Kohtuuhintaiset liput tulee pystyä säilyttämään Jyväskylän julkisessa liikenteessä. Vuonna 2023 JYYn tekemässä kaupunkipalveluita koskevassa kyselyssä nousi esille, että kaiken kaikkiaan jopa yli 57% kyselyyn vastanneista vähentäisi merkittävästi joukkoliikenteen käyttöä tai lopettaisi sen käytön kokonaan, mikäli kohtuuhintaisesta lipusta luovuttaisiin. Samassa kyselyssä joukkoliikenne nousee yhdeksi merkittävimmistä kaupunkipalveluista, jonka kyselyyn vastaajat nostavat esille. Viesti on selvä: kohtuuhintainen joukkoliikenne koetaan erittäin tärkeäksi.
Jyväskylän joukkoliikenteessä tulee huomioida opiskelijoiden keskittynyt asuminen ja kampusalueiden sijainti sekä näiden välinen yhteys. Myös aikataulujen tulisi palvella opiskelijoiden tarpeita. Esimerkiksi lisäämällä vuoroja ilta-aikaan mahdollistetaan opiskelijoille paremmin myös muiden kaupunkipalveluiden käyttö. Huomioimalla opiskelijoiden tarpeet reittien sekä aikataulujen suunnittelussa voidaan taata joukkoliikenne, joka mahdollistaa opiskelijoiden liikkuvuuden Jyväskylässä. Opiskelijat ovat merkittävä elinvoimatekijä Jyväskylässä ja liikkuvuus on yksi edellytys elinvoiman toteutumiselle.
“Opiskelijalle merkittävimmät tekijät ovat lippujen hinta, järkevät reitit, sekä aikataulut. Näiden on toteuduttava mielekkään julkisen liikenteen takaamiseksi,” JYYn hallituksen kuntapoliittinen vastaava Aukusti Heilakka toteaa.
Opiskelijoiden merkitys kaupungin elinvoimatekijänä tulee tunnistaa myös julkista liikennettä koskevassa päätöksenteossa. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta vaatii, että lippujen hinnat pidetään opiskelijaystävällisinä ja reittien suunnittelussa otetaan huomioon opiskelijoiden tarpeet.
Aukusti Heilakka
Hallituksen kuntapoliittinen vastaava
aukusti.heilakka@jyy.fi
Mahdollisuus liikkua ja harrastaa on olennainen osa hyvinvointia, niin fyysisen kuin mielenterveydenkin kannalta. Opiskelijoiden alati heikentyvässä taloustilanteessa kohtuuhintaisten ja saavutettavien liikunta- ja harrastuspalveluiden merkitys korostuu yhä enemmän. Näiden tarjoamisessa kaupunki on avainasemassa.
Kun paineet valmistua määrätyn aikaikkunan sisään kuormittavat opiskelijoiden henkistä hyvinvointia, vaatii tilanne rinnalleen mahdollisuuksia vapaa-ajan vietolle, opiskelua tasapainottamaan. JYYn kaupunkipalveluita koskevan kyselyn (2023) mukaan yli puolet vastaajista vähentäisi merkittävästi tai jopa lopettaisi julkisten liikunta- ja kulttuuripalveluiden käytön kokonaan, jos palvelumaksujen opiskelija-alennuksista luovuttaisiin. Vapaa-ajan palveluiden taloudellinen saavutettavuus voidaan siis nähdä jopa palveluiden käytön ehtona. Opiskelijoiden mielenterveyskriisin ollessa käsillä tästä ehdosta ei voida joustaa.
“Seuraavalla valtuustokaudella on pidettävä kiinni siitä, että liikunta- ja kulttuuripalveluiden käyttömaksuja ei koroteta. Monille esimerkiksi uimahallin lippuhinta on jo nyt liian korkea,” linjaa Sanni Koivisto, JYYn hallituksen sosiaalipoliittinen vastaava.
Elävä kulttuurikenttä sekä monipuoliset mahdollisuudet liikkua ja harrastaa ovat myös oleellisia tekijöitä Jyväskylän veto- ja pitovoiman kannalta. Suuret kulttuuritapahtumat, kuten Yläkaupungin Yö, tekevät osaltaan Jyväskylästä kaupungin, johon opiskelija haluaa muuttaa. Opintojen jälkeen kaupunkiin jääminen taas vaatii muutakin kuin vapaita työpaikkoja. Kaupunkiin kiinnittyminen tapahtuu merkittäviltä osin erilaisten vapaa-ajan mahdollisuuksien ja niistä löytyvien yhteisöjen kautta.
Jyväskylän Kulttuurikaupunki ja liikuntapääkaupunki -brändit ovat hienoja vetovoimatekijöitä Jyväskylälle. Pitovoimaa parantaakseen kaupungin täytyy myös toimia näiden brändien mukaisesti. JYY vaatiikin, että Jyväskylän kaupunki tukee laajasti ja aktiivisesti liikunta-, kulttuuri- ja harrastuspalveluiden kehittämistä ja niiden suuntaamista opiskelijoille.
Sanni Koivisto
Hallituksen sosiaalipoliittinen vastaava
Jyväskylä, Suomen Ateena, on järvien, kulttuurin ja luonnonkauneuden kaupunki – yksi maan parhaista paikoista asua. Meillä on kuitenkin käsissämme vakava kriisi: aivovuoto, joka uhkaa kaupunkimme tulevaisuutta.
Vain 30% Jyväskylän yliopiston opiskelijoista uskoo löytävänsä kaupungista koulutustaan vastaavan työpaikan. Osaajien kouluttamiseen panostetaan, mutta heitä ei saada pysymään kaupungissa. On aika ottaa rohkeita askeleita tehdäksemme Jyväskylästä innovoinnin, yrittäjyyden ja mahdollisuuksien keskuksen.
“Tavoitteenamme tulisi olla Suomen Silicon Valley,” sanoo Habibur Rahman, JYYn kansainvälisistä asioista vastaava hallituksen jäsen. “Jyväskylässä on kaikki tarvittava innovoinnin edistämiseen – aktiivinen opiskelijayhteisö, vahva yliopisto, sekä kasvuun tähtäävä kaupunki. Nyt tarvitsemme tämän vision toteuttavaa politiikkaa.”
Ratkaisu lähtee luomalla lisää harjoittelumahdollisuuksia, sekä vahvistamalla korkeakoulujen, yritysten ja päättäjien välistä yhteistyötä. Tarvitsemme proaktiivista politiikkaa, joka kannustaa yrittäjyyteen ja poistaa tarpeettomia byrokraattisia esteitä. Tekemällä Jyväskylästä Euroopan startup-ystävällisimmän kaupungin kannustamme vastavalmistuneita osaajia jäämään tänne, luoden paremmat talousnäkymät tulevaisuudelle.
Kansainväliset opiskelijat ovat myös heikosti hyödynnetty resurssi Jyväskylän taloudelle. Kaupungin on sitouduttava inklusiivisiin rekrytointiperiaatteisiin. Yksi konkreettinen ensiaskel on luoda periaate haastatella vähintään yhtä ulkomaalaistaustaista työnhakijaa sellaisiin työtehtäviin, joissa sujuva suomen kielen taito ei ole tarpeellista. Jyväskylän kaupungin sekä Keski-Suomen hyvinvointialueen tulee myös käyttää anonyymia rekrytointia aina, kun se on mahdollista. Nämä yksinkertaiset, mutta tehokkaat toimintatavat auttavat tekemään Jyväskylästä kansainvälisen kaupungin, jonka etuna toimii monipuoliset perspektiivit ja osaaminen.
“Tiedämme tämän olevan haaste Suomen nykyisessä taloustilanteessa,” Rahman sanoo. “Mutta tämä on myös mahdollisuus olla rohkea, ottaa riskejä sekä katsoa asioita uudesta näkökulmasta. JYY tahtoo työskennellä kaupungin kanssa tehdäksemme Jyväskylästä opiskelijoille ja osaajille parhaan paikan olla.”
Jyväskylällä ei ole varaa menettää lahjakkuuksiaan. Voimme tehdä kaupungistamme menestyvän innovaatiokeskuksen panostamalla opiskelijoihin, tukemalla yrittäjyyttä, sekä vaalimalla kansainvälistä osaamista. Toiminnan aika on nyt. Yhdessä voimme luoda tulevaisuuden, jossa Jyväskylä ei ole ainoastaan loistava paikka opiskella, vaan myös paras paikka rakentaa uraa ja elämää.
Habibur Rahman
Hallituksen jäsen, kansainväliset asiat
Habibur.rahman@jyy.fi
Jyväskylässä melkein joka kolmas asukas on opiskelija. Jyväskylässä asuu noin 45 000 opiskelijaa, joista korkeakouluopiskelijoita on noin 23 000. Opiskelijoiden osuus väestöstä on Jyväskylässä Suomen suurin. Mutta miksi tämä ei näy kaupunginvaltuustossa tai edes nuorten äänestysprosentissa? Miksi suurimmassa opiskelijakaupungissa opiskelijat ovat yksi pienimmistä äänestäjäryhmistä? Voiko Jyväskylä olla Kasvava ja kansainvälinen sivistyskaupunki, jos opiskelijat eivät näy ja kuulu päätöksenteossa?
”Opiskelijoiden ääni kaupungin päätöksenteossa on nykymaailmassa erityisen merkityksellinen. Vaikeassa taloudellisessa tilanteessa opiskelijat ovat ryhmä, jolta on helppo ottaa pois. Varsinkin silloin, kun opiskelijoita ei ole valtuustoissa tai he eivät käytä äänioikeuttaan. Jyväskylässä opiskelijoiden puolustaminen ja aseman parantaminen hyödyntäisi koko kaupunkia ja seutua”, Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Venla Suosalo toteaa.
Jyväskylän suurin ongelma on pitovoima. Kaupunkiin muuttaa suuria määriä opiskelijoita, mutta he myös lähtevät täältä pois. Erityisen hankala tilanne on yliopisto-opiskelijoilla. Yliopisto-opiskelijoista vain alle kolmasosa ajattelee löytävänsä oman alansa töitä Jyväskylästä valmistumisensa jälkeen. Opiskelijoiden pysyminen Jyväskylässä edellyttää työllisyyden kasvua, juurtumista kaupunkiin sekä elinvoimaista ja aktiivista kaupunkiympäristöä. Miten tämä sitten saavutetaan? Yksinkertaisesti ottamalla opiskelijat mukaan päätöksentekoon. Opiskelijat pystyvät parhaiten kertomaan ja tietämään miltä Jyväskylän tulee näyttää ja mitä pitää tehdä kyseisten ongelmien ratkaisemiseksi.
Tähän on myös opiskelijoiden itse herättävä. Jos opiskelijat todella tahtovat, että julkinen liikenne kulkee kampusten luota, kulttuuria on mahdollista kuluttaa opiskelijabudjetilla tai että työpaikkoja ja harjoittelupaikkoja syntyy tulevaisuuden tarpeisiin, on jokaisen opiskelijan käytettävä 13.4. äänioikeuttaan.
”Jotta tulevaisuudessakin Jyväskylässä on korkeakouluja, tarvitaan siihen elinvoimaista ja opiskelijamyönteistä kaupunkia. Huolehtimalla opiskelijoiden tarpeista nyt ja tulevaisuudessa, tukee Jyväskylä vetovoimansa säilymistä sekä kehityksensä jatkumista”, toteaa Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtaja Otso Miettunen.
Opiskelijoiden merkitystä Jyväskylässä ei voi korostaa tarpeeksi. Ilman korkeakouluja Jyväskylä näyttäisi hyvin paljon karummalta paikalta. Jokaisen ehdokkaan on tärkeää tunnistaa opiskelijoiden merkitys Jyvässeudulle ja sitoutua huolehtimaan meistä. Yhteistyö opiskelijoiden hyvinvoinnin eteen on yksi tärkeimmistä investoinneista alueemme elinvoimaisen ja menestyksellisen tulevaisuuden kannalta. Tulevaisuus on opiskelijoiden käsissä – huolehditaan siitä yhdessä!
Moni opiskelija joutuu tukeutumaan yhä hyvinvointialueen terveyspalveluihin, joko YTHS:n sijaan tai sen palveluiden täydentämiseksi. Viimeisimmän korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (KOTT) mukaan vain noin puolet korkeakouluopiskelijoista käyttää YTHS:n terveyspalveluja pääsääntöisesti. Samaan aikaan lähes puolet vastaajista koki saaneensa YTHS:n yleisterveyden palveluita riittämättömästi tarpeeseensa nähden. Mielenterveyspalveluissa vastaava luku oli yli 60 prosenttia.
Hyvinvointialueen on turvattava opiskelijoiden terveyspalveluiden saanti siellä, missä opiskelijaterveydenhuollon hoitoresurssit loppuvat kesken. Emme voi päätyä tilanteeseen, jossa palveluntarjoajat ohjaavat opiskelijaa edestakaisin ja hoitoa tarvitseva opiskelija putoaa läpi kaikista turvaverkoistaan. Etenkin kun merkittävää psyykkistä kuormittuneisuutta kokee yhä miltei kolmasosa kaikista korkeakouluopiskelijoista.
“Hyvinvointialueen ja YTHS:n vastuunjako opiskelijoiden terveydenhuollossa on oltava selkeä niin palveluntarjoajille kuin opiskelijoillekin. Hyvinvointialue ei voi automaattisesti ohjata opiskelijoita YTHS:n puoleen – erityisesti jos jonot YTHS:llä ovat kestämättömän pitkiä,” JYYn hallituksen sosiaalipoliittinen vastaava Sanni Koivisto linjaa.
Opiskelijoiden ahdinkoa kiihdyttää myös toistuvat heikennykset toimeentuloon. Samaan aikaan Keski-Suomen hyvinvointialue on nostanut asiakasmaksujensa enimmäishintoja useilla kymmenillä prosenteilla vuoden 2025 alussa. Julkisen terveydenhuollon asiakasmaksut eivät saa missään tilanteessa nousta niin korkeiksi, että ne muodostuisivat esteeksi hoitoon hakeutumiselle.
“Köyhyysrajalla eläminen ja pennin venyttäminen on jo itsessään kuormittavaa hyvinvoinnille,” Koivisto huomauttaa, “puhumattakaan tilanteesta, jossa joutuisi valitsemaan lämpimän ruuan ja lääkärikäynnin välillä.”
Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta vaatii, että hyvinvointialueen palveluissa ei unohdeta korkeakouluopiskelijoita. Opiskelijoiden pompottelu palveluntarjoajien välillä on loputtava, eikä terveydenhuollon asiakasmaksuja tule enää korottaa.
Sanni Koivisto
Hallituksen sosiaalipoliittinen vastaava
sanni.koivisto@jyy.fi
KOTT-tulokset: https://thl.fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/korkeakouluopiskelijoiden-terveys-ja-hyvinvointitutkimus-kott-/kott-tutkimuksen-tuloksia