Mikä on ilmastokestävyyden tiekartta?
Ilmastokestävyyden tiekartta on Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan toimenpideohjelma kohti kestävämpää ja vastuullisempaa toimintaa. Tiekartan laatimisen yhteydessä määritellään, milloin JYYn toiminta saavuttaa hiilineutraaliuden ja kuinka ilmastotoimia priorisoidaan. Tiekartan laatimisen ensimmäinen vaihe on ollut JYYn tämän hetkisen hiilijalanjäljen kartoittaminen.
Mikä on hiilijalanjälki?
Organisaation hiilijalanjäljen laskenta tarkoittaa toiminnan kautta syntyvien kasvihuonekaasupäästöjen laskemista. Hiilijalanjäljen yksikkö on hiilidioksidiekvivalentti, joka kuvastaa eri kasvihuonekaasujen ilmastoa lämmittävää vaikutusta muunnettuna hiilidioksidin vastaavaksi vaikutukseksi ilmakehässä.
Tässä työssä käytetty hiilijalanjälkilaskentamenetelmä pohjautuu GHG Protocol -ohjeistukseen, jonka mukaisesti syntyvät kasvihuonekaasupäästöt lajitellaan Scope1 -, Scope 2 – ja Scope 3 -päästöihin eli toiminnan suoriin päästöihin, ostoenergian päästöihin ja toiminnan epäsuoriin päästöihin.
Miten hiilijalanjälkiraportti tehtiin?
JYYn hiilijalanjäljen laskentaan sisältyvät ylioppilaskunnan varsinainen toiminta ja Soihdun liiketoiminta. Laskennassa huomioituja osa-alueita olivat kiinteistöissä kuluneet lämpö, sähkö, vesi ja syntyneet jätteet, eri toimintoihin ostetut tuotteet ja tarvikkeet, tilojen ylläpito sekä ravintola Ilokiven elintarvikeostot.
Laskentaa varten kerättiin tietoja vuosilta 2017-2019. Laskennasta rajattiin pois Kortepohjan tornitalojen peruskorjaushankkeiden vaikutukset, Ylioppilastalo Ilokiven pintaremontti, Gummeruksenkadun liikehuoneisto, tietoliikenne, yksittäiset tapahtumat ja työhön matkustus.
JYYn toiminnan kiinteistökokonaisuudet
Hiilijalanjälkeä tarkasteltaessa JYYn toiminta on jaettu tässä raportissa pääasiassa kolmeen kiinteistökokonaisuuteen: Vehkakujan kokonaisuuteen, Kortepohjan ylioppilaskylään ja Seminaarinmäen kokonaisuuteen.
Hiilijalanjälkiraportin tulokset
JYYn kokonaishiilijalanjälki vuodelle 2019 on yhteensä 3 710 t hiilidioksidiekvivalenttia. Suurin päästölähde oli kaukolämmön kulutus (45 % kokonaispäästöistä). Seuraavaksi suurin päästölähde oli sähkönkulutus (24 % kokonaispäästöistä). Sähköä hieman vähemmän päästöjä aiheuttivat hankinnat (19 % kaikista päästöistä). Jätteiden aiheuttamat päästöt olivat 11 %eli noin kymmenesosa kaikista päästöistä. Vedenkulutuksen osuus päästöistä oli 1,5 %. Omat ajoneuvot sekä kuljetukset ja matkat muodostivat alle prosentin kokonaispäästöistä.
Viisi suurinta päästölähdettä
Viisi suurinta päästölähdettä olivat kaukolämmön kulutus (45%), sähkönkulutus (24%), hankinnat (19%), jätteet (11%) ja vedenkulutus (1,5%). Tulosten mukaan sekä Vehkakujan että Kortepohjan ylioppilaskylän asukkaan hiilijalanjälki on pienempi kuin keskivertosuomalaisen. Ylioppilaskylän asukkaan hiilijalanjälki on hieman pienempi kuin Vehkakujan asukkaan.
Energia ja vesi
Energiankulutus tuottaa suurimman osan kokonaishiilijalanjäljestä, ja Kortepohjan ylioppilaskylän rakennukset muodostavat siitä valtaosan. Vuoden 2020 alusta JYY on siirtynyt käyttämään päästötöntä EKOenergia-sähköä.
Jätteet
Vuonna 2019 jätteitä syntyi yhteensä noin 730 tonnia ja kerättyjä jätejakeita oli kuusi. Sekajätteen määrä kaikista jätteistä on noin 65 %. Jätteiden kasvihuonepäästöt muodostuvat lähinnä sekajätteestä ja biojätteestä.
Hankinnat
JYYn hankintojen päästöjen kolme suurinta osakokonaisuutta ovat:
Toimenpidesuositukset
JYYn rakennusten energiatehokkuus tulisi saada paremmaksi, koska energia muodostaa merkittävän osan JYYn kokonaispäästöistä. Energian ohella kaikki muut hankinnat ruokaostoista toimistotarvikkeisiin olisi suotavaa saada sekä minimiin että kestäviksi. JYY voi pyrkiä vaikuttamaan myös sidosryhmiensä toimintaan esimerkiksi viestinnällisin keinoin.