Kuvaaja: Hanna-Kaisa Hämäläinen
Jodelissa on käynyt vilkas keskustelu sitseistä, joissa on tällä viikolla esiintynyt rasistista käytöstä ja kielenkäyttöä. Tällä viikolla vietetään rasisminvastaista viikkoa, jossa korostetaan yksittäisen ihmisen vastuuta toimia oikein rasistisessa tilanteessa. Jokainen kantaa vastuun omista asenteistaan ja valinnoistaan. Aina ihminen ei välttämättä ymmärrä käyttäytyvänsä loukkaavasti. Onkin tärkeää ottaa asioista selvää ja yrittää asettua muiden ihmisen asemaan. Tämän vuoksi alla on avattu sitä, miksi esimerkiksi blackface-meikki ja n-sana eivät koskaan kuulu hauskoille sitseille. Rasistiseen kielenkäyttöön tai tekoihin puuttuminen ei ole mielensäpahoittamista, huumorintajuttomuutta eikä ilonpilausta vaan aidon yhdenvertaisuuden edistämistä ja hauskojen sitsien varmistamista kaikille.
Muutama sana sitsihistoriastani. Kävin fuksi-aikoina oman ainejärjestöni sitseillä tiheään tahtiin. Meininki oli yleisesti hilpeä, mutta samalla toista kunnioittava. Oli kuitenkin satunnaisia tapauksia, joissa tietyt rangaistukset tai sitsilaulut menivät yli eikä kaikilla enää ollut hauskaa. Näissä tilanteissa on erittäin tärkeää, että ilmapiiri on avoin ja turvallinen. Oman ainejärjestöni sitseillä uskalsin sanoa ääneen, jos jokin sitsikäytäntö loukkasi, sillä tutut toimijat ja ainejärjestön ilmapiiri olivat vahvasti syrjintää vastustavia. Kaikille tai kaikissa tilanteissa suoran palautteen antaminen ei kuitenkaan ole helppoa tai mahdollista mielensäpahoittajaksi tai ilonpilaajaksi leimaantumisen pelon takia. Meillä kaikilla on vastuu ottaa palaute vastaan asiallisesti ja vaadittavalla vakavuudella.
Syrjintää vastustava ja avoin ilmapiiri mahdollistivat minun turvallisen osallistumisen tapahtumiin. Olen kuitenkin joutunut kokemaan epämukaviakin hetkiä, kun tapahtuman järjestäjät eivät ole puuttuneet rasistiseen laulantaan tai vitsailuun. Viime vuonna JYYn sitseillä yhdessä laulussa laulettiin järjestäjän sitsivihkoon kuulumaton säkeistö, jossa käytettiin n-sanaa. Koin tämän ahdistavaksi ja tänä vuonna kartoin kyseisiä sitsejä vedoten kiireeseen. Rasismin ei pitäisi vaikuttaa ihmisten osallistumismahdollisuuksiin.
Miksi blackface-meikki on rasistinen?
Blackface-meikillä on synkkä historia, jota on mahdotonta ohittaa. Blackfacen rasistiset juuret juontavat Yhdysvalloissa 1800-luvulla näytelmissä käytössä olleeseen tapaan, jossa valkoiset näyttelijät maalasivat naamansa kenkälankilla mustaksi esittäessään tummaihoisia henkilöitä. Roolihahmot olivat erittäin stereotyyppisiä ja usein pilkallisia versioita tummaihoisista henkilöistä.
Historian takia blackfacella on vahva yhteys kolonialismiin, orjuuteen ja valkoiseen ylivaltaan. Blackfacen rasistisuus perustuu siis juuri sen historialliseen asiayhteyteen, vaikka blackfacea käyttävässä esityksessä ei suoraan pilkattaisikaan tummaihoisia.
Usein liittyen blackfaceen liittyen kuulee sanottavan että ei ollut tarkoitus olla rasistinen tai että tarkoitin esityksen täysin harmittomaksi. Keskustelussa blackfacen loukkaavuudesta ei ole oleellista se, ovatko esityksen tekijät tarkoittaneet sen rasistikseksi vai eivät. Merkityksellistä on se, jos tapaus on yleisesti tulkittavissa loukkaavaksi ja jos se sellaiseksi koetaan. Blackface on rasistinen yksinkertaisesti siksi, että se koetaan rasistiseksi.
Sanoilla on väliä
Kieli on vaikutusvaltaista, koska sillä on kyky luokitella ja nimetä asioita, ilmiöitä ja ihmisiä. Kielellä on määrittelyvaltaa, jota voimme käyttää, muokata tai vastustaa. Mitkään sanavalinnat eivät ole neutraaleja, vaan niillä on merkitystä.
Harvat myöntävät käyttäytyneensä tai puhuneensa rasistisesti, vaan kuittaavat sen vitsailuna. Rasistisia vitsejä ei usein mielletä rasismiksi ja niihin puuttuvia solvataan helposti tiukkapipoksi tai huumorintajuttomaksi. Vitsien taustalla on kuitenkin rasistinen arvomaailma, jota humorististenkin juttujen kerronta pönkittää.
Stereotypioita vahvistavat tai ihmisiä alentavat vitsit tuottavat ja perustelevat osaltaan eri ryhmien eriarvoisuutta ja loukkaavat vitsien kohteena olevia. Vaikka vitsillä ei tarkoittaisi loukata, se loukkaa silti.
Miksi n-sanaa ei tulisi käyttää
N-sana ei ole neutraali sanavalinta missään tilanteissa. N-sana viittaa kolonialismin aikoihin, jolloin mustaihoisia ihmisiä pidettiin kauppatavarana, villeinä ja tyhminä. Sanan käyttö ylläpitää edelleen ajatusta siitä, että valkoihoiset ovat muiden ihmisten yläpuolella, ja näin sen käyttö rakentaa epätasa-arvoa ja arvojärjestystä ihmisten välille. Muun muassa näistä syistä n-sanan käyttö loukkaa erityisesti mustaa väestöryhmää, mutta myös monia muita.
Sanan käytön puolustaminen tuntuu olevan monille lähes sydämen asia. Usein sanan käyttöä perustellaan sillä, että se oli kauan sitten loukkaava sana, mutta väitetään että se ei olisi sitä enää. Useat ovat puolustaneen muun muassa n-sanan käyttöä tietyssä sitsilaulussa, koska siinä kritisoidaan ja naureskellaan ensisijaisesti toiselle taholle tummaihoisten sijaan. Tämä ei silti oikeuta n-sanan käyttöä, koska se on loukkaavaa kaikissa tilanteissa.
N-sanasta käydyn julkisen keskustelun ongelmana on ollut, että äänensä ovat vain harvoin saaneet kuuluviin sanalla pilkatut, ja näin puheen kohteena olevien ihmisten näkemys on jäänyt kuulematta.
Sanan käytöstä on keskusteltu viime vuosina Suomessakin niin paljon, että on hyvin vaikea kuvitella, että joku ei olisi tietoinen sanan kiistanalaisuudesta ja loukkaavuudesta.
Sitsit ovat tärkeä ja omaleimainen osa opiskelijakulttuuria. Hyvin järjestettynä ne ovat yhteisöllinen tapahtuma, johon kaikkien on turvallista osallistua. Pidetään omalta osaltamme huolta siitä, että kaikilla on hyvä olla sitseillä – rasismiin puuttuminen on meidän jokaisen velvollisuus ja oikeus.
Bella Forsgrén, JYYn edustajiston puheenjohtaja