Tämä blogi on osa JYYn eduskuntavaalikampanjaa 2019. Voit lukea kaikki blogitekstit täältä.
On paljon nuoria ihmisiä, joita politiikka kiinnostaa ja jotka eivät mistään hinnasta jättäisi käyttämättä äänioikeuttaan tämän kevään eduskuntavaaleissa. Valitettavasti he eivät edusta suurinta osaa nuorista. Monille politiikka tuntuu etäiseltä, kuivalta ja liian monimutkaiselta asialta, jotta sillä viitsisi vaivata päätään. Tämä on kuitenkin väärä käsitys. Politiikka on vaikuttamista kaikkiin itseä ja muita koskeviin asioihin. Jotkin päätökset koskevat Sinua enemmän ja toiset vähemmän, mutta niillä kaikilla on merkitystä. Tästä syystä on tärkeää, että valittaessa ihmisiä tekemään poliittisia päätöksiä kaikki kertovat mielipiteensä, äänestävät!
Vanhempi ikäpolvi antoi siis suhteessa lähes kaksinkertaisen määrän ääniä kaksikymppisiin verrattuna.
Joillakin nuorilla on ajatus, ettei yhdellä äänellä ole merkitystä, mikä saattaa vaikuttaa siihen, äänestääkö nuori. Kuitenkin yksikin käyttämättä jäänyt nuoren ääni on pois nuorten äänestysaktiivisuudesta. Siinä missä nuori ei välttämättä käytä ääntään, vanhus tekee sen lähes poikkeuksetta. Suurin kuilu eri ikäluokkien äänestysprosenttien välillä vuoden 2015 eduskuntavaaleissa oli peräti 41 prosenttiyksikköä. Tuolloin vain 43 % 20-vuotiaista ja 84 % 70-vuotiaista äänioikeutetuista käytti ääntään (BIBU 2019). Vanhempi ikäpolvi antoi siis suhteessa lähes kaksinkertaisen määrän ääniä kaksikymppisiin verrattuna. Kolmekymppisetkään eivät noin 60 % äänestysaktiivisuudella päässeet edes koko Suomen keskiarvon tasolle, joka oli viime vaaleissa noin 70 %. Tällaisten tilastojen valossa on turha ihmetellä, miksi päättäjät ovat usein iäkkäitä. He tekevät päätöksiä usein omasta näkökulmastaan ja heidän prioriteettilistansa kärjessä harvoin ovat nuoret ja eniten nuoriin vaikuttavat ja heitä kiinnostavat asiat, kuten esimerkiksi koulutus ja ilmastonmuutos. Tähän voidaan kuitenkin saada aikaan muutos, kunhan sinä käytät ääntäsi ja kannustat kaikki ystäväsi ja puolituttusikin lähtemään vaaliuurnille.
”En tiedä, ketä äänestäisin” on lausahdus, jonka olen kuullut useasti ystävieni ja tuttujeni suusta. Se on mielestäni todella huono syy jättää äänestämättä, sillä sopiva ehdokas löytyy yleensä helposti esimerkiksi vaalikoneiden avulla. Suosittelen kokeilemaan muutamaa eri vaalikonetta, sillä ne antavat yleensä hyvän käsityksen, mikä puolue ja kuka ehdokkaista voisi olla sopivin juuri sinulle. Keski-Suomessa useimpien puolueiden listoilta löytyy ainakin yksi tai jopa useampia alle kolmekymppisiä ehdokkaita, joten tilanne on nuorten äänestäjien kannalta melko hyvä.
On tärkeää tutustua ehdokkaan mielipiteiden lisäksi myös hänen edustamansa puolueen näkemyksiin.
Eduskuntavaaliehdokasta valittaessa on tärkeää muistaa miettiä myös ehdokkaan puoluetta. Suomalaisessa vaalijärjestelmässä ehdokas pääsee nimittäin eduskuntaan vain, mikäli hänen puolueensa saa riittävästi kannatusta ja puolueen sisällä hän on eniten ääniä saaneiden joukossa. Kannattaa siis tutustua muutaman suosikkiehdokkaan puolueen kantaan itselle tärkeissä asioissa. Puolueiden valtasuhteet, ja se paljonko kukin puolue saa paikkoja eduskunnasta, vaikuttaa esimerkiksi hallitusneuvotteluihin. Niissä puolueen näkemys painaa enemmän kuin yksittäisen kansanedustajan mielipide. Eduskunnassa on yleistä, että kansanedustajat äänestävät puolueensa linjan mukaisesti, vaikka eivät olisi itse täysin samaa mieltä. Tätä kutsutaan puoluekuriksi. Edellä mainituista syistä on tärkeää tutustua ehdokkaan mielipiteiden lisäksi myös hänen edustamansa puolueen näkemyksiin.
Muista siis vaikuttaa ja käyttää ääntäsi! Mikäli käyt äänestämässä Jyväskylän yliopiston päärakennuksella ennakkoon 3.4.-9.4, voit napata sieltä mukaasi ”Eduskuntavaalit 2019” -haalarimerkin. Muistuta tuttujasikin äänestämisen tärkeydestä! #JYYdecide #koulutustaprkl.
Lue lisää JYYn eduskuntavaaliteemoista täältä.
—
Nella Heikinmäki
JYYn hallituksen järjestö-, liikunta- ja tutorointivastaava