Korkeakouluopiskelijoiden lukuvuosimaksut on aihe, joka nousee tämän tästä julkiseen keskusteluun koulutuksen rahoituksesta puhuttaessa. Maksuttomuus on myös tulevien eduskuntavaalien tärkeimpiä teemoja opiskelijoiden kannalta.
EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille lukuvuosimaksut valitettavasti ovat jo tätä päivää, mikä heikentää valtavasti Suomen kykyä houkutella kansainvälistä osaamista yliopistokentällä. Kansainväliset opiskelijat tuovat Suomeen kaivattua työvoimaa, ja eri taustoista tulevat osaajat ovat tiedeyhteisölle rikkaus.
Maksuton koulutus on suomalaisen sivistysyhteiskunnan kulmakivi. Esteetön pääsy laadukkaaseen koulutukseen varhaiskasvatuksesta korkeakouluun saakka kuuluu jokaisen perusoikeuksiin omasta tai vanhempien varallisuudesta riippumatta. Koulutusta ei tule rahoittaa opiskelijoiden taskuista, joten julkisen rahoituksen tulee olla riittävää.
Julkista rahoitusta ohjaavan rahoitusmallin tulee olla läpinäkyvä ja palkita yliopistoja muun muassa koulutuksen laadusta ja kansainvälisyydestä, suoritetuista opintopisteistä sekä laadullisesta työllistymisestä. Rahoitusmalli ottaa jo nykyisellään huomioon opiskelijapalautteen, eli jokainen annettu kandipalaute nostaa osaltaan yliopiston rahoitusta. Tuota osuutta olisi tulevaisuudessa hyvä lisätä muiden laadullisten mittareiden ohella.
Maksuttomuus linkittyy väistämättä myös koulutuksen saavutettavuuteen. Vaikka tutkintoon johtava koulutus on Suomessa tällä hetkellä maksutonta suurimmalle osalle opiskelijoista, on koulutustaso silti vielä selvästi periytyvää. Yksilön sosioekonominen tausta vaikuttaa tämän todennäköisyyteen hakeutua korkeakouluun, eli korkeakoulutettujen lapset päätyvät yliopistoon useammin kuin työläisperheiden lapset.
Suomen tulee panostaa koulutuksen tasa-arvoon esimerkiksi tarjoamalla kaikille laadukkaan varhaiskasvatuksen, tehostamalla korkeakoulujen ja toisen asteen välistä yhteistyötä sekä tarjoamalla kaikille riittävän perustulon. Näin korkeakoulutuksesta voidaan tehdä Suomessa aidosti tasa-arvoista ja kaikille saavutettavaa. Yliopistojen säilyminen isoimpien kaupunkien ulkopuolella on itseisarvoisen tärkeää, sillä myös alueellinen saavutettavuus tehostaa korkeakoulutuksen tasa-arvoa – korkeakoulut täytyy sijoittaa kartalle niin, että välimatkat eivät muodostu kohtuuttomiksi kenellekään.
On opiskelijoiden kannalta erittäin tärkeää, että näitä teemoja pidetään esillä ensi kevään eduskuntavaaleissa. Meidän täytyy yhdessä huolehtia siitä, että investointeja tehdään tulevaisuuteen katsoen. Jos koulutustasoa halutaan nostaa ja innovaatioille sekä sivistykselle antaa tilaa, täytyy myös koulutuksen julkista rahoitusta lisätä. Investoimalla koulutukseen ja opiskelijoihin Suomen valtio panostaa nuoreen sukupolveen ja tekee kestävintä mahdollista politiikkaa.
Jos ylioppilasliike ei aktiivisesti puolusta koulutuksen maksuttomuutta ja saavutettavuutta, sitä ei tee kukaan.
– Heidi Rättyä
JYYn hallituksen jäsen ja ehdokas SYL:n hallitukseen 2019