Kukaan ei tiedä EU:sta mitään, eli miksi ja mistä nyt äänestetään?

Eurovaalit on täällä! Ootko jo äänestänyt? Ketä äänestäisin? Millä perusteilla? Mistä europarlamentti edes päättää?

Vaikka olen ollut jo vuosia kiinnostunut ja mukana politiikassa, herättävät eurovaalit ja Euroopan unionin toimivalta kysymyksiä. Median nostot EU:sta ovat nähdäkseni aika satunnaisia: kesäaikaa, käyriä kurkkuja, eurokriisiä, Brexittiä ja Venäjä-pakotteita. Uutisissa ei tunnu olevan linjaa eikä logiikkaa. Lukiossa mieleen painuneet asiat ovat nekin hajanaisia: EKP, komissio, vaaleilla valittava parlamentti, sisämarkkinat ja direktiivit. Mitä mieltä olla kaikesta hajanaisesta tiedosta ja miten löytää puolue ja ehdokas, joka on kanssani samoilla linjoilla?

Tiivistettynä europarlamentin toimenkuva koostuu lainsäädännöstä, valvonnasta ja talousarviosta: Europarlamentti päättää EU-lainsäädännöstä, joka ohjaa jäsenmaiden kansallista lainsäädäntöä. Parlamentti päättää kansainvälisistä sopimuksista. Parlamentti valvoo EU:n toimielimiä sekä hyväksyy komission. Europarlamentti käy rahapoliittista keskustelua Euroopan keskuspankin (EKP) kanssa, mutta itse rahapolitiikkaa hoitaa EKP. Lisäksi parlamentti päättää EU:n talousarviosta.

Käytännön työskentely europarlamentissa on rinnastettavissa eduskunnan toimintaan: Työ koostuu valiokuntatyöstä ja täysistunnoista. Valiokunnat erikoistuvat tiettyyn politiikan osa-alueeseen, kuten kansainväliseen kauppaan, kalatalouteen tai ihmisoikeuksiin ja valmistelevat kukin oman alueensa lainsäädäntöä. Lopullisesti lainsäädännöstä päätetään täysistunnoissa. Lainsäädäntö voi koskea aika lailla mitä vaan, mikä tarkoittaa sitä, että europarlamentti voi päättää hyvin monenlaisista asioista.

Valiokuntiin pääsee tutustumaan täällä.

Viime eurovaaleissa nuorten äänestysprosentti oli noin kymmenen. Vallasta jaetaan kuitenkin aina 100%. Mitä matalampi äänestysprosentti on, sitä enemmän vaikutusta on yksittäisellä äänellä. Viime eduskuntavaaleissa äänestysprosentti oli noin 70, kun edellisten EU-vaalien äänestysprosentti vuonna 2014 oli 39,1. Eurovaaliääni on siis lähes kahden eduskuntavaaliäänen painoinen.

Ilmastonmuutos on mulle yksi tärkeimmistä teemoista vaaleissa kuin vaaleissa. Eduskuntavaalien alla käytiin ahkerasti keskustelua siitä, miten ympäristöasioista kannattaisi säätää laajemmin kuin pienessä Suomessa. Toivon, että tämä keskustelu kanavoituu ilmastonmuutoksen pysäyttämisestä kiinnostuneiden äänestysaktiivisuuteen. Samaan tapaan monet politiikkatoimet, kuten markkinoiden sääntely (kuten kodinkoneiden korjattavuuteen velvoittaminen) ja rajapolitiikka ovat sellaisia, että niistä on vaikuttavampaa päättää yhteistyössä yli valtionrajojen.

Lopuksi ajattelin kertoa, miten itse teen äänestyspäätökseni eurovaaleissa. Siitä voi ottaa vinkkiä tai sitten ei. Olen valinnut puolueeni aikaa sitten, joten äänestäminen on sen jälkeen napsun verran helpompaa. Puolueen valinnan jälkeen valitsen ehdokkaan, joka on kanssani kutakuinkin samoilla linjoilla tärkeistä asioista. Ne teemat ovat mulla esim. ympäristö, talous, yhdenvertaisuus ja sosiaalipolitiikka. Näitä selvittelen muun muassa vaalikonevastauksia selailemalla, katsomalla tai kuuntelemalla haastatteluita sekä tekstejä lukemalla. Jäljellä on edelleen aika monta ehdokasta. Jatkan valintaani miettimällä, kuka vakuuttaa minut, perustelee asiansa hyvin ja on perehtyväinen. Edelleen useampi ehdokas. Nyt on valinnan paikka: Tässä vaiheessa mulla on pieneltä osaltani mahdollisuus äänestää esimerkiksi poliittista, ammatillista tai kansainvälistä kokemusta, tulevaisuuden nostetta, aatteen paloa, viestintää, kielitaitoa tai vaikka rauhallista keskustelutapaa. Joku voi painottaa esimerkiksi kokemusta europarlamentista. Eri vaaleissa painotan näitä viimeisiä eri tavoin.

Eilen istuin kahvilla kaverini kanssa ja keskustelimme eurovaaleista. Pohdin ääneen kärkiehdokkaitani ja perusteita äänestää heitä. Päätös syntyi kahvipöydässä keskustelemalla. Suosittelenkin politiikasta keskustelua kaikille.

Nyt mietin enää, että käynkö ennakkoon vai säästelenkö vaalipäivään. Perinteisesti olen suosinut niin sanottua pääpäivää ja äänestänyt ennakkoon vain aikataulupakon edessä. Jää nähtäväksi!

Sonja Karppinen
JYYn edustajiston puheenjohtaja