Opiskelijoiden toimeentulon tilasta on alkuvuodesta 2022 tehty laaja ja ympäri Suomen ulottuva tutkimus. Tutkimuksen tilasivat viisi ylioppilaskuntaa: JYY, ISYY, TREY, TYY ja ÅAS ja sen toteutti Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää laaja-alaisesti opiskelijoiden numeerista ja koettua toimeentuloa, asumista ja tuloksia selittäviä taustatekijöitä.
Asumismenot
Tutkimuksessa kävi ilmi, että kansallisella tasolla opiskelija-asunnossa vuokralla asuvien asumismenojen (sisältäen sähkö-, vesi- ja muut välttämättömät asumismenot) mediaani on 420 euroa kuukaudessa ja vuokralla muuten kuin opiskelija-asunnossa asuvien mediaani on puolestaan 570 euroa kuukaudessa. Omassa tai puolison kanssa omistamassa asunnossa asumismenojen mediaani on 600 euroa kuukaudessa.
Opintoraha ja opintolaina
69 % kyselyyn vastanneista saa tällä hetkellä opintorahaa, 19 % ei saa opintorahaa tällä hetkellä, mutta on saanut sitä aiemmin, 6 % ei ole oikeutettu opintorahaan, 3 % ei ole koskaan saanut opintorahaa ja 3 % voisi saada opintorahaa, muttei nosta sitä.
Syiksi sille, miksi ei saa tai nosta opintorahaa olivat tukikuukausien loppuminen (41 %) ja ansio- tai pääomatulojen suuruus (31 %). Myös muita syitä, kuten aikuiskoulutustukea, kuntoutustukea tai työttömyysetuuksia mainittiin.
59 % niistä, joiden tukikuukaudet ovat loppuneet kokevat, että heidän varansa riittävät kohtalaisesti, huonosti tai melko huonosti. Tulojen suuruuden vuoksi opintotukea nostamattomat kokevat tilanteensa paremmaksi. Heistä lähes 80 % koki tulleensa toimeen vähintään melko hyvin viimeisen 12 kuukauden aikana.
Kyselyyn vastanneista 63 % kertoo nostaneensa opintolainaa nykyisten opintojensa aikana. 29 % ei ole nostaneet opintolainaa, mutta ovat siihen oikeutettuja. 8 % ei ole oikeutettuja opintolainaan.
Tärkeimmäksi syyksi opintolainan nostamisella nousi toimeentulonsa turvaaminen. Näin kertoi vajaa puolet kyselyyn vastanneista. Tämän jälkeen mainittuja syitä olivat, se että nostaa mieluummin lainaa kuin käy töissä opintojen ohella, opintolainan kohtuulliset takaisinmaksuehdot ja matala korkotaso. 9 % vastanneista mainitsee tärkeimpänä opintolainan nostamisen syynä sijoittamisen.
Tulot yhteensä
Tutkimus selvitti vastaajien nettokuukausituloja. Opintorahan mediaani kuussa on 252 euroa, opintolainan mediaani 650 euroa ja asumistuen tai asumislisän mediaani on 312 euroa, palkkatulojen mediaani on 600 euroa, vanhempien tai sukulaisten tuen mediaani on 100 euroa ja puolison tuen mediaani 250 euroa.
Vuoden 2020 bruttotulojen keskiarvo oli 11395 euroa ja mediaani 9500 euroa.
70 % vastaajista kokee opiskelijahintaisen lounaan melko tai hyvin merkittävänä osana toimeentuloa.
Työssäkäynti
Työssäkäyvistä opiskelijoista reilu 80 % tekee töitä turvakseen toimeentulonsa, reilu 60 % kertoo käyvänsä töissä, jotta voisi tehdä sellaisia hankintoja, joita muuten ei tekisi. Reilu 60 % kertoo tehneensä töitä, jotta saisi oman alansa työkokemusta ja/tai muuta työkokemusta. 15 % tekee töitä, koska hänen tulee tukea taloudellisesti muita.
Reilu puolet työssäkäyvistä vastaajista kertoi, että saa työssäkäynnin lisäksi opintotukea. Reilu kertoo, että tekisi ilman tulorajoja enemmän töitä.
Harjoittelu
Lähes kolmasosa vastaajista kertoo suorittaneensa tai on tällä hetkellä suorittamassa harjoittelua osana ensisijaista tutkintoaan. Heistä 43 % on maksettu tai maksetaan palkkaa ja vajaalle puolelle ei ole maksettu harjoittelusta palkkaa. Harjoittelun bruttopalkan mediaani oli kyselyyn vastanneiden keskuudessa 1600 euroa kuukaudessa. Vastauksissa nousi esiin, että harjoittelu voi olla taloudellisesti kannattamatonta ja taloudellista korvausta toivottiin.
Koettu toimeentulo
Reilu puolet tutkimukseen vastanneista kokevat, että heidän varansa riittivät hyvin tai melko hyvin kuluneet vuoden aikana. Vajaa kolmasosa koki varansa riittäneen kohtalaisesti ja 15 % kertoi, että heidän varansa riittivät melko huonosti tai huonosti.
Viimeisen 12 kuukauden aikana reilu viidesosa kyselyyn vastanneista kertoo lainanneensa rahaa kaverilta, puolisolta tai muulta läheiseltä usein, kerran tai pari kertaa. 17 % on pelännyt ruoan loppumista, 14 % on myynyt omaisuuttaa kattaakseen pakolliset menonsa. 12 % on jättänyt ostamatta lääkärin määräämän lääkkeen heikon taloudellisen tilanteen vuoksi. 1 % vastaajista kertoo nostaneensa pikavipin tai pikavippejä.
Myös koronapandemialla nähtiin olevan vaikutuksia opiskelijoiden taloudelliseen tilanteeseen. Noin kolmasosa kokee taloudellisen tilanteensa heikentyneen koronapandemian vuoksi. Reilu puolet kertoo kokevansa, ettei pandemialla ole ollut taloudellisia vaikutuksia. 13 % kokee taloudellisen tilanteensa parantuneen koronapandemian vuoksi.
This article is only available in Finnish.