1972

Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta päätti 1960-luvun lopussa alkaa itse ratkaista kaupungin opiskelija-asuntopulaa ja rakennuttaa itselleen Ylioppilaskylän.

Ensin nousi muutama asuintalo kaupungin ja agrologi Wilhelm Schildtin lahjoittamalle tontille. Sitten huoltorakennus, jonka alakerrassa majailivat Ylioppilaskunnan asukas- ja taloustoimistot ja yläkerrassa 300-paikkainen anniskeluravintola.

Ravintola Rentukka – jonka nimi valittiin nimikilpailulla liki 500 ehdotuksen joukosta – aukesi yleisölle 3.6.1972.

Rentukan jonot

Vasta-avattuna Rentukka oli yksi Jyväskylän suosituimmista menopaikoista. 1980-luvun viikonloput seisoskeltiin legendaarisiksi käyneissä jonoissa. Ajalle tyypillisesti ravintolassa oli valkoiset pöytäliinat, hovimestari ja pöytiintarjoilu. Asiakkaat olivat alueen opiskelijoita, mutta Rentukkaan tultiin myös keskustasta.

Rentukan yhteydessä toiminut kesähotelli toi paikalle kesäisin myös matkailijoita sekä vaikkapa rallikansaa (tuolloin puhuttiin tietysti vielä Jyväskylän Suurajoista). Läheisistä varuskunnista saapui busseilla varusmiehiä Jyväskylän yöelämään – kohteena Rentukka oli tietysti ylittämätön.

Ihmisvirta lähti väärään suuntaan

1990-luvulla mullistui koko ravintola-ala. Muutokset lainsäädännössä lisäsivät anniskeluravintoloiden määrää. Asiakkaita koetteli lama, ja toisaalta uudet soittojuottolat houkuttelivat edullisella keskioluellaan. Rentukan ravintolatoiminta vaihtoi pariin kertaan omistajaa ja vaihtelevalla maulla toteutetut remontit karkottivat vakiokävijöitä.

Lopullinen kuolinisku saattoi olla kävelykadun avaaminen Jyväskylän Kauppakadulle vuonna 1993. Rentukan työntekijät katselivat nyt isoista ikkunoista, kuinka opiskelijat kävelivät talon alta bussipysäkille ja ajoivat keskustan uusiin baareihin, joilla oli sellaisia muodikkaita nimiä kuin Night Life ja Americanos. Rentukasta oli tullut hiljainen ja epäkiinnostava lähiöpubi.

Hehkuvien hetkien 2000-luku

Ylioppilaskunta kokeili 1990-luvulla Rentukkansa vuokraamista ulkopuoliselle yrittäjälle pariin otteeseen. Näiden kirjavia vaiheita aiheuttaneiden ajanjaksojen jälkeen Rentukan toiminta palautettiin Ylioppilaskunnan haltuun syksyllä 1997.

Rentukan vastaavaksi hoitajaksi palkattiin Teuvo Ristonen, joka sai ravintolan toiminnan jälleen nousemaan vakaalle pohjalle, mutta aikojen muutos oli jo näkyvillä opiskelijakulttuurissa. Yksittäiset tapahtumaillat vetivät Rentukkaan yhä hurjia väkimääriä, ja kokeilut opiskelijajärjestöjen sekä Kortepohjan vapaa-aikatoimikunnan järjestämillä teematapahtumilla esiintyjineen nostivat myyntiä yksittäisinä iltoina. Kari Peitsamolle hurrattiin Rentukka Rockissa ja Lordin voittoa juhlittiin Rentukan Euroviisukatsomossa.

Juhlimisen sijaan monet opiskelijat kuitenkin todella opiskelivat, eivätkä enää viettäneet aikaansa baarissa. Keskellä kylää seisovan baarin aiheuttamasta meluhaitasta tuli paljon palautetta ympäröivien asuintalojen asukkailta. Erikoisiltoina Rentukan menestystä katsottiin vahvat nostalgialasit silmillä.

Viimeinen sammuttaa valot: 2016

Kohtalon vuosi 2016 sinetöi Rentukan muutostarpeen. Jälleen kerran ulkopuoliselle ravintoloitsijalle vuokrattuna ollut ravintolatoiminta tuli kannattamattomana tiensä päähän. Rentukka-talon tekninen kunto oli sitä paitsi huono: peruskorjauksen tarve oli ilmeinen, olihan toimintaa pyöritetty samoissa tiloissa melkein muuttumattomana vuodesta 1972. Kokonainen sukupolvi oli varttunut aikuisikään. Rentukankin oli aika kasvaa ja muuttua uudeksi.

#Rentukkarevisited

Kortepohjan ylioppilaskylässä oli teetetty säännöllisin väliajoin asukaskyselyitä, joissa yhteisen oleskelutilan, liikuntamahdollisuuksien ja opiskelijahintaisen ruokapaikan puute oli noussut esiin tärkeänä kehityskohteena. Tarkemmin ajateltuna harva kävi enää arkisin baarissa, ja Rentukka-talo seisoi ison osan ajasta vajaalla käytöllä, alakerrassaan muutamia ulkopuolelle vuokrattuja toimistotiloja ja katolla meluisa ilmanvaihtokoneisto. Ajatus kaiken laittamisesta uusiksi kuumotti vahvana kiinteistöjen kehittämisestä vastaavien toimihenkilöiden ja opiskelijapäättäjien kirjoituspöydillä.

Syntyi #rentukkarevisited ja Elävän kylän sydän. Tulokset näkyvät nyt. Uusi Rentukka-talo avasi ovensa tammikuussa 2018.