Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (JYY) tuomitsee hallituksen esityksen, jossa yliopistoille annetaan mahdollisuus järjestää tutkintoon johtavaa koulutusta avoimen yliopiston kautta. Eli toisin sanoen, maksullista koulutusta.
Maksuton koulutus on suomalaisen sivistysyhteiskunnan perusta. Se on investointi koko yhteiskuntaan: osaamiseen, työllisyyteen ja sosiaaliseen liikkuvuuteen. Suomalaisen korkeakoulutuksen vahvuus on ollut se, että opiskelijan tausta tai perheen varallisuus ei määritä sitä, kuka voi tavoitella tutkintoa. Tätä vahvuutta ollaan nyt heikentämässä.
Maksullinen koulutus puheenaiheena nousee aika ajoin esille, ja nyt hallituksen esityksen myötä on päädytty kommentoimaan myös siitä, kuinka koulutusta tulisi rahoittaa ennemmin yksityisellä rahalla. Tämä kommentti osoittaa sen, miten osa on valmis tekemään koulutukseen pääsystä eriarvoista ja pahimmassa tapauksessa melkein luksustuotteen, johon vain harvoilla on pääsy.
Esitys avoimen yliopiston tutkinnonanto-oikeudesta veisi Suomea kohti kaksitasoista järjestelmää: yliopiston järjestämää maksutonta tutkintokoulutusta sekä avoimen maksullista tutkintoon johtavaa koulutusta. JYYn hallituksen korkeakoulupoliittinen vastaava Jenna Simonen huomauttaakin, että “esitys heikentää yhdenvertaisuutta, ja siirtää koulutukseen pääsyn esteitä opiskelijavalinnasta taloudelliseen maksukykyyn sekä ensikertalaiskiintiöllä taktikoimiseen”.
Koulutuksen maksuttomuus on koko yhteiskunnan etu. Jos Suomi haluaa nostaa koulutustasoa ja vastata osaajapulaan, ratkaisu ei voi olla uusien maksullisten väylien rakentaminen, jolla eriarvoistetaan opintoihin hakeutuvia. “Korkeakoulutukseen pääsyä tulee helpottaa vahvistamalla nimenomaan maksutonta koulutusta, opiskelijoiden toimeentuloa – ei luomalla tutkintomarkkinoita”, linjaa JYYn hallituksen korkeakoulupoliittinen vastaava Filip Godlewski.
Esitys ei edistä väitettyjä tavoitteitaan. Esimerkiksi esitettyä jatkuvan oppimisen tavoitetta voidaan vahvistaa kehittämällä avoimen yliopiston nykyistä tehtävää: sivistystä, saavutettavuutta ja osaamisen täydentämistä. Siihen ei tarvita maksullista tutkintokoulutuksen rinnakkaisjärjestelmää.
Esityksestä puuttuu uskottava arvio siitä, mitä maksullisten tutkintojen järjestäminen vaatisi yliopistoilta resurssien, henkilöstön ja hallinnon näkökulmasta. Yliopistot eivät pysty ennakoimaan, kuinka moni aloittaisi maksullisen avoimen puolella tai kuinka moni siirtyisi kesken opintojen maksuttomaan tutkintokoulutukseen.
Ratkaisemattomia kysymyksiä on lukuisia: opiskeluoikeuden määrittely, SORA
lainsäädännön soveltaminen, opiskelijapalvelut, opiskelijoiden hallintoedustus, oikeusturva, YTHS:n palvelut ja ensikertalaisuuskiintiöt. Lista on pitkä, ja esitys jättää monen kysymyksen pääosin auki. Tämän mittaluokan rakenteellista muutosta ei tule viedä eteenpäin ilman kunnollisia vaikutusarvioita ja laajaa yhteiskunnallista keskustelua.
JYY vaatii, että hallitus luopuu esityksestä avoimen korkeakoulun tutkinnonanto oikeudesta. JYYn hallituksen puheenjohtaja Aukusti Heilakka toteaakin: “Maksuton koulutus ja koulutuksellinen tasa-arvo ovat suomalaisen yhteiskunnan keskeisiä vahvuuksia sekä tasa-arvoisemman koulutuksen perusta. Sitä ei tule rapauttaa pala kerrallaan”.
Lisätietoja:
Hallituksen puheenjohtaja
Aukusti Heilakka
hpj@jyy.fi
+358 45 137 1964