Ilahduin kuultuani, että vuoden 2026 Jyväskylä Priden teemana on ”liikuntarauha kaikille”. Miten tarpeellinen ja tärkeä aihe! Havahduin tähän muutama vuosi sitten, kun ryhdyin tutkimaan liikuntakulttuurin historian heijastumista omaan aikaamme.

Niin arkistoidussa muistitietoaineistossa kuin eri ikäisten nykysuomalaisten kokemuksissa toistui yhdistäviä teemoja. Liikkuminen ja liikuntaharrastukset sekä kilpaurheilu ja sen seuraaminen ovat sukupolvien ajan olleet keskeistä elämänsisältöä lukemattomille ihmisille. Ulkopuolelle jääminen ja syrjintä ovat satuttaneet aina.

Kaikkia yhdenvertaisesti koskevan liikuntarauhan tavoite vei ajatukseni myös yhteiskunnallisen muutoksen tuskastuttavaan hitauteen ja epävarmuuteen. Asenteet vähemmistöjä kohtaan ovat koventuneet niin Suomessa kuin maailmalla, eikä jo saavutetun kehityksen pysyvyyteen voi itsestään selvästi luottaa.

Ennen oli ennen, mutta miten on nyt?

Moderni liikuntakulttuuri pohjaa 1800-luvun lopun terveydellisiin ja kilpailullisiin ihanteisiin. Hyvä urheilija oli fyysisesti kyvykäs, voimakas ja sopusuhtainen nuori valkoinen mies. Ihanne oli kiistatta sukupuolittunut ja sisälsi myös vahvan, pääosin ääneen lausumattoman hetero-oletuksen.

Eri aikakausien urheilun ja liikunnan historia kuvastaa vallinneita asenteita ja arvoja usein piinallisen korostuneesti. Joillekin kyse on ollut mielekkäästä kilvoittelusta, voitoista ja ihailevasta huomiosta tai hauskanpidosta, toisille kelpaamattomuuden kokemuksen konkretisoitumisesta. Omanlaisensa esimerkki ovat Helsingin kesäolympialaiset vuonna 1952.

Pitkään odotettu suurtapahtuma tarjosi sotien jälkeiseen tunnelmaan virkistävän tuulahduksen myönteisiä, yhdistäviä kokemuksia. Sateenkaarevan historian näkökulmasta kyse ei silti ollut pelkästä urheiluhuumasta, vaan olympialaisilla oli varjoisampi puolensa.

Koska olympialaisten tiedettiin tuovan kaivattua kansainvälistä huomiota, niitä valmisteltaessa haluttiin varmistaa kisavieraille ajan ihanteiden mukainen käsitys Helsingistä ja isäntämaa Suomesta. Kaupunkia ”siistittiin” ratsioilla, jotka kohdistuivat julkisilla paikoilla juopottelevien ihmisten ja seksityöläisten lisäksi myös homoseksuaaleihin.

Episodi osoittaa, ettei ”epäsosiaaliseksi ainekseksi” luokitelluilla ihmisillä ollut sijaa puhtoisessa Suomi-kuvassa, jota haluttiin urheilun avulla kiillottaa.

Sittemmin yhteiskunta, urheilumedia ja liikuntakasvatus mukaan lukien, on moniarvoistunut. Kuitenkaan edes pölyttynyt jako ”naisten ja miesten lajeihin” ei ole täysin kadonnut. On surullista, että vielä 2020-luvulla monet menneisyydestä tutut oletukset vaikuttavat liikunnallisiin unelmiin ja valintoihin.

Niin populaarikulttuurissa kuin tosielämässä ja yhteiskunnan eri foorumeilla törmäämme loukkaaviin puhetapoihin, jotka toisintavat oletuksia muun muassa kehollisten piirteiden, sukupuolen ja seksuaalisen orientaation yhteyksistä liikunnallisuuteen. Erityisesti sukupuolen moninaisuuteen kytkeytyy epäasiallista kommentointia urheilun binäärisessä perinteessä.

Transtaustaisten ja muunsukupuolisten urheilijoiden kilpaileminen sukupuolitetuissa sarjoissa on yhdenvertaisuuskysymys, jota on pohdittava kunnioitten, ihmisoikeuksista tinkimättä. Yksilöiden ei tule kärsiä siitä, että liikuntakulttuurin ja urheilun rakenteet ovat vielä keskeneräisiä.

Jokainen omanlaisensa, kaikki arvokkaita

Monissa liikuntatilanteissa ihminen on huomion kohteena, ikään kuin paljaana niin fyysisesti kuin psyykkisesti. Yksilölliset erot korostuvat väistämättä. Pukuhuone- ja suihkutiloissa oleminen tai liikuntaan osallistuminen voi olla stressaavaa, jos kehoon liittyy jotakin normeista poikkeavaa tai tuntuu siltä, että omaa identiteettiä on piiloteltava.

Käsitys itsestä ja muista kehollisina olentoina ja liikkujina rakentuu näissä tilanteissa usein jo lapsuudessa. On tärkeää huolehtia siitä, että sen perustaksi muodostuu erilaisten kehojen ja ihmisten kunnioittaminen.

Ihmisyyteen kuuluu perustarve tulla hyväksytyksi omana itsenään, ja tämän täyttyminen on edellytys osallisuuden kokemukselle. Ilman sitä liikunnasta nauttiminen vaikeutuu tai se voi muuttua jopa mahdottomaksi. Empaattista suhtautumista erilaisten ihmisten tunteisiin ja kokemuksiin tarvitaan, jotta jokainen voi liikkua ja urheilla turvassa.

Vaikka homottelu ja muu selkeästi tunnistettava syrjivä puhe on aiempaan verrattuna sosiaalisesti vähemmän sallittua, voi vähemmistöviha olla myös piilotetumpaa tai rakenteellistunutta.

On hyvä esimerkiksi pohtia, miksi tunnetun urheilijan kaapista tuleminen ja avoimuus identiteetistään ylittää yhä uutiskynnyksen. Mitä tavallisemmaksi sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvan, lajissaan menestyneen henkilön esiintyminen julkisuudessa toisaalta muuttuu, sitä helpompaa omana itsenä liikkuminen ja urheileminen muillekin on.

Tavoitteeksi eettisesti kestävämpi liikuntakulttuuri

Eri paikkakunnilla on nykyään sateenkaarevaa liikuntatoimintaa (ks. esimerkiksi HOT ry) ja tämä on hieno juttu. Yhteiskuntana meidän tulee kuitenkin tavoitella sellaista liikuntakulttuuria, jossa jokainen tuntee itsensä tervetulleeksi kaikkialla – mukaan lukien koululiikunta, julkiset ja yksityiset liikuntapalvelut, seuratoiminta ja urheilutapahtumat.

Ongelmista ja puutteista huolimatta on myös syytä muistaa, ettei vähemmistöön kuuluminen väistämättä tarkoita syrjintää liikunnassa. Samalla se, ettei itse ole kokenut tai todistanut huonoa kohtelua, ei tee sitä olemattomaksi.

Kanssaihmisinä ja -liikkujina meillä on mahdollisuus edistää eettisesti kestävää liikuntakulttuuria omassa arjessamme. Erityinen tehtävänsä on urheilun ja liikunnan toimijoilla, joiden tulee jo lain mukaan ennaltaehkäistä syrjintää, häirintää ja epäasiallista kohtelua. On oleellista, että niiden viestintä ja toiminta tukevat aktiivisesti yhdenvertaista osallistumista.

Vastuuhenkilöille, mukaan lukien valmentajat, ohjaajat ja vapaaehtoiset, on tarjottava ihmisoikeuskoulutusta (ks. esimerkiksi avoin ja ilmainen Älä riko urheilua -materiaali). Erittäin tärkeää on myös miettiä ennalta selkeät puuttumisen polut ja vastuunjako, jotta epäkohtiin rohjetaan reagoida mahdollisimman nopeasti ja hyvin.

Eettisesti kestävä liikuntakulttuuri edellyttää koko urheiluyhteisöltä sukupuoli- ja kehotietoisuutta. Tällä tarkoitan erityisesti halua oppia lisää ihmisten moninaisuudesta heidän omaa kokemustaan kunnioittaen.

Sukupuoli- ja kehotietoisuus herkistää ymmärtämään, miten muun muassa yleiset asenteet, kielenkäyttö ja oma toiminta vaikuttavat muiden kokemukseen. Se auttaa korjaamaan toimintatapoja inklusiivisemmiksi.

Kansanterveyden suuressa kuvassa ja ihmisten arjessa liikunnan ilo on aivan liian upea mahdollisuus hukattavaksi. Oletko sinä muuten koskaan ajatellut, millaisia liikuntamuistoja omassa ajassamme syntyy ja miten jokainen meistä voi tähän vaikuttaa?

Toivotan Jyväskylään turvallista Pridea – sekä kaikkialle, kaikkina päivinä ja kaikille yhtäläisesti yhä paremmin toteutuvaa liikuntarauhaa!

Satu Lidman, tutkija ja tietokirjailija

Teksti pohjaa tietokirjaani Kaikkien oikeus liikkua. Kohti sukupuoli- ja kehotietoista liikuntakulttuuria (Gaudeamus, 2024) sekä Sateenkaarihistorian ystävät ry:n kanssa yhteistyössä laadittuun sateenkaaripolkuun, joka on pysyvä osa Urheilun ja liikunnan kulttuurikeskus Tahdon perusnäyttelyä Helsingin Olympiastadionilla. Voit myös kurkata kirjan Instagram-profiiliin tai lukea lisää blogeja verkkosivuillani.

7.-13.9. vietetään Jyväskylä Pride-viikkoa, jonka toteuttaa Jyväskylän ja sen lähiseudun seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisten etu – ja virkistysjärjestö Jyväskylän SETA ry. Tänä vuonna Pride-viikon teemana on Liikuntarauha kaikille, jolla halutaan tuoda esille sateenkaarevien ihmisten mahdollisuuksia osallistua ja näkyä omana itsenään erilaisissa liikuntapaikoissa.

Osana Pride-viikon ohjelmaa JYY ja Jyväskylän yliopisto järjestävät seuraavat tapahtumat:

Queer Speed Friending by JYY – ti 8.9. klo 17.00-21.00
Ilokivi Venue (Keskussairaalantie 2)

Tervetuloa tutustumaan uusiin tyyppeihin JYYn järjestämään Queer Speed Friendingiin tiistaina 8.9. klo 17.00-21.00 Ilokivi Venuella!  

Speed friending toteutetaan bingomuotoisena, joten ei haittaa, mikäli et heti tapahtuman alkuun ennätä. Speed friending on kaksikielinen (suomi ja englanti) ja voit itse päättää, millä kielellä haluat uusia tyyppejä tavata. JYY tarjoaa osallistujille kahvia, teetä ja mehua!  

Ensimmäinen kierros alkaa klo 17.15. Yksi kierros kestää 15 minuuttia. Kolmen kierroksen jälkeen on 15 minuutin tauko.  

Ei pääsymaksua eikä ennakkoilmoittautumista. Itsepalvelunarikka. Esteetön tila.

Tapahtumassa noudatetaan JYYn turvallisemman tilan periaatteita. Osallistumalla tapahtumaan sitoudut noudattamaan periaatteita. Tapahtumassa on läsnä myös yhdenvertaisuusvastaava, jonka tunnistat JYYn harmaasta huparista/collegesta ja yhdenvertaisuuspinssistä. Yhdenvertaisuusvastaavaan voit olla yhteydessä matalalla kynnyksellä, jos koet häirintää tai että turvallisemman tilan periaatteita on rikottu.

JYY x JYU: Kenelle on tilaa pukukopissa? -paneelikeskustelu – ke 9.9. klo 16.00-18.00
Tietoniekka-sali (B116), Jyväskylän yliopiston kirjasto Lähde, Seminaarinkatu 15

Jyväskylän yliopisto ja Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta järjestävät Pride-viikolla paneelikeskustelun, jossa pohditaan sateenkaari-ihmisten tilaa ja paikkaa liikunta-alalla ja liikuntaharrastuksissa.

Keskustelutilaisuus järjestetään yliopiston Lähteen Tietoniekka-tilassa ke 9.9. klo 16.00–18.00. Tilaan on esteetön pääsy hallintorakennuksen puoleisesta sisäänkäynnistä. Yliopiston kirjasto Lähteen osoite on Seminaarinkatu 15, 40100 Jyväskylä. Paneelikeskustelu käydään suomeksi.  

Tapahtumassa noudatetaan JYYn turvallisemman tilan periaatteita. Osallistumalla tapahtumaan sitoudut noudattamaan periaatteita. Tapahtumassa on läsnä myös yhdenvertaisuusvastaava, jonka tunnistat JYYn harmaasta huparista/collegesta ja yhdenvertaisuuspinssistä. Yhdenvertaisuusvastaavaan voit olla yhteydessä matalalla kynnyksellä, jos koet häirintää tai että turvallisemman tilan periaatteita on rikottu. 

Queer Pop Up – to 10.9. klo 11.00-18.00
Ilokivi Venue (Keskussairaalantie 2)

Tervetuloa queer-taiteilijoiden pop up -myymälään torstaina 10.9. Ilokivi Venuelle! Venuella on useita taiteilijoiden myyntipisteitä, joilta voit ostaa mm. kortteja, tarroja ja taidetta. Lisäksi voit Jyväskylän yliopiston pisteellä askarrella Pride-teemaisia pinssejä. Paikalla myös Sateenkaarevien Opiskelijoiden piste.

Pop upin myyjät ovat Janette Leino, Sienimorso, Niazecko, Elias Oksanen, Aamu Elokannas, Ebirtsikkieh_art, Emma Hukkakallio, Maria Mariia Art, Nora Karku, Asta Koivuniva, Kumma Uni, HaNaMo, TerhoDesign ja Elo Mikael. Alta löydät myyjien esittelyt!

Ei pääsymaksua eikä ennakkoilmoittautumista. Itsepalvelunarikka. Esteetön tila.

Tapahtumassa noudatetaan JYYn turvallisemman tilan periaatteita. Osallistumalla tapahtumaan sitoudut noudattamaan periaatteita. Tapahtumassa on läsnä myös yhdenvertaisuusvastaava, jonka tunnistat JYYn harmaasta huparista/collegesta ja yhdenvertaisuuspinssistä. Yhdenvertaisuusvastaavaan voit olla yhteydessä matalalla kynnyksellä, jos koet häirintää tai että turvallisemman tilan periaatteita on rikottu.

Olemme mukana myös Pride-kulkueessa ja Puistojuhlassa – tule sinäkin!

Myös tänä vuonna yliopistoyhteisöllä on oma blokki Pride-kulkueessa, jonne toivotamme kaikki yhteisömme jäsenet tervetulleeksi mukaan marssimaan yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja liikuntaruahan puolesta. Pride-kulkue järjestäytyy lauantaina 12.9. klo 11.00 Kirkkopuistossa ja lähtee liikkeelle klo 12.00. Tunnistat yliopistoyhteisön blokin Jyväskylän yliopiston lipusta ja JYYn banderollista.

Aiemmilta vuosilta tuttuun tapaan JYYn ja yliopiston yhteisen pisteen löydät lauantain Puistojuhlista Lounaispuistosta läheltä Grilli21:sta. Pisteellä pääset hyppimään pomppulinnaan ja tekemään itsellesi oman Pride-pinssin. Muista napata itsellesi myös tämän vuoden JYU <3 JYY -pinssi!

JYU <3 JYY -Pride -pinssit ovat saapuneet!

Hae oma JYU <3 JYY -Pride-pinssi Ylioppilastalo Ilokiven aulasta, Lähteeltä, Ruusupuistosta, Agorasta tai Ylistöltä vahtimestarien pisteiden läheisyydessä. Merkkejä on jaossa rajallinen määrä, joten nopeat syövät hitaat!


Jyväskylä Pride -viikon koko ohjelman löydät täältä.
JYYn ja Jyväskylän yliopiston Pride-viikon koko ohjelman löydät täältä.

JYY x KSEK: Jyväskylä Pride -viikon elokuvat – JYYn jäsenille elokuvaliput -50%

Pride-viikolla JYY tekee yhteistyötä myös Keski-Suomen elokuvakeskus KSEKin kanssa! Jyväskylän SETAn ja JYYn jäsenet pääsevät katsomaan huokeaan hintaan sateenkaarevia elokuvia Seminaarinmäen kampuksella sijaitsevaan Kino Auroraan. Esittämällä lipunmyynnissä opiskelijakorttisi, saat elokuvalipun puoleen hintaan!

Viikon aikana on esitetään seuraavat elokuvat:

Ti 8.9. klo 19.30 Pohjoinen intohimo
Markku Heikkisen ohjaama dokumentti pohjoissuomalaisessa miehessä heräävästä halusta ja sen vaikutuksesta parisuhteeseen.

Ke 9.9. klo 20.00 Pillion
Ainutlaatuinen hyvän mielen musta brittikomedia epätavanomaisesta rakkaussuhteesta.

To 10.9. klo 19.30 Kuopus
Nuoren naisen herkkä kasvutarina – tasapainoilusta omien tunteiden ja ympäristön asettamien paineiden kanssa sekä rohkeudesta löytää oma äänensä.

Ennakkoon voit varata liput Kino Auroran verkkosivuilta täältä.

Queer Pop Up -myyjien esittelyt

Janette Leino
Instagram

Janette Leino on jyväskyläläinen tekstiili- ja kuvataiteilija, joka tutkii taiteensa kautta ihmisyyteen liittyviä tunteita, ristiriitaisuutta sekä toisinaan katkonaista vuorovaikutusta luonnon kanssa.

Sienimorso
Linktr.ee

Hei, olen Sienimorso, Jyväskylässä opiskeleva fanitaiteilija! Pöydältäni löytyy pitkälti fanitaidetta, mukana mm. Code Lyoko, Transformers ja Project Hail Mary, mutta myös hylkeitä gachan muodossa. 🙂

Niazecko
Instagram

Hello! I am an art student from TAMK (Tampere) and I love to keep my table intractable for the audience 🙂 I sell stickers, prints, jewelry and hand crafts following by commission on spots :3

Elias Oksanen
Instagram

Elias Oksanen on jyväskyläläinen taiteilija, joka työskentelee monipuolisesti kuvataiteen eri tekniikoiden parissa. Inspiraationsa hän ammentaa usein luonnosta ja mielenmaisemista.

Aamu Elokannas
Instagram

Aamu Elokannas (s. 1999) on Jyväskylässä asuva itseoppinut kuvataiteilija. Hänen teoksensa tunnistetaan kirkkaista väreistä, ilmeikkäistä ihmishahmoista sekä soljuvasta siveltimen jäljestä

Ebirtsikkieh_art
Instagram

Taidetta ja sienikoruja. ♡

Emma Hukkakallio
Instagram

Maria Mariia Art
Instagram | Verkkosivut

Maria on jyväskyläläinen queer-taiteilija, joka yhdistää suomalaisen metsän, kansanperinteen ja queer-näkökulman muste- ja vesiväritöissä. Myytävänä printtejä, magneetteja ja korvakoruja.

Nora Karku
Instagram

Teen kaikenlaista, veikkaan että kaikille löytyy jotain! Pöytään ei mahdu kaikki, tänä vuonna esimerkiksi niittichockereita ja sieniavaimenperiä, joissa mukana pikku kikka 😉

Asta Koivuniva
Instagram

Olen Keskisuomalainen queer taiteilija ja työskentelen tekstiilitaiteen parissa. Tuon myyntiin enimmäkseen tekstiilistä käsintehtyjä käyttöesineitä joissa on taiteellinen twist.

Kumma Uni
Instagram

Jeeka Rauvala (taiteilijanimi Kumma Uni) on jyväskyläläinen itseoppinut taiteilija, jonka värikkäät ja anarkistisiset akryylimaalaukset ja digipiirrokset henkivät toismaailmallista queer-iloa.

HaNaMo
Instagram

Oululaiset siskokset, jotka tekevät pääsääntöisesti ilmakuivuvasta savesta taidetta ja tuotteita esim. Avaimenperät, puhelinkorut, hiuspinnit, seinäkoristeet, esim. hedelmäkasvoja.


TerhoDesign
Instagram

Terhodesign tuo myyjäisiin omalaatuista ja värikästä keramiikkaa Tampereelta! Myytävissä mm. söpöjä magneetteja ja uniikkeja säilytysastioita🍓🍉🧃

Elo Mikael
Instagram

Teen ilahduttavan värikästä ja queeria taidetta! Teoksissa näkyy usein myös rakkauteni luontoon. Myynnissä on tarroja, printtejä, sarjakuva sekä ensikertaa myös Metsähomo -paitoja ja -kangasmerkkejä!

Orpon hallituksen päätöksen mukaan EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukuvuosimaksut muutettiin täyskatteellisiksi vuoden 2026 syksystä alkaen. Tämä tarkoittaa sitä, että lukuvuosimaksujen hinnat nousivat kattamaan opetuksen järjestämisen kokonaisuudessaan. Täyskatteellistaminen nosti siis opiskelijoiden lukuvuosimaksuja Jyväskylän yliopistossa jopa kahdella tuhannella eurolla, mikä on yliopiston näkökulmasta pieni mutta kansainvälisen opiskelijan näkökulmasta suuri summa. 

“Jos haluamme kasvattaa kansainvälistä osaamista Suomessa, on kohtuutonta tehdä Suomessa kouluttautumisesta sekä asumisesta entistä haastavampaa kansainvälisille opiskelijoille. Kansainvälisellä osaamisella on olennainen merkitys Suomen kehitykselle”, JYYn hallituksen korkeakoulupolitiikan ja kansainvälisyyden vastaava Jenna Simonen jyrähtää. 

Entisen tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multalan mukaan lukuvuosimaksujen täyskatteellistamisen tavoitteena on parantaa korkeakoulujen taloudellista tilannetta ja sitouttaa täällä opiskelevia ulkomaalaisia jäämään Suomeen. Toteutetut muutokset ovat täysin ristiriidassa hallituksen nimeämien tavoitteiden kanssa. Täyskatteellistamalla lukuvuosimaksut kansainvälisille opiskelijoille on luotu entistä kestämättömämpi tilanne, jossa he usein joutuvat jättäytymään opintojen suorittamisesta silkan taloudellisen tilanteensa vuoksi. 

Noin puolet kansainvälisistä opiskelijoista mainitsee toimeentulovaikeudet syynä opintojen hidastumiselle tai keskeytymiselle Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otuksen tekemän tutkimuksen mukaan. Se on vain yksi monista syistä, jotka ovat heikentäneet kansainvälisten opiskelijoiden asemaa. Muita heikkoon asemaan vaikuttavia asioita ovat 2025 voimaan astuneet hakijamaksut, maahantuloon liittyvien lupien hakemisen mahdollisuuksien väheneminen kotimaassa ja Jyväskylän yliopiston näkökulmasta myös stipendijärjestelmän muutos.  

SYL yhdessä Akavan opiskelijoiden ja SAMOKin kanssa korostaa konkreettisten tekojen tärkeyttä, jotta myös kansainväliset opiskelijat voivat jatkaa elämäänsä Suomessa. Vaikka kyseisessä kannanotossa painotetaan konkreettisten tekojen tärkeyttä työmarkkinoille siirtymisen vaiheessa, on myös erittäin olennaista, että kansainväliset opiskelijat saavat tarvitsemansa tuen jo opintojen alusta alkaen. Turvallista tulevaisuutta ei kenenkään kohdalla voida rakentaa vain tyhjien lupausten varaan. 

Kansainvälisten opiskelijoiden ahdinko on kestämätöntä ja heidän mahdollisuuksiansa Suomessa opiskeluun tulee parantaa. JYY vaatii, että hallitus peruu päätöksensä lukuvuosimaksujen täyskatteellistamisesta sekä tarkastelee maahanmuutto-  ja koulutuspolitiikan kiristyksien vaikutusta Suomen osaamiseen tulevaisuudessa. 

Lisätietoja:  

Hallituksen puheenjohtaja 
Aukusti Heilakka 
hpj@jyy.fi 
+358 45 137 1964 

Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (JYY) julistaa haettavaksi seuraavat tehtävät:  

Näihin tehtäviin valitaan opiskelijaedustajat 1.1.2027 alkavalle kaksivuotiskaudelle.  

Valintaa valmistelee JYYn yleinen valintatoimikunta, joka haastattelee hakijat lyhyesti ma 21.9.-ke 23.9. iltapäivällä. Haastattelut järjestetään yliopiston kampuksella. Valinnasta päättää yleisen valintatoimikunnan ehdotuksesta ylioppilaskunnan edustajisto
lokakuussa. Lisätietoa löydät hakukuulutuksista.

Lisäksi julistetaan avatuksi täydennyshaku seuraaviin tehtäviin: 

Näihin tehtäviin kausi on alkanut tämän vuoden alussa ja opiskelijaedustajat valitaan 31.12.2027 päättyvälle toimikaudelle. Lisätietoa löydät hakukuulutuksista.

Valinnasta päättää ylioppilaskunnan hallitus toiminnanjohtajan ehdotuksesta. Erillislaitosten johtokuntien jäsenet nimeää yliopiston rehtori. Esityksestä päättää ylioppilaskunnan hallitus toiminnanjohtajan ehdotuksesta. 

Hakuaika tehtäviin on ti 8.9.2026 klo 23.59 asti. 

Tehtävää haetaan sähköisellä lomakkeella, josta käy ilmi haettava tehtävä, hakijan koko nimi, opiskelijanumero, sähköpostiosoite, puhelinnumero, tiedekunta ja tutkinto-ohjelma sekä aiempi osaaminen, kokemus ja motivaatio, jotka hakija toivoo otettavan huomioon valintaa tehtäessä. Hakemus toimitetaan hakuajan puitteissa. Mikäli lomakkeen käyttäminen ei ole mahdollista, hakemuksen voi toimittaa kirjallisena korkeakoulupoliittiselle asiantuntijalle. 

Linkki sähköiseen hakulomakkeeseen: https://link.webropol.com/s/haku-syksy2026

Opiskelijaedustajien valinnassa vaikuttavat ensisijaisesti seuraavat yleiset kriteerit: 

Yliopiston hallinnon opiskelijaedustajien hausta ja valinnasta säädetään erityisesti opiskelijaedustajista annetussa ohjesäännössä (pdf). Jyväskylän yliopiston toimielinten tehtävät määritellään johtosäännössä, jonka löydät yliopiston sivuilta. 

Kelpoisuusvaatimukset 

Yliopiston hallinnon opiskelijaedustajaedustajan kelpoisuusvaatimukset täyttäväksi katsotaan henkilöt, joilla on oikeus suorittaa Jyväskylän yliopistossa alempi korkeakoulututkinto, ylempi korkeakoulututkinto, lisensiaatin tutkinto tai tohtorin tutkinto. Tiedekuntaneuvoston opiskelijaedustajia valittaessa kelpoisia ovat vain ne henkilöt, joilla on tutkinnonsuoritusoikeus asianomaisessa tiedekunnassa. Kelpoisia opiskelijaedustajaksi eivät ole ne yliopistoon päätoimisessa työsuhteessa olevat henkilöt, jotka yliopiston vaalijohtosäännön nojalla ovat äänioikeutettuja ja vaalikelpoisia yliopiston henkilöstöön kuuluvina. Ylioppilaskunnan ohjesääntö opiskelijaedustajista (pdf) (5-7 §) kertoo tarkempia tietoja kelpoisuusvaatimuksista. 

Kiinnostuitko?  

Lue lisää opiskelijaedustajana toimimisesta täältä: jyy.fi/opiskelijaedustajat.

Lisätietoa hausta ja tehtävistä antaa ylioppilaskunnan korkeakoulupoliittinen asiantuntija Minea Nirhamo. 

minea.nirhamo@jyy.fi  
+358 50 330 1025 

Kiinnostaako ristiinopiskelun mahdollisuudet? Mietityttääkö opiskelijakulttuurin tulevaisuus? Mikä ja miksi edes on korkeakoulukonserni? Tähän juuri sinä voit päästä nyt vaikuttamaan muiden opiskelijoiden kanssa! 

JYY ja JAMKO järjestävät yhdessä juuri opiskelijoille suunnatun korkeakoulukonserniseminaarin keskiviikkona 16.9 klo 13–16. Seminaari järjestetään Helena salissa RUUD104, Ruusupuistossa (Alvar Aallonkatu 9). 

Seminaari on suunnattu erityisesti opiskelija-aktiiveille kuten ainejärjestöjen ja koulutusalajärjestöjen hallituksen jäsenille, opiskelijaedustajille ja JYYn ja JAMKOn edaattoreille. Jos kiinnostuit, ilmoittaudu mukaan! 

Seminaarissa kuullaan korkeakoulujen koulutuksesta vastaavia vararehtoreita sekä paneelikeskustelussa korkeakoulukonsernin keskeisiä valmistelevia henkilöitä. Seminaarissa pääset myös tutustumaan muihin opiskelija-aktiiveihin ja pohtimaan yhdessä korkeakoulukonserniin liittyviä asioita, juuri opiskelijoiden näkökulmasta. 

Ilmoittautuminen 

Ilmoittaudu ma 7.9. klo 23.59 mennessä tällä lomakkeella: https://link.webropol.com/s/opiskelijoidenseminaari, jotta osaamme varata sopivan määrän tarjottavia kahvitarjoilua varten. 

Seminaarin kieli 

Mikä korkeakoulukonserni? 

Ohjelma: 

Ruusupuiston esteettömyystiedot: Jyväskylän yliopiston tilojen ja ympäristöjen saavutettavuus ja esteettömyys 

Lisätietoja: 

Minea Nirhamo 
Korkeakoulupoliittinen asiantuntija 
minea.nirhamo@jyy.fi 

Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan uutena viestintäharjoittelijana on aloittanut tällä viikolla Severi Boesen. Harjoittelu on kestoltaan neljä kuukautta. 

Boesen on opiskellut Jyväskylän ammattikorkeakoulussa tietojenkäsittelyä ja valmistunut keväällä 2026. Opintojensa aikana hän toimi myös sekä opiskelija-aktiivina että työntekijänä Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijakunta JAMKOssa. 

“Opiskelijayhteisö on jokaisen opiskelijan oikeus, jonka peruskivenä yliopistossa toimii ylioppilaskunta. Itseäni motivoi yhteisön esittely ja mielekkyyden lisääminen, oli kyse sitten aloittavista opiskelijoista tai korkeakoulukonsernista”, Boesen kertoo.

”Riviopiskelijalle järjestötoiminta voi näyttäytyä pahimmillaan byrokratianharmaana salaneuvostona, mikä ei usein kuitenkaan ole lähelläkään todellisuutta – entisenä riviopiskelijana ja myöhempänä aktiivina tiedän tämän itsekin hyvin. Tänä syksynä pohdin, miten tätä uskomusta voisi hajottaa.” 

Harjoittelun aikana Boesen tulee työskentelemään JYYn ja sen toiminnan eri osa-alueiden näkyvyyttä edistävien projektien parissa.  

Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (JYY) vaatii kaupunkia hylkäämään suunnitelmat vanhan metsäalueen kaatamisesta laskettelurinteen tieltä. Jyväskylän kaupunginrakennelautakunnan pöydällä on kaksi vaihtoehtoista kaavaluonnosta Laajavuoren asemakaavaan, josta päätetään 11.8.2026 pidettävässä kokouksessa. Toisessa vaihtoehdossa virkistys- ja luontoalueen osittain yli 120 vuotta vanhaa kuusikkoa raivattaisiin tehden tilaa laskettelurinteelle, joka jakaisi luontoarvoltaan merkittävän vanhan metsän kahtia. 

Kortepohjan takapihalla sijaitseva Laajavuori tarjoaa jyväskyläläisille opiskelijoille ainutlaatuisen mahdollisuuden virkistäytyä lähialueen luonnonmukaisessa ympäristössä. Tutkimustiedon mukaan erityisesti vanhemmassa metsässä ulkoilu vaikuttaa positiivisesti mielenterveyteen ja keskittymiskykyyn, minkä mahdollistaminen on erityisen tärkeää nuorten ja opiskelijoiden mielenterveyden kriisin ollessa huipussaan. Hiihtokeskus Laajis Oy:n mukaan uuden rinteen avaaminen lisäisi vain noin kymmenkunta uutta työpaikkaa Jyväskylään, eli sen suoranainen vaikutus työllisyyteen Keski-Suomessa olisi mitätön, eivätkä muut julkisesti annetut perustelut kaavan puolesta ole kovin vakuuttavia. 

Metsä- ja maatalousministeriön pyrkimykset muuttaa boreaalisen luonnonmetsän määritelmää ja hallituksen jahkailu konkreettisten ilmastotoimien kanssa ovat johtaneet kunnianhimottomaan ilmastopolitiikkaan kansallisesti. Ympäristöministeriön 2026 raportin mukaan tavoite hiilineutraalista Suomesta vuoteen 2035 mennessä nykyisellä toimintasuunnitelmalla on mahdottomuus, mutta metsien suojelun lisäämisen katsotaan olevan yksi tärkeimmistä toimenpiteistä tämän saavuttamiseksi. 

Jyväskylän kaupungin vuoden 2025 arviointikertomuksen mukaan se on edelleen sitoutunut kestävään kehitykseen, luonnon monimuotoisuuden lisäämiseen ja tavoitteeseen hiilineutraaliudesta vuoteen 2030 mennessä. Yli 100 vuotta vanha metsä sitoo itseensä merkittävästi enemmän hiiltä kuin talousmetsä, ja sen kaataminen laskettelurinteen tieltä on ristiriidassa näiden tavoitteiden kanssa, joiden toteutuminen kaupungin arviointikertomuksen mukaan ei tule onnistumaan ilman lisätoimenpiteitä. Vanhat metsät ovat ainutlaatuisia väheneviä ekosysteemejä, joissa esiintyy erityistä biodiversiteettiä, jota on suojeltava. Lisäksi pohjoisrinteen lumettamisen ympäristövaikutukset Vuorilammen jo valmiiksi hupenevaan vesitilanteeseen ja esimerkiksi sen rannalla sijaitsevaan luonnonsuojeltuun korpeen ovat laajalti jääneet tarkastelematta. 

“Nuorten ilmastoahdistuksen kasvaessa on tärkeää, että kaupunkimme kuuntelee opiskelijoiden huolta ja priorisoi vanhan metsän suojelua. Epämääräisesti perustellut taloudelliset tavoitteet eivät saa vaikuttaa tavallisten kaupunkilaisten mahdollisuuksiin nauttia luonnonmukaisesta metsästä”, JYYn hallituksen jäsen Veronika Heikkinen julistaa. 

Jyväskylän kaupungin on pidettävä lupauksensa kunnianhimoisesta ilmastopolitiikasta ja päättäjien on äänestettävä tätä lähiluontoa tuhoavaa kaavamuutosta vastaan! 

Lisätietoa:  
Hallituksen puheenjohtaja 
Aukusti Heilakka 
hpj@jyy.fi 
+358 45 137 1964 

Valtakunnallisiin opiskelijajärjestöihin valitaan vuosittain luottamustoimijoita edustamaan ja edistämään opiskelijoiden etuja. JYY on jäsen Suomen ylioppilaskuntien liitto SYLissä ja mukana vaikuttamassa sekä liiton linjoihin että hallituksen valintaan vuosittaisessa liittokokouksessa. Ylioppilaskunta voi myös asettaa omia ehdokkaita hallitusvaaliin.   

Tänä syksynä edustajisto tekee päätökset ylioppilaskunnan ehdokkaiden asettamisesta kokouksessaan 15.9. hallituksen esityksestä. Hallitus voi esittää ehdokkaita asetettaviksi sekä hallitus- että puheenjohtajavaaliin. SYLin seitsemänhenkinen hallitus valitaan vaalilla marraskuussa liittokokouksessa. 

Hallitus päättää esityksestään kokouksessaan 9.9. Hallitus pyytää kiinnostuneita toimittamaan vapaamuotoisen motivaatiokirjeen sekä ansioluettelon JYYn hallituksen puheenjohtajalle sähköpostitse osoitteeseen hpj@jyy.fi. Määräaika hakemuksille on 25.8.2026. Hakuasiakirjat tulevat hallituksen ja edustajiston kokousten liitteiksi ja ovat siten julkisia.

Hakemuksesta on käytävä ilmi soveltuvuus ja motivaatio tehtävässä toimimiseen sekä mahdolliset kampanjakärjet, joita ehdokashalukas aikoo nostaa esille, mikäli hänet asetetaan ehdolle. Lisäksi materiaaleissa on oltava tieto siitä, tavoitteleeko hakija ehdokkuutta hallituksen jäseneksi, puheenjohtajaksi vai kumpaankin tehtävään.  

Halukkuutensa ehdokkuutta kohtaan voi ilmaista myös edustajiston syyskuun kokouksessa. Kokouksessa ehdokkuutensa ilmaisevia ei oteta huomioon hallituksen esityksessä, sillä hallitus on kokoukseen mennessä jo tehnyt oman esityksensä. Kokouksessa halukkuutensa ilmaisevasta täytyy olla äänivaltaisen edustajiston jäsenen esitys ehdokkaaksi asettamisesta, jotta halukas voidaan mahdollisesti asettaa ehdokkaaksi. 

Edustajiston hyväksymille ehdokkaille tarjotaan taloudellista tukea 300 € puheenjohtajiksi hakeville ja 150 € hallituksen jäseneksi hakeville. Taloudellista tukea annetaan korvauksena esimerkiksi kampanjamateriaaliin liittyvistä toteutuneista kuluista. 

Halukkaiden on syytä huomioida, että SYLin hallituksessa toimiminen edellyttää sitoutumista kokoaikaiseen työskentelyyn Helsingissä.

Lisätietoa liiton toiminnasta on saatavilla verkkosivustolta syl.fi.

SYL eli Suomen ylioppilaskuntien liitto ry on opiskelijajärjestö, joka edustaa noin 140 000 opiskelijaa Suomessa. SYLin jäseniä ovat Suomen kaikkien yliopistojen ylioppilaskunnat. SYL on opiskelijaelämän ja koulutuksen asiantuntijajärjestö, joka valvoo opiskelijoiden etuja ja pitää ääntä nuorten sukupolvien puolesta yhteiskunnassa.   

Lisätietoja   

Aukusti Heilakka
Hallituksen puheenjohtaja
+358 (0) 44 137 1964
hpj@jyy.fi 

Kirjoitus on julkaistu alunperin Keskisuomalaisessa 30.7.2026 mielipidekirjoituksena.

Opiskelijoiden toimeentulosta leikkaaminen on viety liian pitkälle. Vuonna 2024 julkaistun Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (KOTT) mukaan noin joka neljäs on pelännyt, ettei rahat riitä ruokaan, ja joka viides on joutunut tinkimään lääkkeiden ostosta.

Tilanne ei ole sittemmin parantunut, vaan Orpon (kok.) hallitus on toimillaan tietoisesti entisestään heikentänyt opiskelijoiden toimeentuloa. Opintorahan indeksikorotukset on jäädytetty koko hallituskaudeksi, mikä heikentää ostovoimaa jatkuvasti. Lisäksi siirtyminen yleisestä asumistuesta asumislisään laski monien opiskelijoiden tukia välittömästi, jopa yli sadalla eurolla kuukaudessa verrattuna vuoden 2023 tilanteeseen.

Samaan aikaan opintotuen lainapainotteisuutta on kasvatettu. Opiskelija voi nyt ottaa jopa 850 euroa kuukaudessa valtion takaamaa lainaa, mikä tekee viidessä vuodessa yli 38 000 euroa ja päälle vielä korot. Tämä kehityssuunta tulee velkaannuttamaan opiskelijoita entisestään.

KOTT-tutkimuksen mukaan opintolainaa nostaneista 70 prosenttia käyttää lainaa arjen menoihin kuten vuokraan, ruokaan ja lääkkeisiin. Millaisen viestin yhteiskunta antaa nuorille, jos opiskelu tarkoittaa vuosien velkaantumista?

Harva pitää järkevänä sitä, että päivittäiset elinkustannukset maksetaan lainalla ilman varmuutta tulevaisuudesta, työpaikasta tai toimeentulosta.

Mitä jos menisi töihin? Tutkintoon johtavat opinnot ovat tarkoitettu täysipäiväisiksi ja saadakseen koko lukuvuoden ajaksi opintotukea tulee opintopisteitä kertyä vähintään 60.

Opinnot vaativat siis alasta riippumatta aikaa ja energiaa. Vaikka aikaa ja energiaa jäisi töihinkin, niin työpaikat eivät kovin helposti sitä tarmoa tässä hetkessä ota vastaan. Työtä ei ole tarjolla helposti kellekään.

Tämä kesä nostaa viimeistään esiin ongelmat opiskelijoiden työllistymisen ja toimeentulon osalta. Opiskelijat eivät saa tukia kesäkuukausilta, mutta eivät ole myöskään oikeutettuja muihin tukiin lähtökohtaisesti.

Jos Suomi todella arvostaa koulutusta ja tarvitsee tulevaisuuden osaajia, opiskelijoiden toimeentuloa ei voida rakentaa opintolainan varaan.

Nykypolitiikka vaikeuttaa koulutustason nostamista, siirtää yhteiskunnallisten ongelmien vastuun yksilöille ja heikentää tulevaisuususkoa.

Aukusti Heilakka
JYYn hallituksen puheenjohtaja 2026

This position requires fluency in Finnish, so the call is only published in Finnish.

Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (JYY) on noin 13 500 yliopisto-opiskelijan julkisoikeudellinen yhteisö, joka toimii jäsenistönsä edunvalvonta- ja palveluorganisaationa. Toimistollamme työskentelee seitsemän työntekijää ja kymmenhenkinen vuosittain vaihtuva opiskelijoista koostuva työhallitus. Jäsentoiminnan lisäksi JYY rakennuttaa ja vuokraa opiskelija-asuntoja Soihtu-liiketoimintakokonaisuuden kautta (soihtu.fi). Lisätietoja meistä löydät nettisivuiltamme jyy.fi.

Oletko elementissäsi sääntöjen ja lakien parissa? Innostutko päästessäsi suunnittelemaan, miten hallintoa voidaan kehittää? Onko sinulla näkemyksiä siitä, miten ylioppilaskunnan toiminnasta ja päätöksenteosta voidaan tehdä entistä demokraattisempaa? Jos vastasit kyllä, saatat olla etsimämme henkilö.

Haemme joukkoomme hallintoasiantuntijaa toistaiseksi voimassaolevaan työsuhteeseen 1.9.2026 alkaen tai sopimuksen mukaan.

Kyseessä on uusi toimi, joka perustettiin, koska haluamme kehittää JYYn hallintoa selkeämmäksi ja tehokkaammaksi. Odotuksenamme on, että JYYn ensimmäisenä hallintoasiantuntijana rakennat hallinnon toimintamalleja, jotka tukevat ylioppilaskunnan toimintaa pitkälle tulevaisuuteen. Vastuullasi on hallinnon prosessien systemaattinen dokumentointi ja jatkuva kehittäminen.

Hallintoasiantuntijana vastaat ylioppilaskunnan hallinnon eri osa-alueista kuten päätöksenteko- ja asiakirjahallinnosta, tiedonhallinnasta ja tietosuojasta sekä monista arkisista hallintotehtävistä toiminnanjohtajan tukena. Hallintoasiantuntijana sinulla on keskeinen rooli siinä, että arki toimistolla on sujuvaa ja että ylioppilaskunnan toimintaa voidaan toteuttaa tehokkaasti jäseniä palvellen.

Tuet ylioppilaskunnan ylimmän päätöksentekoelimen eli edustajiston toimintaa. Vastuullasi on myös kahden vuoden välein järjestettävien edustajistovaalien hallinnolliset tehtävät. Edustajisto toimii suomeksi ja englanniksi, joten koordinoit kaksikielisyyteen liittyviä asioita kuten asiakirjojen käännättämistä ja kokousten tulkkausjärjestelyitä.

Ensimmäisinä vuosina toimenkuvassa painottuvat arkistointiin, tiedonhallintaan ja sähköisiin prosesseihin liittyvät asiat. Olemme ottamassa käyttöön uutta sähköisen arkistoinnin ja prosessienhallinnan järjestelmää (DocuWare), mikä on ensimmäisiä isompia kehittämisprojektejasi.

Tarkka tehtävänkuva sovitaan valittavan henkilön osaaminen ja kiinnostus huomioiden. Vaikka kyseessä on uusi rooli, merkittävä osa työtehtävistä on muilta työntekijöiltä siirtyviä, joten saat kattavan perehdytyksen.

JYYn jäsentoiminta koostuu neljästä tiimistä, ja hallintoasiantuntijana sijoitut johto- ja hallintotiimiin yhdessä toiminnanjohtajan sekä hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan kanssa. Itsenäisen työskentelyn ja omassa tiimissä tehtävän työn lisäksi teet tiivistä yhteistyötä jäsentoiminnan muiden tiimien sekä JYYn liiketoiminnan työntekijöiden kanssa organisaatiotason kehittämistyössä. Työyhteisömme on osittain kaksikielinen.

Edellytämme:

Katsomme eduksi:

Tarjoamme sinulle muun muassa:

Pääasiallinen työpaikka on JYYn toimisto Ilokivessä Seminaarinmäen kampuksella. Työssä on osittainen etätyömahdollisuus.

Etsimme idearikasta tyyppiä, joka viihtyy vauhdikkaassa toimintaympäristössämme ja jolla on intoa ja kykyä oppia uutta sekä tukea kulloistakin opiskelijasukupolvea tekemään omannäköistään ylioppilaskuntatoimintaa. Tarjoamme sinulle kannustavan ja hauskan työyhteisön, jossa suhtaudumme työhömme intohimolla ja vältämme turhantärkeyttä.

Tuntuuko siltä, että olemme luodut toisillemme? Toimita vapaamuotoinen hakemuksesi ja ansioluettelosi sähköpostilla osoitteeseen teemu.vasama@jyy.fi maanantaihin 17.8. klo 23.59 mennessä. Sähköpostin otsikkokenttään merkintä “Hallintoasiantuntijan haku”. Hakemukset kuitataan vastaanotetuiksi.

Haastattelut järjestetään viikolla 35 (ensisijaisesti maanantaina 24.8. ja tiistaina 25.8. iltapäivisin). Haastatteluun kutsuttavilla teetetään ennakkotehtävä.

Toivomme hakijoiksi eri-ikäisiä, eri sukupuolien edustajia sekä eri taustoista olevia henkilöitä.

Lisätietoja antaa

Teemu Vasama
Toiminnanjohtaja
teemu.vasama@jyy.fi
045 138 6816

JYY hakee 1-2 kääntäjää/tulkkia (suomi-englanti) elokuusta 2026 alkaen. Tarkemmasta aloitusajankohdasta sovitaan valittujen henkilöiden kanssa. Tehtävä jatkuu sopimuksen mukaan. 

Tehtävä koostuu pääsääntöisesti JYYn edustajiston kokousten tulkkaamisesta suomesta englanniksi ja JYYn asiakirjojen kääntämisestä suomesta englanniksi. Kokouksia on lukuvuoden aikana noin kerran kuukaudessa, pääosin torstaisin klo 17 alkaen. Tehtävä voi sisältää myös muita tulkkaustöitä, kuten edustajiston tai JYYn piirissä toimivien järjestöjen koulutusten tai perehdytysten tulkkaamista. 

Tulkkaustöissä palkkiota maksetaan 25 € per alkava toimeksiannon tunti ensimmäiseltä neljältä tunnilta sekä 35 € per alkava tunti viidennestä tunnista alkaen. Käännöstöissä palkkiota maksetaan 25 € per alkava tunti korkeintaan sovittuun maksimituntimäärään saakka. 

Tehtävään valituksi tuleminen edellyttää erinomaista englannin ja suomen kielen taitoa. Aiempi kokemus tulkkaamisesta, kääntämisestä ja ylioppilaskunnan toiminnasta katsotaan eduksi. Valitut henkilöt saavat tehtävään perehdytyksen. 

Jos kiinnostuit, lähetä vapaamuotoinen hakemus osoitteeseen jenni.laitiainen@jyy.fi 16.6.2026 klo 12 mennessä. Kerrothan hakemuksessa osaamisestasi ja mahdollisesta aiemmasta kokemuksestasi. Osa hakijoista kutsutaan haastatteluun. Haastattelut järjestetään viikolla 26. 

Olemme yhteydessä kaikkiin hakijoihin ja valinnat tehdään mahdollisimman pian hakuajan umpeuduttua.  

Lisätietoja tehtävästä antaa arkisin klo 10-14 viestintäasiantuntija Jenni Laitiainen, sähköpostitse jenni.laitiainen@jyy.fi tai puhelimitse 050 352 9591.