Kansainvälinen opiskelija, joka haaveilee suomalaisesta tutkinnosta joutuu tulevaisuudessa kohtaamaan kasvavia kustannuksia. Kv-opiskelijan toimeentuloedellytyksiä kiristetään usealla sadalla eurolla kuukautta kohti. Samaan aikaan kv-opiskelijoiden hakijamaksut palautetaan, lukuvuosimaksut täyskatteellistetaan ja apurahoja vähennetään. Tämä on vastoin Suomen tasa-arvon ja mahdollisuuksien maakuvaa.
Uudistuksia perustellaan hyvin kirjavasti. Toimeentuloedellytysten kiristämistä argumentoidaan sillä, että opiskelijoilla tulisi olla samansuuruiset varat kuin suomalaisilla kotitalouksille taatussa minimitoimeentulossa. On hyvä, että opiskelijoiden taloudellista pärjäämisestä pidetään huolta, mutta miksi tämä tehdään opiskelijoiden kustannuksella? Hakemusmaksun tuomisella takaisin pyritään vähentämään huolimattomasti tekaistujen tai bottien tehtailemien hakemusten määrää, mutta se rajaa entisestään myös vähävaraisten mahdollisuuksia hakeutua Suomeen opiskelemaan.
Täyskatteellistamisella tarkoitetaan, että lukuvuosimaksujen tason tulee vastata koulutuksesta aiheutuvia kustannuksia. Täyskatteellistamisesta seuraa vääjämättä korotuksia lukuvuosimaksuihin. Kun lukuvuosimaksuista säädettiin ensimmäisen kerran vuonna 2015, päättäjät vannoivat maksujen pysyvän kohtuullisina. Todellisuudessa maksut ovat koko ajan kasvaneet. Kaiken kukkuraksi valtion rahoittamasta Finland Scholarship -apurahasta on päätetty luopua vuoden vaihteessa.
Täyskatteellistamisella pyritään lisäämään suomalaisten yliopistojen vetovoimaisuutta. Korkeammat lukuvuosimaksut nähdään hyvänä houkuttelevuustekijänä. Todellisuudessa suomalaiset yliopistot eivät pysty kilpailemaan korkeilla lukuvuosimaksuilla. Kilpailukykyä maailman korkeakoulumarkkinoilla heikentää Suomen kielen kansainvälisten käyttömahdollisuuksien vähäisyys, maan korkeat elinkustannukset ja valmistumisen jälkeiset heikot työllisyysnäkymät. Suomen korkeakoulujen kilpailuvaltti on edullinen ja saavutettava koulutus. Se, että meillä annetaan mahdollisuus kaikille opiskella itselleen korkeakoulutus taustasta riippumatta.
EU:n ja ETA:n ulkopuoliset opiskelijat hakeutuvat suomalaisiin yliopistoihin hyvän hinta-laatusuhteen ansiosta. Tätä tasapainoa horjutetaan nyt entisestään. Moni jättää opiskelupaikan vastaanottamatta, koska apurahoja ei ole tarpeeksi kaikille tarvitseville. Hakijämäärät ovat suuria, mutta loppujen lopuksi opiskelupaikan vastaanottaa vain hyvin harva. Korkeakoulutuksen hintalapun kasvattaminen ei lisää paikan vastaanottavien määrää, vaan opiskelijat valitsevat toisen opiskelumaan.
Kaikkien näiden uudistuksien astuessa voimaan huoli kansainvälisten opiskelijoiden taloudellisesta taakasta kasvaa, mikä voi johtaa siihen, että emme tulevaisuudessa saa kansainvälistä osaamista Suomeen. Kansainvälisiin opiskelijoihin kohdistuvat muutokset ovat ristiriidassa hallituksen kestävän kasvun ohjelman työllisyys- ja osaamistavoitteiden kanssa. Työllisyyttä ja osaamista nostetaan parantamalla kansainvälisten opiskelijoiden mahdollisuutta tulla sujuvasti Suomeen ja parantamalla mahdollisuuksia integroitua Suomeen opintojen aikana.