Kannanotto: Kuinka paljon opiskelijoilta voidaan vielä leikata?
Kirjoitus on julkaistu alunperin Keskisuomalaisessa 30.7.2026 mielipidekirjoituksena.
Opiskelijoiden toimeentulosta leikkaaminen on viety liian pitkälle. Vuonna 2024 julkaistun Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (KOTT) mukaan noin joka neljäs on pelännyt, ettei rahat riitä ruokaan, ja joka viides on joutunut tinkimään lääkkeiden ostosta.
Tilanne ei ole sittemmin parantunut, vaan Orpon (kok.) hallitus on toimillaan tietoisesti entisestään heikentänyt opiskelijoiden toimeentuloa. Opintorahan indeksikorotukset on jäädytetty koko hallituskaudeksi, mikä heikentää ostovoimaa jatkuvasti. Lisäksi siirtyminen yleisestä asumistuesta asumislisään laski monien opiskelijoiden tukia välittömästi, jopa yli sadalla eurolla kuukaudessa verrattuna vuoden 2023 tilanteeseen.
Samaan aikaan opintotuen lainapainotteisuutta on kasvatettu. Opiskelija voi nyt ottaa jopa 850 euroa kuukaudessa valtion takaamaa lainaa, mikä tekee viidessä vuodessa yli 38 000 euroa ja päälle vielä korot. Tämä kehityssuunta tulee velkaannuttamaan opiskelijoita entisestään.
KOTT-tutkimuksen mukaan opintolainaa nostaneista 70 prosenttia käyttää lainaa arjen menoihin kuten vuokraan, ruokaan ja lääkkeisiin. Millaisen viestin yhteiskunta antaa nuorille, jos opiskelu tarkoittaa vuosien velkaantumista?
Harva pitää järkevänä sitä, että päivittäiset elinkustannukset maksetaan lainalla ilman varmuutta tulevaisuudesta, työpaikasta tai toimeentulosta.
Mitä jos menisi töihin? Tutkintoon johtavat opinnot ovat tarkoitettu täysipäiväisiksi ja saadakseen koko lukuvuoden ajaksi opintotukea tulee opintopisteitä kertyä vähintään 60.
Opinnot vaativat siis alasta riippumatta aikaa ja energiaa. Vaikka aikaa ja energiaa jäisi töihinkin, niin työpaikat eivät kovin helposti sitä tarmoa tässä hetkessä ota vastaan. Työtä ei ole tarjolla helposti kellekään.
Tämä kesä nostaa viimeistään esiin ongelmat opiskelijoiden työllistymisen ja toimeentulon osalta. Opiskelijat eivät saa tukia kesäkuukausilta, mutta eivät ole myöskään oikeutettuja muihin tukiin lähtökohtaisesti.
Jos Suomi todella arvostaa koulutusta ja tarvitsee tulevaisuuden osaajia, opiskelijoiden toimeentuloa ei voida rakentaa opintolainan varaan.
Nykypolitiikka vaikeuttaa koulutustason nostamista, siirtää yhteiskunnallisten ongelmien vastuun yksilöille ja heikentää tulevaisuususkoa.
Aukusti Heilakka
JYYn hallituksen puheenjohtaja 2026
Ajankohtaista
Suorita poikkitieteellinen ympäristöpassi!
Maistuuko kasvisruoka? Sujuuko kierrätys? Ympäristöpassin suorittamalla voit saada arkipäivän ekoteoista hyvän mielen lisäksi myös haalarimerkin! Ympäristöpassi toimii (esim. fuksipassien tapaan) seuraavasti: suorita tehtäviä, esitä...
Mitä tapahtuu kunta- ja sosiaalipolitiikan edunvalvonnassa?
JYYn sosiaali- ja kuntapolitiikan edunvalvonnan, lyhyemmin sopo-kupon, eli supon olennaisinta pihviä ovat opiskelijan hyvinvointiin liittyvät kysymykset. Opiskelijahyvinvoinnin ollessa sosiaalipoliittisen edunvalvonnan pihvi, on itse...
Mitä tapahtuu korkeakoulupolitiikan edunvalvonnassa?
Korkeakoulupolitiikka on kokonaisuutena valtava, mutta ei liene kaukaa haettua väittää, että juuri opinnot näyttelevät monen opiskelijan elämässä verrattain keskeistä osaa. Opetussuunnitelmat, yleinen opintojen järjestäminen,...