Kansainväliset opiskelijat ovat vakiintuneet osaksi suomalaista yliopistomaailmaa ja opiskelijakulttuuria. Nykykäsityksen mukaan kansainvälisyyden aspekti sisältyy suoraan korkeakoulutuksen ja tutkimuksen laatuun. Yhteisöön kuuluminen opiskeluaikana on kansainvälisille opiskelijoille erityisen tärkeää ja kasvattaa heidän edellytyksiään työllistyä Suomeen valmistumisen jälkeen. Ylioppilasliikkeen tulee olla edelläkävijä kansainvälisten opiskelijoiden inkluusion edistämisessä ja työskennellä kansainvälisten opiskelijoiden oikeuksien eteen Suomessa.
Kansainväliset opiskelijat ovat tällä hetkellä aliedustettuja niin yliopistojen päätöksentekoelimissä kuin ylioppilasliikkeessäkin. Yliopistoissa hallinnon kielivalinta on suurimpia kansainvälisten opiskelijoiden osallisuutta heikentäviä tekijöitä, sillä päätöksentekoelimet eivät yleensä toimi englanniksi. Ylioppilasliikkeessä kielellisen esteettömyyden edistämisen eteen on tehty jo paljon, mutta työnsarkaa on vielä jäljellä.
Suomen ylioppilaskuntien liitto tekee viestintää jo pitkälti kolmikielisesti, mikä on hieno asia. Pelkkä englanninkielinen käännös ei kuitenkaan välttämättä anna erilaisista taustoista tuleville opiskelijoille kaikkea sitä informaatiota, jonka he tarvitsisivat osallistuakseen. Suomessa kasvaneelle opiskelijalle maamme järjestökulttuuri on jo ennalta tuttu, mutta kansainväliset opiskelijat tarvitsevat kohdennettua ja relevanttia sisältöä osallistumismahdollisuuksien lisäämiseksi. Kaikki suomalaisia opiskelijoita koskeva viestintä ei välttämättä ole relevanttia kansainvälisille opiskelijoille, tai toisin päin.
Kielellinen esteettömyys on kansainvälisten opiskelijoiden osallisuuden rakentamisen peruskivi. Se ei kuitenkaan yksinään riitä, ja kaikki kansainvälisten opiskelijoiden osallisuutta heikentävät tekijät eivät ole itsestään selviä tai helposti pääteltävissä. Meidän täytyy ensin selvittää, mitkä ovat merkittävimmät kompastuskivet kansainvälisten opiskelijoiden osallistumisessa ylioppilasliikkeessä, ja sen jälkeen tehdä töitä niiden poistamiseksi.
SYL:n hallituksen esityksessä toimintasuunnitelmaksi vuodelle 2019 on kirjattu kansainvälisen valiokunnan tapaan toimivan International Committeen perustaminen. Sen kohderyhmää ovat pääasiassa kansainväliset opiskelijat, mutta myös suomalaiset toivotetaan tervetulleiksi. Oikein toteutettuna International Committeesta voi muodostua arvokas osallistumisen väylä kansainvälisille opiskelijoille ylioppilasliikkeen toimintaan. Erityistä huomiota tulee kiinnittää kansainvälisten opiskelijoiden motivoimiseen ja sitouttamiseen, ja tässä kattava viestintä englanniksi on avainasemassa.
Ylioppilasliike kuuluu kaikille sen jäsenille – myös kansainvälisille opiskelijoille. Ensi vuonna SYL:llä on mahdollisuus merkittäviin edistysaskeliin kansainvälisten jäsenten osallistamisessa organisaation toimintaan. Riittävällä panostuksella ylioppilasliikkeestä voidaan luoda aidosti kansainvälinen yhteisö, jossa kaikkien jäsenten äänet pääsevät kuuluviin taustoista ta suomen kielen taidosta riippumatta.