Neljän vuoden välein lähetettävä Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus (KOTT) toteutetaan tänä vuonna, vuosi normaalia ajankohtaa myöhemmin. Tutkimus toteutetaan kevään 2020 sijaan nyt tänä keväänä koronaviruksen takia. Tutkimuksessa selvitetäänkin tällä kertaa myös koronaviruksen mahdollisia vaikutuksia opiskelijoiden terveyteen ja hyvinvointiin. Tutkimuksen toteuttaa Kela Ja THL yhteistyössä, aikaisemmin tutkimusta on toteuttanu YTHS.
Odotin malttamattomana jo viime vuonna uutta KOTT-tutkimusta, sillä edeltävän neljän vuoden aikana on tapahtunut useita merkittäviä asioita, joiden vaikutuksista opiskelijoiden terveyteen ja hyvinvointiin ei ole saatavilla yhtä hyvää ja vertailtavaa dataa kuin mitä KOTT-tutkimus tuottaa.
KOTT on toteutettu vuosina 2000, 2004, 2008, 2012 ja 2016. Tutkimus selvittää korkeakouluopiskelijoiden elinoloja ja toimeentuloa, sosiaalista hyvinvointia, elintapoja, terveydentilaa sekä opiskelukykyisyyttä. Tutkimuksen perusteella voidaan vertailla, millaisia muutoksia vuosien varrella on tapahtunut ja mihin suuntaan trendit ovat menossa. Tutkimusta voidaan peilata myös hyvin poliittisen päätöksenteon vaikutuksiin ja erityisesti nyt viimeisen neljän vuoden aikana valtakunnan politiikka on kurittanut rankalla kädellä opiskelijoiden toimeentuloa ja lisännyt opintojen tehokkuuden vaatimuksia. Näiden tulosten vertaileminen vaikkapa tutkimuksen aloitusvuoteen on hyvin kiinnostavaa.
Mitkä asiat ovat aikaisemmista tutkimuksista nousseet ja mitä niistä voidaan päätellä?
KOTT:n mukaan opiskelijoiden asumismenot ovat nousseet vertailuvuosien 2000 ja 2016 välillä 20 %. Syynä lienee soluasuntojen vähentyminen ja opiskelijoiden siirtyminen yleisen asumistuen piiriin. Yleinen asumistuki on mahdollistanut opiskelijoille laajemman valikoiman myös yksityisen sektorin asunnoista, mutta toisaalta mahdollistanut opiskelijakaupungeissa yksityisen sektorin yksiöiden vuokratason nousun. Vertailuvuosien 2012 ja 2016 välillä nousua tapahtui 10 %.
Opiskelijoiden kokemus toimeentulon riittämättömyydestä on myös tasaisesti noussut vuosien 2000 ja 2016 välillä. Nyt vuoden 2016 jälkeen on tapahtunut useita muutoksia opiskelijoiden toimeentuloon, joten on mielenkiintoista nähdä, miten nämä muutokset vaikuttavat tähän kokemukseen.
Opiskelijoiden sosiaalisessa hyvinvoinnissa ovat vertailuvuosien kohdalla yksinäisyyden lisääntyminen ja keskustelutuen puute nostaneet päätään. 2016-2021 on korkeakouluissa ja eri hankkeiden kautta pyritty tekemään työtä, jotta tämä nousu saataisiin katkaistua. On siis mielenkiintoista nähdä miten vaikkapa Jyväskylässä tähän huutoon ollaan onnistuttu vastaamaan.
Tutkimuksen mukaan myös opiskelijoiden masennus- ja ahdistuneisuusoireet sekä uniongelmat ovat olleet huolestuttavassa kasvussa vertailuvuosien aikana. Toisaalta psyykkisen oireilun lisääntymistä voi selittää lisääntynyt keskustelu psyykkisestä oireilusta ja työ mielenterveyden häiriöiden stigman poistamiseksi. Vaikka avoimempi keskusteluilmapiiri mielenterveyden häiriöistä olisikin vaikuttanut osaltaan, ei se poista ongelmaa, joka meillä kytee. Nuoret voivat aiempaa huonommin ja siihen on oltava joku syy. Ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä tarvitaan ja se työ kaipaa monipuolista tarkastelua. Useat opiskelukykyisyyttä mittaavat tekijät ovat myös haastaneet opiskelijoita vertailuvuosina.
KOTT tuottaa siis äärimmäisen tärkeää tietoa opiskelijoiden hyvinvoinnista. Tutkimus heijastelee myös tulevaisuuden työntekijöiden hyvinvointia ja työkykyä. Opiskelukyky on opiskelijoiden työkykyä. Jos olet saanut pyynnön osallistua tutkimukseen, vastaathan siihen, jotta saamme ajantasaisinta ja kattavaa tietoa miten Suomen korkeakouluopiskelijat tällä hetkellä voivat!
Kirjoittaja on Juulia Saukkonen, JYYn sosiaalipoliittinen asiantuntija
Lisätietoja
Juulia Saukkonen
+358 50 307 0540
sopo-asiantuntija@jyy.fi
Kiinnostaako mihin KOTT-tutkimusta tarvitaan ja mihin tuloksia käytetään?