Jyväskylässä melkein joka kolmas asukas on opiskelija. Jyväskylässä asuu noin 45 000 opiskelijaa, joista korkeakouluopiskelijoita on noin 23 000.  Opiskelijoiden osuus väestöstä on Jyväskylässä Suomen suurin. Mutta miksi tämä ei näy kaupunginvaltuustossa tai edes nuorten äänestysprosentissa? Miksi suurimmassa opiskelijakaupungissa opiskelijat ovat yksi pienimmistä äänestäjäryhmistä? Voiko Jyväskylä olla Kasvava ja kansainvälinen sivistyskaupunki, jos opiskelijat eivät näy ja kuulu päätöksenteossa? 

”Opiskelijoiden ääni kaupungin päätöksenteossa on nykymaailmassa erityisen merkityksellinen. Vaikeassa taloudellisessa tilanteessa opiskelijat ovat ryhmä, jolta on helppo ottaa pois. Varsinkin silloin, kun opiskelijoita ei ole valtuustoissa tai he eivät käytä äänioikeuttaan. Jyväskylässä opiskelijoiden puolustaminen ja aseman parantaminen hyödyntäisi koko kaupunkia ja seutua”, Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Venla Suosalo toteaa. 

Jyväskylän suurin ongelma on pitovoima. Kaupunkiin muuttaa suuria määriä opiskelijoita, mutta he myös lähtevät täältä pois. Erityisen hankala tilanne on yliopisto-opiskelijoilla. Yliopisto-opiskelijoista vain alle kolmasosa ajattelee löytävänsä oman alansa töitä Jyväskylästä valmistumisensa jälkeen. Opiskelijoiden pysyminen Jyväskylässä edellyttää työllisyyden kasvua, juurtumista kaupunkiin sekä elinvoimaista ja aktiivista kaupunkiympäristöä. Miten tämä sitten saavutetaan? Yksinkertaisesti ottamalla opiskelijat mukaan päätöksentekoon. Opiskelijat pystyvät parhaiten kertomaan ja tietämään miltä Jyväskylän tulee näyttää ja mitä pitää tehdä kyseisten ongelmien ratkaisemiseksi. 

Tähän on myös opiskelijoiden itse herättävä. Jos opiskelijat todella tahtovat, että julkinen liikenne kulkee kampusten luota, kulttuuria on mahdollista kuluttaa opiskelijabudjetilla tai että työpaikkoja ja harjoittelupaikkoja syntyy tulevaisuuden tarpeisiin, on jokaisen opiskelijan käytettävä 13.4. äänioikeuttaan.  

”Jotta tulevaisuudessakin Jyväskylässä on korkeakouluja, tarvitaan siihen elinvoimaista ja opiskelijamyönteistä kaupunkia. Huolehtimalla opiskelijoiden tarpeista nyt ja tulevaisuudessa, tukee Jyväskylä vetovoimansa säilymistä sekä kehityksensä jatkumista”, toteaa Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtaja Otso Miettunen.  

Opiskelijoiden merkitystä Jyväskylässä ei voi korostaa tarpeeksi. Ilman korkeakouluja Jyväskylä näyttäisi hyvin paljon karummalta paikalta. Jokaisen ehdokkaan on tärkeää tunnistaa opiskelijoiden merkitys Jyvässeudulle ja sitoutua huolehtimaan meistä. Yhteistyö opiskelijoiden hyvinvoinnin eteen on yksi tärkeimmistä investoinneista alueemme elinvoimaisen ja menestyksellisen tulevaisuuden kannalta. Tulevaisuus on opiskelijoiden käsissä – huolehditaan siitä yhdessä! 

Moni opiskelija joutuu tukeutumaan yhä hyvinvointialueen terveyspalveluihin, joko YTHS:n sijaan tai sen palveluiden täydentämiseksi. Viimeisimmän korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (KOTT) mukaan vain noin puolet korkeakouluopiskelijoista käyttää YTHS:n terveyspalveluja pääsääntöisesti. Samaan aikaan lähes puolet vastaajista koki saaneensa YTHS:n yleisterveyden palveluita riittämättömästi tarpeeseensa nähden. Mielenterveyspalveluissa vastaava luku oli yli 60 prosenttia. 

Hyvinvointialueen on turvattava opiskelijoiden terveyspalveluiden saanti siellä, missä opiskelijaterveydenhuollon hoitoresurssit loppuvat kesken. Emme voi päätyä tilanteeseen, jossa palveluntarjoajat ohjaavat opiskelijaa edestakaisin ja hoitoa tarvitseva opiskelija putoaa läpi kaikista turvaverkoistaan. Etenkin kun merkittävää psyykkistä kuormittuneisuutta kokee yhä miltei kolmasosa kaikista korkeakouluopiskelijoista. 

“Hyvinvointialueen ja YTHS:n vastuunjako opiskelijoiden terveydenhuollossa on oltava selkeä niin palveluntarjoajille kuin opiskelijoillekin. Hyvinvointialue ei voi automaattisesti ohjata opiskelijoita YTHS:n puoleen – erityisesti jos jonot YTHS:llä ovat kestämättömän pitkiä,” JYYn hallituksen sosiaalipoliittinen vastaava Sanni Koivisto linjaa. 

Opiskelijoiden ahdinkoa kiihdyttää myös toistuvat heikennykset toimeentuloon. Samaan aikaan Keski-Suomen hyvinvointialue on nostanut asiakasmaksujensa enimmäishintoja useilla kymmenillä prosenteilla vuoden 2025 alussa. Julkisen terveydenhuollon asiakasmaksut eivät saa missään tilanteessa nousta niin korkeiksi, että ne muodostuisivat esteeksi hoitoon hakeutumiselle. 

“Köyhyysrajalla eläminen ja pennin venyttäminen on jo itsessään kuormittavaa hyvinvoinnille,” Koivisto huomauttaa, “puhumattakaan tilanteesta, jossa joutuisi valitsemaan lämpimän ruuan ja lääkärikäynnin välillä.” 

Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta vaatii, että hyvinvointialueen palveluissa ei unohdeta korkeakouluopiskelijoita. Opiskelijoiden pompottelu palveluntarjoajien välillä on loputtava, eikä terveydenhuollon asiakasmaksuja tule enää korottaa. 

Sanni Koivisto
Hallituksen sosiaalipoliittinen vastaava
sanni.koivisto@jyy.fi  

KOTT-tulokset: https://thl.fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/korkeakouluopiskelijoiden-terveys-ja-hyvinvointitutkimus-kott-/kott-tutkimuksen-tuloksia