttavien osakkeiden ostamisesta, myymisestä, vaihtamisesta, omaisuuden kiinnittämisestä ja panttaamisesta, uudisrakentamiseen ryhtymisestä sekä vuokraustoiminnan periaatteista ja investointiohjelman ulkopuolisista investoinneista
- päättää yli yhden (1) vuoden mittaisen velan ottamisesta
- päättää omistajaohjauksen ja riskienhallinnan periaatteista
- hyväksyä ylioppilaskunnan perussääntö yliopistolain mukaan vahvistettavaksi
- hyväksyä ylioppilaskunnan vaalijärjestys sekä muut ylioppilaskunnan ohjesäännöt ja työjärjestykset
- kutsua kunniajäsen hallituksen esityksestä
- päättää muistakin asioista, jotka edustajisto on yksittäistapauksissa itselleen pidättänyt tai jotka hallitus saattaa edustajiston ratkaistavaksi
Edustajisto voi päättää siirtää päätösvaltaa edellä kohdissa 5), 6), 18) ja 19) määritellyissä asioissa hallitukselle erityisestä syystä enintään neljän kuukauden määräajaksi. Päätösvallan siirtoon tarvitaan edustajistossa kahden kolmasosan (2/3) äänten enemmistö läsnä olleista jäsenistä. Hallituksen on tällöin raportoitava edustajistolle sen seuraavassa kokouksessa päätösvallan siirron johdosta tekemistään päätöksistä.
12 § Edustajiston kokoontuminen
Edustajisto on päätösvaltainen, kun vähintään kaksikymmentäyksi (21) edustajiston jäsentä on läsnä.
Edustajisto voi viiden kuudesosan (5/6) äänten enemmistöllä läsnä olevista jäsenistä ottaa käsiteltäväksi asian, jota ei ole kokouskutsussa mainittu.
Edustajisto kokoontuu:
- vuosittain järjestäytymiskokoukseen marraskuun 15. päivän ja joulukuun 10. päivän
välisenä aikana päättämään 11 §:n 1, 2 ja 3 kohdissa mainituista asioista. - vuosittain päättämään 11 §:n 10, 11, 12 ja 13 kohdissa mainituista asioista
viimeistään järjestäytymiskokouksessa. - vuosittain huhtikuun 30. päivään mennessä päättämään 11 §:n 14, 15 ja 16 kohdissa mainituista asioista.
Edustajisto kokoontuu muulloinkin, milloin puheenjohtaja katsoo sen tarpeelliseksi tai vähintään kymmenen (10) edustajiston jäsentä sitä häneltä kirjallisesti pyytää ilmoittamansa asian käsittelyä varten tai sen mukaan kuin edustajisto on työjärjestyksessään päättänyt. Mikäli on esitetty em. pyyntö kokouksen koolle kutsumisesta, puheenjohtajan on se koolle kutsuttava ajankohdaksi, joka on enintään 21 päivää pyynnön esittämisestä. Edustajistossa käsiteltävät asiat on mainittava kokouskutsussa.
13 § Päätöksenteko
Päätöksensä edustajisto tekee edustajiston työjärjestyksen mukaan, ellei tässä perussäännössä toisin määrätä.
Äänten jakaantuessa tasan kokouksen puheenjohtajan kanta ratkaisee.
14 § Päätöksenteko vaaleissa ja hallituksen täydentäminen
Ellei henkilövalintoja voida tehdä yksimielisesti, suoritetaan vaali enemmistövaalia käyttäen, jos täytettäviä paikkoja on yksi (1). Äänten jakaantuessa tasan ratkaistaan vaali arpomalla. Jos täytettäviä paikkoja on enemmän kuin yksi, toimitetaan vaali suhteellista vaalitapaa noudattaen. Vaalit toimitetaan kuten edustajiston työjärjestyksessä säädetään.
Hallituksen jäsenten vaali toimitetaan, mikäli yksimielisyyttä ei saavuteta,
listaäänestyksellä enemmistövaalina suljetuin lipuin. Äänestykseen asetetaan listat, joissa on kussakin mainittava hallitukseen ehdotettavien jäsenten nimet ja kuka heistä on puheenjohtaja. Listat on aina esitettävä täydellisinä. Mikäli jokin lista saa äänestyksessä yli puolet annetuista äänistä, katsotaan siinä mainitut henkilöt valituiksi. Mikäli listoja on ensimmäisessä äänestyksessä useampi kuin kaksi eikä mikään niistä saavuta yli puolta annetuista äänistä, suoritetaan toinen äänestys, jossa on vastakkain kaksi ensimmäisessä äänestyksessä eniten ääniä saanutta listaa. Lopullisessa äänestyksessä äänten mennessä tasan ratkaisee arpa.
Kun hallituksen jäsen kesken toimikautensa menettää vaalikelpoisuutensa tai muusta syystä joutuu eroamaan hallituksesta, edustajisto päättää hallituksen täydentämisestä kuultuaan hallituksen puheenjohtajaa. Jos hallitusta täydennetään, valitun hallituksen jäsenen toimikausi alkaa samalla, kun eroavan hallituksen jäsenen ero astuu voimaan. Yksittäinen hallituksen jäsen katsotaan eronneeksi sen edustajiston kokouksen päättyessä, jossa edustajisto on eron myöntänyt ja päättänyt hallituksen täydentämisestä. Edustajisto voi myös päättää, että hallituksen jäsenen ero astuu voimaan määrättynä päivänä.
Vaalit käydään aina suljetuin lipuin.
15 § Muut läsnäolijat
Edustajiston kokoukset ovat kaikille avoimia. Jokaisella ylioppilaskunnan jäsenellä ja ylioppilaskunnan tehtävissä olevalla on oikeus ottaa osaa keskusteluun, jollei kokous tai sen puheenjohtaja heidän puheoikeuttaan rajoita.
Perustellusta syystä edustajistolla on oikeus käsitellä asioita suljetuin ovin tai rajoittaa läsnäoloa kokouksessa.
V Luku
Hallitus
16 § Hallitus
Ylioppilaskunnan päätös-, hallinto- ja toimeenpano- sekä työnantajavaltaa käyttää edustajiston asettama hallitus. Hallitukseen kuuluu vähintään seitsemän (7) ja enintään kymmenen (10) ylioppilaskunnan jäsentä. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan.
Hallituksen toiminnasta ja kokouksista säädetään tarkemmin hallinto-ohjesäännössä.
17 § Hallituksen toimikausi
Edustajisto valitsee järjestäytymiskokouksessaan hallituksen vuoden toimikaudeksi kerrallaan.
Hallituksen toimikausi alkaa edustajiston järjestäytymiskokousta seuraavan vuoden tammikuun ensimmäisenä päivänä ja päättyy kalenterivuoden lopussa. Hallitus jatkaa kuitenkin toimintaansa siihen asti, kunnes sen seuraaja aloittaa toimikautensa.
Hallituksen ja sen yksittäisten jäsenten on nautittava edustajiston enemmistön luottamusta. Ylioppilaskunnan hallituksen tai hallituksen puheenjohtajan pyytäessä itse eroa tai sen saadessa epäluottamuslauseen, katsotaan hallitus eronneeksi sen edustajiston kokouksen päättyessä, jossa edustajisto on valinnut uuden hallituksen. Kesken toimikautta valittu uusi hallitus valitaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
18 § Hallituksen tehtävät
Hallituksen tehtävänä on:
- käyttää ylioppilaskunnan yleistä toimivaltaa
- käyttää ylioppilaskunnan puhevaltaa
- kantaa ja vastata ylioppilaskunnan puolesta tuomioistuimissa, sekä tehdä sen puolesta sopimukset ja muut oikeustoimet paitsi ylioppilaskunnan liiketoiminnan osalta tehdä laajuudeltaan tai taloudelliselta arvoltaan erittäin merkittävät sopimukset
- tehdä edustajistolle esitykset niistä asioista, jotka edustajiston on yliopistolain tai näiden sääntöjen mukaan ratkaistava, ellei esityksen tekeminen kuulu edustajiston asettaman muun toimielimen tehtäviin
- toimeenpanna edustajiston päätökset
- valvoa ja ohjata ylioppilaskunnan ja konsernin hallintoa ja taloutta
- päättää omistajaohjauksen toteuttamisesta edustajiston hyväksymien ohjaavien dokumenttien mukaisesti, toimia tytäryhtiöiden yhtiökokouksena, nimetä osakkuusyhteisön yhtiö- tai vuosikokousedustaja, antaa yksittäistapauksissa konserniohje sekä päättää riskienhallinnan periaatteiden mukaisista toimista
- päättää investoinneista investointiohjelman ja siinä määriteltyjen valtuuksien mukaisesti
- päättää lyhytaikaisen, maksimissaan yhden (1) vuoden lainan ottamisesta ja sitä varten annettavien vakuuksien myöntämisestä
- julistaa auki ylioppilaskunnan ne toimet, joissa päätäntävalta on edustajistolla tai hallituksella
- nimittää ylioppilaskunnan toimeen, ellei se tämän säännön tai hallinto-ohjesäännön mukaan ole edustajiston tai toimitusjohtajan tehtävä
- päättää ylioppilaskunnan kunnianosoituksista, tervehdyksistä, muistamisista, ilon ja surun ilmauksista perinneohjesäännössä tarkemmin määrättävällä tavalla
- valita opiskelijaedustajat kuten ohjesäännössä opiskelijaedustajista määrätään
- nimittää keskuudestaan yksi jäsen Jyväskylän ylioppilaslehden johtokuntaan
- nimeää ylioppilaskunnan edustajat liiketoimintaa harjoittavien yhteisöjen hallituksiin liiketoimintajohtokunnan esityksestä
- siirtää määräajaksi toiminnanjohtajan tai toimitusjohtajan sääntömääräisiä tehtäviä suostumuksensa antaneelle ylioppilaskunnan työntekijälle, mikäli kyseinen johtava toimihenkilö on estynyt suorittamaan tehtäväänsä
- muut edustajiston hallitukselle määräämät tehtävät
VI Luku
Ylioppilaskunnan neuvoa-antava yleinen kokous, jäsenäänestys ja aloitteet
19 § Ylioppilaskunnan neuvoa-antava yleinen kokous
Ylioppilaskunnan puheenjohtaja kutsuu neuvoa-antavan yleisen kokouksen koolle keskustelemaan ja ilmaisemaan kantansa kokouskutsussa mainituista asioista, milloin edustajisto harkitsee syytä olevan tai milloin vähintään 300 ylioppilaskunnan jäsentä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten kirjallisesti häneltä pyytää. Kokous on kutsuttava koolle 30 vuorokauden kuluessa pyynnön esittämisestä.
20 § Jäsenäänestys
Ylioppilaskunnan jäsenten keskuudessa voidaan edustajiston päätöksellä, tai milloin 500 ylioppilaskunnan jäsentä sitä pyytää, toimeenpanna neuvoa-antava jäsenäänestys. Jäsenäänestyksessä noudatettavat periaatteet vahvistaa hallitus kullakin kerralla erikseen.
21 § Aloitteet
Ylioppilaskunnan jäsenillä ja työntekijöillä sekä ylioppilaskunnan piirissä toimivilla valiokunnilla, työryhmillä ja järjestöillä on oikeus tehdä aloitteita ylioppilaskunnan edustajistolle.
Aloite on tehtävä kirjallisessa muodossa ja jätettävä ylioppilaskunnan toiminnanjohtajalle.
VII Luku
Ylioppilaskunnan asuntojen hallinto
22 § Ylioppilaskylän asuntojen hallinto
Ylioppilaskunnan omistamien ja vuokraamien asuinkiinteistöjen asukkailla on oikeus hallintoon Kortepohjan ylioppilaskylässä laissa yhteishallinnosta vuokrataloissa (649/90) kerrotulla sekä tarkemmin asumisen ohjesäännössä määrättävällä tavalla.
Kortepohjan ylioppilaskylän asukkaiden yhteishallinto järjestetään pitämällä asukkaiden kokous joka vuosi. Asukkaiden kokous valitsee asukastoimikunnan, joka vastaa asuntojen yhteishallinnosta. Näistä määrätään tarkemmin asumisen ohjesäännössä.
VIII Luku
Ylioppilaskunnan liiketoiminta
23 § Ylioppilaskunnan liiketoiminnan tarkoitus
Ylioppilaskunta harjoittaa liiketoimintaa tuottaakseen jäsenilleen palveluita ja saadakseen varoja varsinaista toimintaa varten.
24 § Liiketoiminnan harjoittaminen
Liiketoimintaa voidaan harjoittaa ylioppilaskunnan lukuun tai perustamalla
ylioppilaskunnan kokonaan tai osin omistamia osakeyhtiöitä tai muita yhteisöjä.
IX Luku
Nimenkirjoitus
25 § Nimenkirjoitus
Edustajiston päätösten perusteella laadittavat toimituskirjat, sopimukset, lausunnot, sitoumukset ja velkakirjat allekirjoittavat joko ylioppilaskunnan puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja joko toiminnanjohtaja tai toimitusjohtaja, kaksi yhdessä, taikka edustajiston nimenkirjoittajaksi nimeämä henkilö yksin. Lisäksi edustajisto voi päättää antaa nimenkirjoitusoikeuden nimetyissä asioissa siten, että nimen kirjoittaa nimetty henkilö yksin.
Hallituksen päätösten perusteella laadittavat toimituskirjat, sopimukset, lausunnot, sitoumukset ja velkakirjat allekirjoittavat hallituksen joko puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja joko toiminnanjohtaja tai toimitusjohtaja, kaksi yhdessä.
Liiketoimintajohtokunnan päätösten perusteella laadittavat toimituskirjat, sopimukset, lausunnot, sitoumukset ja velkakirjat allekirjoittavat liiketoimintajohtokunnan puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä toimitusjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan talousjohtaja. Liiketoimintajohtokunta voi antaa nimetylle henkilölle nimenkirjoitusoikeuden yksin määrittelemissään asioissa.
Asukastoimikunnan päätösten perusteella laadittavat toimituskirjat ja lausunnot allekirjoittavat asukastoimikunnan puheenjohtaja ja joko toimitusjohtaja tai toiminnanjohtaja, kaksi yhdessä.
Hallitus voi antaa nimetylle henkilölle nimenkirjoitusoikeuden yksin hallituksen päätöksessään määrittelemissä asioissa ja määrittämänä ajanjaksona.
X Luku
Toimihenkilöt
26 § Toimihenkilöt
Ylioppilaskunnalla on toimihenkilöitä ja muuta henkilökuntaa ylioppilaskunnan tarkoituksen toteuttamista sekä hallinnon ja talouden hoitamista varten.
Ylioppilaskunnan johtavia toimihenkilöitä ovat toiminnanjohtaja ja toimitusjohtaja. Toiminnanjohtajan ja toimitusjohtajan tehtävät ja vastuualueet määritellään tarkemmin ylioppilaskunnan hallinto-ohjesäännössä.
Toimihenkilöiden ja muun henkilökunnan työsuhde-, palkkaus- sekä yleiset määräykset toimien täyttämisjärjestyksestä määrätään ylioppilaskunnan hallinto-ohjesäännössä, sikäli kuin niitä ei ole tässä perussäännössä määrätty.
XI luku
Talous
27 § Talous
Ylioppilaskunnan tarkoituksen ja tehtävien toteuttamiseen soveltuvasta toiminnasta aiheutuvat menot suoritetaan ylioppilaskunnan omaisuudesta ja toiminnasta saaduilla tuloilla sekä jäsenmaksuilla, joita ylioppilaskunnalla on oikeus määrätä ylioppilaskunnan jäsenten suoritettaviksi. Jäsenmaksu vahvistetaan yliopistolain mukaan ja sen maksamista valvoo yliopisto.
Ylioppilaskunnan taloudesta säädetään tarkemmin edustajiston hyväksymässä hallinto-ohjesäännössä.
28 § Tilikausi
Ylioppilaskunnan tilikausi on kalenterivuosi. Pysyvien rahastojen omat tulot ja menot jätetään talousarvion ulkopuolelle.
29 § Tilintarkastajat
Jokaisen tilikauden tilejä ja hallintoa tarkastamaan valitaan edustajiston kokouksessa kaksi (2) tilintarkastajaa, joista vähintään toisen tulee olla KHT-tilintarkastaja sekä henkilökohtaiset varatilintarkastajat.
30 § Tilinpäätös
Hallituksen on kultakin tilikaudelta tehtävä tilinpäätös. Hallituksen ja tilivelvollisten on samalla annettava tilintarkastajille edellisen vuoden kirjanpito siihen liittyvine asiakirjoineen sekä muut ylioppilaskunnan hallintoa tilikauden aikana selvittävät asiakirjat huhtikuun 30. päivään mennessä.
XII Luku
Vuosipäivä ja ylioppilaskunnan tunnukset, kunnia- ja ansiomerkit
31 § Vuosipäivä
Ylioppilaskunta viettää vuosijuhlaansa maaliskuun 24. päivänä Suomen kansanopetuksen alkuunpanon muistoksi. Kuitenkin voidaan vuosijuhla viettää muuna hallituksen tarkemmin määräämänä päivänä.
32 § Ylioppilaskunnan tunnukset
Ylioppilaskunnalla on vaakuna, lippu ja jäsenmerkki. Jokaisella ylioppilaskunnan jäsenellä on oikeus jäsenmerkin lunastamiseen.
Ylioppilaskunta voi antaa merkkejä ja muita tunnustuksia kuten ylioppilaskunnan perinneohjesäännössä säädetään.
Ylioppilaskunnalla on vaakuna, jonka lehtori Toivo Ojala on suunnitellut ja lahjoittanut ylioppilaskunnalle maaliskuun 24. päivänä 1938. Siinä on vihreälle pohjakivelle sijoitettu ylioppilaskunnan kultainen merkki. Ylioppilaskunnalla on lippu, jonka korkeakoulun naiset ovat lahjoittaneet ylioppilaskunnalle maaliskuun 24. päivänä 1939. Ylioppilaskunnan lippua käytetään julkisissa tilaisuuksissa hallituksen päätöksen mukaan. Ylioppilaskunnan alkuperäinen lippu on luovutettu Yliopiston museolle säilytettäväksi ja lipusta on teetetty vuonna 2009 käsityönä tehty replika.
XIII Luku
Muutoksenhaku
33 § Muutoksenhakuohje
Muutoksenhaussa noudatetaan JYYn päätöksenteon muutoksenhaun ohjetta, josta edustajisto päättää hallituksen esityksestä. Muutoksenhakuohje löytyy perussäännön liitteistä.
XIV Luku
Erityisiä määräyksiä
34 § Asiakirjojen julkisuus
Ylioppilaskunnan toimintaan sovelletaan julkisuuslakia siten kuin yliopistolaissa määrätään.
Edustajiston pöytäkirjat on julkistettava ylioppilaskunnan internetsivuilla viimeistään yhden viikon kuluttua niiden tarkastamisesta.
35 § Ylioppilaskunnan virallinen ilmoitustaulu
Ylioppilaskunnan virallisena ilmoitustauluna toimivat ylioppilaskunnan internetsivut.
36 § Sääntöjen muuttaminen
Näiden sääntöjen muuttamisesta päättää ylioppilaskunnan edustajisto. Muutospäätös tehdään kolmen neljäsosan (3/4) äänten enemmistöllä läsnä olleista kahdessa vähintään viikon väliajoin pidettävässä edustajiston kokouksessa. Muutetut säännöt tulevat voimaan sen jälkeen, kun ne on vahvistettu yliopistolaissa määrätyllä tavalla.
37 § Muut säännöt
Näiden sääntöjen ohella on ylioppilaskunnan toiminnassa noudatettava edustajiston kahden kolmasosan (2/3) enemmistöllä läsnä olleista hyväksymiä ohjesääntöjä ja työjärjestyksiä, joita ovat Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston työjärjestys, hallinto-ohjesääntö, asumisen ohjesääntö, ylioppilaslehden ohjesääntö, perinneohjesääntö, vaalijärjestys ja ohjesääntö opiskelijaedustajista.
38 § Voimaantulo
Nämä säännöt tulevat voimaan heti, kun ne on vahvistettu yliopistolaissa määrätyllä tavalla mutta kuitenkin aikaisintaan 1.1.2023.