Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (JYY) julkaisi tällä viikolla opiskelijoiden toimeentuloa kartoittavan tutkimuksen tulokset. Kyselytutkimuksella kartoitettiin opiskelijoiden toimeentulon tilannetta, työssäkäyntiä, asumista sekä niissä tapahtuneita muutoksia. Yli 3000 vastausta kerännyt tutkimus tuotti arvokasta tietoa yliopisto-opiskelijoiden taloudellisesta tilanteesta, jota tulee hyödyntää päätöksenteon tukena.
Tutkinto-opiskelijoille maksettava opintotuki jakautuu opintorahaan ja opintolainaan, joista valtion takaaman lainan merkitys toimeentulon lähteenä on korostunut suhteessa opintorahaan. Opintotuen saanti on sidottu erilaisiin ehtoihin, kuten esimerkiksi viiden (5) opintopisteen suorittamiseen tukikuukautta kohden. Opintotuki on myös rajoitettu viiteenkymmeneen (50) tukikuukauteen, jotka on porrastettu ylempään ja alempaan korkeakoulututkintoon. Erilaiset toimeentulon vaatimukset ja ehdot ovat ennen kaikkea koulutus- ja työvoimapoliittisia työkaluja, joiden avulla opiskelijaa patistetaan valmistumaan nopeammin.
Tutkimuksen eräs keskeinen tulos liittyi tukikuukausiin, joiden loppumisesta tai mahdollisesta loppumisesta raportoi peräti 41 prosenttia vastaajista. Tukikuukausien loppuminen oli yleisin syy olla saamatta opintorahaa, ja niistä, joiden tukikuukaudet ovat loppuneet, 59 prosenttia koki varojensa riittivät kohtalaisesti, huonosti tai melko huonosti.
Jo aiempien tutkimusten perusteella on havaittu, että opiskelijoiden työskentely opintojen ohella on lisääntynyt. Opintojen oheisen työskentelyn yleisyys näkyy myös tuoreessa toimeentulotutkimuksessa, jonka mukaan 41 prosenttia vastaajista työskentelee opintojen ohella joko sivutoimisesti tai päätoimisesti.
Ansio- tai pääomatulojen suuruus oli myös toiseksi yleisin syy olla saamatta opintotukea. Yli puolet vastaajista raportoi aikovansa rahoittaa opinnot tekemällä töitä, jos tukikuukaudet loppuvat kesken. Opintolainan nostaminen on vasta kolmanneksi yleisin keino rahoittaa opinnot tilanteessa, jossa tukikuukaudet loppuvat kesken (11 prosenttia vastaajista). Valtaosa vastaajista kuitenkin nostaa opintolainaa ja heistä liki puolet nostaa lainaa elääkseen.
Opiskelijan toimeentulo on turvattava
Riittävä toimeentulo muodostaa perustan opiskelijan hyvälle opintopolulle. Toimeentulotutkimus kuitenkin osittaa, että tällä hetkellä tuo perusta on liian heikoissa kantimissa. Tukikuukausien riittämättömyys sekä opiskelijoiden pakkovelkaantuminen aiheuttavat opiskelijalle epävarmuutta toimeentulosta, millä on tutkitusti kytkös akuuttina kytevään mielenterveyskriisiin. Opiskelijoilla on jo tällä hetkellä heikoin tuki suhteessa muihin tukiin, sillä indeksikorotusten puutteen ja leikkausten takia opintoraha on yhdessä kotihoidon tuen kanssa ainut etuus, jonka taso on laskenut suhteessa hintatasoon.
Monet maailman mullistukset ovat vaikuttaneet myös opiskelijoiden toimeentuloon. Elinkustannusten noususta erityisesti sähkön hinnan nousu osuu myös opiskelijoiden lompakkoon, sillä maan hallituksen esittelemää “sähkötukea” ei voida osoittaa kerrostaloissa asuville. Sen lisäksi ruuan hinnan nousua ei ole kompensoitu riittävästi, vaan opiskelijalounaan hinta nousee lokakuun alusta lähtien. Myös korkotason nousu vaikuttaa opiskelijoiden toimeentuloon, sillä opiskelijat ovat rahoittaneet opinnot lainalla, ja nyt korkokulut ovat kasvamassa kohtuuttomiksi.
Suomessa on tällä hetkellä tekeillä uudistus, jossa sosiaaliturvajärjestelmää kehitetään vastaamaan paremmin nyky-yhteiskunnan tarpeisiin, joihin nykyisten sosiaaliturvan muotojen ei nähdä vastaavan. Opiskelijan kannalta on huomionarvoista, että seuraava eduskunta päättää sosiaaliturvan uudistuksesta, jossa myös opintotukeen ja muihin tukiin, joihin opiskelijat ovat oikeutettuja, tulee mahdollisesti muutoksia.
Toimeentulotutkimus osoittaa, että on monia syitä, joiden takia opiskelijoiden tuet on otettava tiiviiksi osaksi sosiaaliturvauudistusta. Opiskelijan sosiaaliturvan on oltava sellainen, että yhdenkään opiskelijan ei tarvitse olla huolissaan tukikuukausien loppumisesta kesken opintojen. Opiskelijan sosiaaliturvan tulee mahdollistaa tutkinto-opiskelun lisäksi myös muunlainen opiskelu sekä työskentely opintojen ohella, mutta ei pakottaa opiskelijoita töihin tai velkaantumaan. Usein kuulee sanottavan, että opiskelijan päätoiminen työ on opiskelu. Puhe on kuitenkin tyhjää, ellei riittävää toimeentuloa ole taattu. Opiskelijaelämän perustan vahvistaminen tulee olla sosiaaliturvauudistuksen prioriteetti.
Kirjoittaja on JYYn hallituksen varapuheenjohtaja Jenni Suutari.
Lisätietoja
Jenni Suutari
Hallituksen varapuheenjohtaja
jenni.suutari@jyy.fi