Tänään, lokakuun 10. päivänä vietetään Maailman mielenterveyspäivää. Vuodesta 1992 asti vietetyn päivän tarkoituksena on lisätä tietoisuutta mielenterveysongelmista, niiden ehkäisemisestä ja hoidosta sekä mielenterveyden merkityksestä.
Maailman mielenterveyspäivänä ylioppilaskunnissa on tarpeellista kiinnittää huomio opiskelijoiden mielenterveyden nykytilaan.
Opiskelijoiden mielenterveyden tila on viime vuosina mennyt yhä huolestuttavampaan suuntaan. Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (KOTT) 2021 tulokset osoittivat huolestuttavaa viestiä opiskelijoiden mielenterveyden tilasta. Tutkimuksen mukaan joka kolmas korkeakouluopiskelija on psyykkisesti kuormittunut eli kärsii ahdistus- tai masennusoireista tai molemmista.
Psyykkinen oireilu korkeakouluopiskelijoilla on yleisempää kuin koko väestötasolla mitattuna. Merkittävä osa korkeakouluopiskelijoista on iältään nuoria aikuisia. Juurikin nuoruus ja nuori aikuisuus on monien mielenterveyshäiriöiden tyypillinen alkamisikä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan arviolta kolme neljästä elämänaikaisista mielenterveyden häiriöistä alkaakin ennen 25 ikävuotta. On ristiriitaista, että vaikka meillä on käytössämme tietoa korkeakouluopiskelijoiden mielenterveysongelmien laajasta esiintyvyydestä, ei ongelmaan tartuta sen vaatimalla vakavuudella.
Korkeakouluopiskelijoiden mielenterveyskriisin viesti on selvä: nyt vaaditaan todellisia toimia. Mielenterveyspalvelujen resurssien tasoa tulee nostaa ja mielenterveysongelmiin tulee puuttua tarpeeksi varhaisessa vaiheessa. Mielenterveysongelmien juurisyyt tulee selvittää ja niihin tulee puuttua kehittämällä esimerkiksi matalan kynnyksen ennaltaehkäisevää toimintaa. Hyvinvointinäkökulma tulee sisällyttää keskeiseksi osaksi opiskelijoiden arkea koskevaa päätöksentekoa ja toimintaympäristöjä.
Korkeakouluopiskelijat jäävät valitettavan usein haastavissa tilanteissa yksin. Tämä huomattiin koronapandemian aikana, jolloin opiskelijoiden hätää ei kuunneltu hälyttävistä merkeistä huolimatta. Sama ilmiö on havaittavissa toimeentuloa koskevassa keskustelussa, jossa opiskelijoiden oikeuksia riittävään toimeentuloon ei tunnisteta tarpeeksi hyvin. Opiskelijoiden mielenterveyskriisi ei näytä olevan poikkeus, vaan jatkaa jo harmillisen tuttua linjaa. On aika purkaa käsitys opiskelijoista ryhmänä, jotka selviävät omillaan tilanteesta kuin tilanteesta ja alkaa tehdä todellisia toimia opiskelijoiden mielenterveyden eteen.
Kirjoittaja on JYYn sosiaalipoliittinen asiantuntija Noora Koskela
Lisätietoja
Noora Koskela
Sosiaalipoliittinen asiantuntija
sopo-asiantuntija[at]jyy.fi
This writing is only available in Finnish.