Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (JYY) rakentaa lähivuosina runsaasti uutta ja purkaa vanhaa. Asuntopaikat lisääntyvät uuden liiketoimintastrategian mukaisesti noin 450:llä seuraavan 10-15 vuoden aikana. JYY haluaa vastata vuokra-asuntomarkkinoiden kiristyvään kilpailutilanteeseen liiketoimintaansa terävöittämällä.
Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan tase on vuonna 2022 noin 100 miljoonaa euroa. JYYn edustajiston tiistaina hyväksymän vuosien 2019-2022 liiketoimintastrategian mukaisesti liiketoiminta brändätään uudelleen. Uusia tuottoja haetaan rakentamalla vapaarahoitteisia asuntoja. Kiinteistösalkkua hajautetaan Kortepohjan ja Vehkakujan ulkopuolelle, erityisesti yliopiston lähialueille ja keskustaan.
– Mittava kiinteistöomaisuus vaatii ammattimaista johtamista ja liiketoimintastrategiaa. Meidän on kyettävä tarjoamaan yliopisto-opiskelijoiden toiveiden mukaisia vuokra-asuntoja sekä arjen sujuvuutta lisääviä palveluympäristöjä. Pienten vuokra-asuntojen tarjonta on viime vuosina lisääntynyt ja kaupungin ydinkeskustaan rakennetaan lähivuosina lisää asuntoja, mikä kiristää kilpailua vuokralaisista, toteaa JYY-konsernin toimitusjohtaja Marko Huttunen.
JYY on 12 500 opiskelijan edunvalvonta- ja palveluorganisaatio ja yksi Keski-Suomen merkittäviä kiinteistöomaisuuden haltijoita ja vuokranantajia. Sen ydinliiketoiminta muodostuu kiinteistöjen omistamisesta, vuokraamisesta, hallinnoinnista ja elämänmittaisen oppimisen ympäristöjen kehittämisestä.
Ravintolaliiketoiminta tukee ydinliiketoimintaa. JYY on osakkaana kahvila- ja ravintolapalveluja tarjoavassa Semma Oy:ssä ja omistaa Lounasravintola Ilokiven.
Ylioppilaskunnan puheenjohtajan Sonja Karppisen mukaan liiketoimintastrategia vahvistaa jo aloitettua talouden ja liiketoiminnan pitkäjänteistä kehittämistä.
– Viime vuosien kiinteistökehitystyö on merkinnyt opiskelijoille uudentyyppisiä arkea helpottavia palveluja. Näistä hyvä esimerkki on keskellä Kortepohjan Ylioppilaskylää sijaitseva Rentukka, johon peruskorjauksen yhteydessä rakennettiin opiskelu- ja kokoustiloja sekä lounasravintola. Tilat ovat suosittuja ja mahdollistavat opiskelun Ylioppilaskylän sydämessä. Parin viime vuoden aikana toteutetut kiinteistökehitysratkaisut ovat linjassa nyt hyväksytyn strategian kanssa, Karppinen sanoo.
Seminaarinrinne rakentuu yliopiston kupeeseen
Ensimmäisenä uudiskohteena JYY toteuttaa Seminaarinrinne-nimisen opiskelija-asuntokohteen. Uusi asuinrakennus nousee vanhan huoltoaseman tontille Nuuskakujan ja Pitkäkadun kulmaan.
–Kohteen suunnittelu alkaa tänä syksynä ja rakentamaan päästään 1-1,5 vuoden kuluttua. Asuntoja rakennukseen tulee noin 150. Lisäksi taloon rakennetaan samankaltaisia yhteiskäyttö- ja opiskelutiloja kuin Rentukassa. Asunnoista suurin osa on yksiöitä, Marko Huttunen kertoo
Sonja Karppinen uskoo, että lähelle yliopistoa sijaitsevilla opiskelija-asunnoilla on suuri kysyntä, kunhan vuokrataso pidetään kohtuullisena.
– Tärkeää on, että myös uusiin kohteisiin rakennetaan opiskelua ja yhteisöllisyyttä tukevia tiloja. Niille on selkeä tarve tänä päivänä, jolloin yhä useampi asuu yksin.
Huttusen mukaan asunto- ja toimitilatarjonnan hajauttamisessa Seminaarinrinne on ensimmäinen kaupunkikuvassa näkyvä kohde. Huttusen mukaan on luontevaa, että JYYn asunto- ja palvelukonseptit ovat jatkossa tarjolla myös ydinkeskustan läheisyydessä.
– Etsimme koko ajan yliopiston läheltä ja keskusta-alueelta mahdollisuuksia uudisrakentamiseen ja kiinteistökehittämiseen. Meitä kiinnostaa myös yliopiston ja yritysten yhteistyön lisääminen. Pääkampuksella voisi olla esimerkiksi tiloja yrityksille ja yrityshautomotyyppiselle toiminnalle. Ideaalitilanteessa elinkeinoelämä ja akateeminen yhteisö toimisivat toistensa lomassa.
Kortepohja on suuri projekti
JYY on useita vuosia ollut yhtenä keskeisenä toimijana koko Kortepohjan alueen kehittämisessä. Marko Huttusen mukaan muutokset alkavat näkyvä jo lähivuosina.
– Ensimmäisenä rakennetaan Kartanokujalle palvelubulevardi, johon keskitetään alueen julkiset ja kaupalliset palvelut. Odotamme, että kaupallisen rakentamisen mahdollistava asemakaava olisi lainvoimainen vuoden kuluttua. JYY ja Osuuskauppa Keskimaa ovat jo aikaisemmin solmineet aiesopimuksen liiketilojen rakentamisesta Kortepohjan keskustaan.
Huttusen mukaan niin sanotun DDR-korttelin kehittäminen edellyttää asemakaavan olevan lainvoimainen parin vuoden kuluttua.
– Neljän talon DDR-kokonaisuus (M-, N-, O- ja P-talot) puretaan seuraavan 5-10 vuoden sisällä. Näiden tilalle rakennetaan sekä ARA- että vapaarahoitteisia asuintaloja. Vapaarahoitteiset asunnot on suunnattu lapsiperheille ja senioreille. Kutsumme uutta kokonaisuutta monisukupolvikortteliksi.
Vapaarahoitteisessa asuntotuotannossa tavoitteena on luoda kohteita, joiden vuokrataso on kohtuullinen.
– Tavoite on mahdollinen, sillä JYYn tuottovaatimus on selkeästi pienempi kuin kovassa bisneksessä. Uusien asuntojen rakentaminen ydinkeskustan läheisyyteen on myös perusteltua, sillä väestönkasvu Jyväskylässä jatkuu ainakin seuraavan 15 vuoden ajan, Huttunen huomauttaa.
Asuntopaikkojen kasvu maltillista
Tällä hetkellä JYY:llä on 1 614 asuntoa, joissa on 2 141 asuntopaikkaa. Asuntopaikkojen määrän ennustetaan kasvavan 2 500:een. Sonja Karppinen luonnehtii kasvua maltilliseksi.
– Strategiassa on kunnianhimoisia tavoitteita, mutta silti vapaarahoitteisten asuntojen määrä on maltillinen. Mitään riskibisnestä emme lähde tekemään. Vapaarahoitteisen asuntokannan kautta saatava tuotto luo turvallisuutta edunvalvontatyölle, Karppinen sanoo.