Voimassa 1.1.2023 alkaen.
(Edustajistoon, joka on valittu vuoden 2021 edustajistovaaleissa, sovelletaan sitä vaalijärjestystä, joka on ollut voimassa edustajistovaaleissa 2021.)
I luku
Yleisiä määräyksiä
1 §
Ylioppilaskunnan edustajiston jäsenten ja varajäsenten vaalissa noudatetaan tämän vaalijärjestyksen määräyksiä. Edustajiston vaali toimitetaan joka toinen vuosi loka-marraskuun aikana. Edustajiston toimikausi on kaksi vuotta.
2 §
Ylioppilaskunnan edustajiston vaalissa on äänioikeus ainoastaan yliopistoon läsnäolevaksi kirjoittautuneella ylioppilaskunnan jäsenellä.
3 §
Ylioppilaskunnan jäsen voi käyttää äänioikeuttaan vain henkilökohtaisesti. Jokaisella äänioikeutetulla on vaalissa yksi ääni.
4 §
Vaalissa vallitsee salainen, välitön ja suhteellinen vaalitapa.
5 §
Vaaliluettelona käytetään yliopiston antamien tietojen mukaan laadittua jäsenluetteloa.
6 §
Edustajiston vaalissa on vaalikelpoinen jokainen äänioikeutettu ylioppilaskunnan jäsen, jonka ilmoittautuminen läsnäolevaksi Jyväskylän yliopistoon on kirjattu rekisteriin yhtä (1) viikkoa ennen sitä ajankohtaa, jolloin ehdokasasettelu päättyy. Mikäli tämä ei ole ollut mahdollista, kelpoisuuden edellytyksenä on, että hakija on yhtä (1) viikkoa ennen ehdokasasettelun päättymistä toimittanut ylioppilaskunnalle riittävät todisteet ilmoittautumisestaan läsnäolevaksi. Jos ehdokasasettelua päätetään jatkaa, vaalikelpoisuus määrittyy alkuperäisen ehdokasasettelun päättymisajankohdan mukaan.
Ylioppilaskunnan vakinaiset ja määräaikaiset työntekijät ja toimenhaltijat eivät kuitenkaan ole vaalikelpoisia edustajiston jäseniksi.
II luku
Keskusvaalilautakunta
7 §
Vaalin toimittamista varten asetetaan ylioppilaskuntaan keskusvaalilautakunta. Ylioppilaskunnan puheenjohtaja tekee edustajistolle esityksen keskusvaalilautakunnaksi ja joko toimii itse keskusvaalilautakunnan puheenjohtajana tai nimeää sille puheenjohtajan.
Puheenjohtajan lisäksi keskusvaalilautakuntaan kuuluu vähintään neljä (4) jäsentä, jotka ylioppilaskunnan puheenjohtaja kutsuu ylioppilaskunnan äänioikeutetuista jäsenistä siten, että edellisessä vaalissa esiintyneet mielipideryhmät, mikäli mahdollista, tulevat keskusvaalilautakunnassa edustetuiksi. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Keskusvaalilautakunnan sihteerinä toimii ylioppilaskunnan toiminnanjohtaja tai muu toiminnanjohtajan nimeämä henkilö.
8 §
Keskusvaalilautakunnan kokous on kutsuttava koolle vähintään kahta (2) päivää ennen kokousta.
Keskusvaalilautakunta on päätösvaltainen silloin, kun läsnä on yli puolet jäsenistä, puheenjohtaja mukaan lukien.
III luku
Ehdokas, vaaliliitto, vaalirengas
9 §
Vaalin ehdokkaat asetetaan siten että ehdokkuutta haluava ylioppilaskunnan jäsen tekee asiasta kirjallisen ilmoituksen keskusvaalilautakunnalle käyttäen keskusvaalilautakunnan vahvistamaa lomaketta (ehdokasilmoitus). Ehdokkaaksi asettuvan on allekirjoitettava ehdokasilmoitus. Ehdokkaaksi asettuvan on ilmoitettava keskusvaalilautakunnalle sähköpostiosoitteensa ja sähköpostiosoitteen muutokset. Vaalien jälkeen muutoksista tulee ilmoittaa JYYn keskustoimistolle.
10 §
Kahdella tai useammalla ehdokkaalla on oikeus yhtyä vaaliliitoksi. Tällöin on vaaliliiton nimi ja mahdollinen tunnus merkittävä ehdokasilmoitukseen. Lisäksi on vaaliliittoon haluavien ehdokkaiden laadittava vaaliliiton perustamisasiakirja käyttäen ylioppilaskunnan keskusvaalilautakunnan vahvistamaa lomaketta (vaaliliiton perustamisilmoitus).
Vaaliliiton perustamisasiakirjassa tulee mainita vaaliliiton nimi ja mahdollinen tunnus sekä ilmoittaa vaaliliiton yhteyshenkilö ja hänen varahenkilönsä, joiden tulee olla ylioppilaskunnan jäseniä. Vaaliliiton yhteyshenkilö ja varayhteyshenkilö voivat olla ehdokkaina, mutta vain siinä vaaliliitossa, jonka yhteyshenkilöinä toimivat.
Ehdokas voi olla jäsenenä vain yhdessä vaaliliitossa. Ylioppilaskunnan jäsen voi olla vain yhden vaaliliiton yhteyshenkilö tai varayhteyshenkilö.
11 §
Jos joku esiintyy ehdokkaana tai vaaliliiton yhteyshenkilönä kahdessa tai useammassa vaaliliitossa tulee keskusvaalilautakunnan poistaa hänet niistä kaikista ja mikäli kysymyksessä on ehdokas, hylätä hänen ehdokkuutensa.
12 §
Vaalirenkaan voi muodostaa kaksi tai useampia vaaliliittoja sekä vaaliliiton tai vaaliliittojen kanssa yksi tai useampi vaaliliittoihin kuulumaton ehdokas. Vaaliliitto tai ehdokas voi kuulua vain yhteen vaalirenkaaseen. Vaalirenkaaksi yhtyvät antavat keskusvaalilautakunnalle sopimusasiakirjan (vaalirenkaan perustamisilmoitus), jossa on mainittava vaalirenkaan nimi ja mahdollinen tunnus ja vaalirenkaaseen yhtyvien nimet. Sopimusasiakirja on vaaliliittojen yhteyshenkilöiden ja mikäli vaalirenkaassa on vaaliliittoihin kuulumattomia ehdokkaita, myös näiden allekirjoitettava.
13 §
Keskusvaalilautakunnan on ilmoitettava vaalikuulutuksella määräaika, jonka kuluessa 9-12 §:ssä mainitut asiakirjat on keskusvaalilautakunnalle annettava sekä paikka, missä ne vastaanotetaan. Vaalikuulutus on julkaistava viimeistään kolmea (3) viikkoa ennen ehdokasasettelun päättymistä ylioppilaskunnan verkkosivuilla.
IV luku
Vaaleja valmistelevat toimenpiteet
14 §
Keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja tai hänen valtuuttamansa keskusvaalilautakunnan jäsen tarkistaa ja hyväksyy keskusvaalilautakunnalle määräajassa jätetyt 9-12 §:ssä tarkoitetut asiakirjat. Milloin jossakin keskusvaalilautakunnalle jätetyssä vaaliasiakirjassa ilmenee epäselvyyksiä tai virheellisyyksiä, tulee keskusvaalilautakunnan puheenjohtajan välittömästi ilmoittaa tästä ehdokkaalle ja vaaliliiton yhteyshenkilölle sähköpostitse, sekä julistaa kahden päivän määräaika, jonka kuluessa vaaliliiton yhteyshenkilön tai ehdokkaan itsensä tulee selventää epäselvyys, täydentää puute tai korjata virheellisyys.
Sen jälkeen, kun tämä määräaika on kulunut, keskusvaalilautakunta kokoontuu päättämään ehdokaslistojen yhdistelmästä, johon hyväksytään myös ne ehdokaslistat tai ehdokasilmoitukset, jotka määräajan kuluessa on selvennetty tai korjattu 9-12 §:ssä tarkoitettuun muotoon.
15 §
Ehdokaslistojen yhdistelmään tulevat ensimmäisiksi vaalirenkaisiin ja vaaliliittoihin kuulumattomat ehdokkaat aakkosjärjestyksessä, sen jälkeen tulevat vaalirenkaat ja niihin kuulumattomat vaaliliitot arvonnan osoittamassa järjestyksessä. Vaalirenkaissa olevat yksityiset ehdokkaat on asetettava vaalirenkaan alkuun aakkosjärjestyksessä.
Vaalirenkaisiin kuuluvat vaaliliitot tulevat vaalirenkaan sopimuskirjassa määrättyyn järjestykseen. Vaaliliittoihin kuuluvien ehdokkaiden järjestys määräytyy vaaliliiton perustamisasiakirjan mukaan. Ehdokaslistoilla olevat ehdokkaat numeroidaan edellä ensimmäisessä momentissa tarkoitetussa järjestyksessä alkaen 2:sta. Tämän jälkeen ehdokaslistojen yhdistelmä luetteloidaan aakkosellisesti alkaen A:sta siinä järjestyksessä johon ne on arvalla määrätty. Yhdistelmässä on mainittava mitä vaalia varten se on laadittu.
16 §
Keskusvaalilautakunta määrää vaalikuulutuksessa vaalitilaisuuden päivämäärät, äänestysajat sekä vaalin toimittamispaikat.
Vaalitilaisuuden tulee kestää vähintään kahdeksan (8) tuntia. Vaalitilaisuus voidaan suorittaa kahden peräkkäisen päivän aikana.
17 §
Jos vaalia varten on hyväksytty enintään niin monta ehdokasta kuin vaaleissa on edustajiston jäseniä valittava, ei erityistä vaalitilaisuutta toimeenpanna.
VI luku
Ennakkoäänestys
18 §
Äänioikeutettu ylioppilaskunnan jäsen saa äänestää ennakolta niin kuin tässä luvussa määrätään.
19 §
Ennakkoäänestys suoritetaan keskusvaalilautakunnan määrääminä päivinä ehdokaslistan julkistamisen jälkeen.
Ensimmäisen ennakkoäänestyspäivän tulee olla viimeistään 4 päivää ennen varsinaisia äänestyspäiviä.
Keskusvaalilautakunta määrää ennakkoäänestyspaikat ja ennakkoäänestyksen keston kunakin ennakkoäänestyspäivänä.
20 §
Äänestyksen järjestämisestä huolehtii keskusvaalilautakunnan antamien ohjeiden mukaisesti keskusvaalilautakunnan sihteeri.
VII luku
Äänestäminen sähköisessä vaalissa
21 §
Edustajistovaalit suoritetaan sähköistä äänestysjärjestelmää käyttäen.
Keskusvaalilautakunta antaa vaalikuulutuksen yhteydessä ohjeet sähköisen vaalin järjestelyistä sekä menettelytavoista poikkeustilanteissa.
22 §
Käytettävän äänestysjärjestelmän tulee täyttää seuraavat ehdot:
- Järjestelmän tietoturvan taso on riittävä ja sille on toteutettu tietoturva-auditointi.
- Äänestäjän henkilöllisyys varmistetaan uskottavasti ennen äänestämistä.
- Äänestäjän henkilöllisyyttä ei pystytä jälkikäteen yhdistämään mihinkään annettuun ääneen.
23 §
Keskusvaalilautakunnan on kokouksessaan todettava sähköisen vaaliuurnan olleen tyhjänä ennen ennakkoäänestyksen alkamista.
24 §
Keskusvaalilautakunnan tulee erityisesti huolehtia siitä, että sähköinen äänestys voidaan suorittaa luotettavasti vaalisalaisuus säilyttäen.
25 §
Muutoin sähköisessä äänestyksessä noudatetaan soveltuvin osin tämän vaalijärjestyksen määräyksiä ja ylioppilaskunnan muuta säännöstöä.
26§
Mikäli äänestäminen häiriintyy äänestysjärjestelmän teknisen häiriön vuoksi, keskusvaalilautakunta voi jatkaa äänestämisaikaa yksimielisellä päätöksellään. Tämä päätös voidaan tehdä poiketen 8 §:ssä määrätystä kokouksen koollekutsumisen ajasta, sekä 16 §:ssä määrätystä vaalitilaisuuden kestosta. Kokouksessa on oltava läsnä vähintään ¾-osaa keskusvaalilautakunnan jäsenistä, puheenjohtaja mukaan lukien. Keskusvaalilautakunta ilmoittaa äänestysajan jatkumisesta ylioppilaskunnan verkkosivuilla.
Muussa tilanteessa edustajisto voi päättää keskusvaalilautakunnan yksimielisestä esityksestä edustajistovaalien äänestysajan pidentämisestä, mikäli ylioppilaskunnan etu sitä vaatii.
VIII luku
Vaalin tuloksen määrääminen
27 §
Sähköisessä äänestyksessä tuloksen hakee järjestelmästä kaksi keskusvaalilautakunnan jäsentä yhdessä. Tämän ollessa mahdotonta järjestelmän ylläpitäjä voi lähettää tuloksen keskusvaalilautakunnalle.
28 §
Jokaisen vaaliliiton ehdokkaat järjestetään äänimääriensä suuruuden mukaan. Saman äänimäärän saaneiden keskinäisen järjestyksen ratkaisee arpa.
Tämän jälkeen merkitään vaaliliiton ensimmäiselle ehdokkaalle vertausluvuksi vaaliliiton koko äänimäärä, toiselle puolet siitä, kolmannelle yksi kolmasosa, jne.
Jos vaaliliitto ei kuulu vaalirenkaaseen, on näin laskettu vertausluku lopullinen vertausluku.
29 §
Jos on muodostettu vaalirengas, järjestetään sen ehdokkaat heidän vaaliliitossaan saamiensa vertauslukujen suuruuden mukaan järjestykseen. Saman vertausluvun saaneiden keskinäisen järjestyksen ratkaisee arpa. Tämän jälkeen merkitään vaalirenkaan ensimmäiselle ehdokkaalle lopulliseksi vertausluvuksi vaalirenkaan koko äänimäärä, toiselle puolet siitä, kolmannelle yksi kolmasosa, jne.
30 §
Tullakseen valituksi tai noustakseen edustajiston varsinaiseksi tai varajäseneksi tulee ehdokkaan olla saanut vähintään yksi (1) ääni edustajistovaaleissa.
31 §
Kaikki ehdokkaat järjestetään heidän lopullisten vertauslukujensa mukaan. Saman vertausluvun saaneiden kesken ratkaisee arpa. Tämän jälkeen julistetaan valituiksi suurimman vertausluvun saaneista lähtien niin monta ehdokasta kuin vaalissa on täytettäviä paikkoja.
Kullekin vaaliliitolle valitaan vertauslukujen järjestyksessä kaksi kertaa niin monta varajäsentä kuin varsinaisia edustajia kyseisessä vaaliliitossa on valittu. Vaaliliitolle valitaan kuitenkin vähintään viisi (5) varajäsentä.
Mikäli vaaliliitossa ei ole tarpeeksi ehdokkaita täyttämään vähintään viittä (5) tai kaksinkertaista varajäsenten määrää, tulee varajäsenten määräksi kyseisessä vaaliliitossa varsinaiseksi jäseneksi valitsematta jääneiden määrä.
32 §
Jos edustajiston varsinaiselle jäsenelle myönnetään ero edustajistosta tai hän menettää vaalikelpoisuutensa, nousee varsinaiseksi jäseneksi kyseisen vaaliliiton korkeimman vertausluvun vaalissa saanut varajäsen. Vastaavasti kyseisen vaaliliiton uudeksi varajäseneksi nousee suurimman vertausluvun saanut valitsematta jäänyt ehdokas samasta vaaliliitosta. Mikäli edustajiston varajäsenelle myönnetään ero edustajistosta, nousee kyseisen vaaliliiton uudeksi varajäseneksi suurimman vertausluvun saanut valitsematta jäänyt ehdokas samasta vaaliliitosta.
Jos edustajiston varajäsenelle myönnetään ero edustajistosta tai hän menettää vaalikelpoisuutensa, mutta hänen omasta vaaliliitostaan ei ole mahdollista nousta uutta varajäsentä hänen tilalleen, nousee samasta vaalirenkaasta suurimman vertausluvun saanut varajäseneksi valitsematta jäänyt ehdokas oman vaaliliittonsa varajäseneksi. Tällöin kyseisen vaaliliiton varajäsenten määrä kasvaa yhdellä.
Näin toimitaan myös tilanteessa, missä varsinainen jäsen todetaan eronneeksi tai hän on menettänyt vaalikelpoisuutensa ja kyseisen vaaliliiton uudeksi varajäseneksi ei ole ehdolla olleita nostettavissa.
Jos edustajiston varsinaiselle jäsenelle myönnetään ero edustajistosta tai hän menettää vaalikelpoisuutensa, mutta hänen omasta vaaliliitostaan ei ole mahdollista nousta uutta jäsentä hänen tilalleen, nousee samasta vaalirenkaasta suurimman vertausluvun saanut varajäsen oman vaaliliittonsa varsinaiseksi jäseneksi. Tällöin kyseisen vaaliliiton varajäsenten määrä määritellään pykälän 31§ mukaisesti.
IX luku
Erityisiä määräyksiä
33 §
Vaalin tulos tiedotetaan ylioppilaskunnan verkkosivulla. Keskusvaalilautakunnan pöytäkirja on kaikkien keskusvaalilautakunnan jäsenten allekirjoitettava.
34 §
Vaalilautakunnan toimenpiteistä saa äänioikeutettu ylioppilaskunnan jäsen valittaa ennen vaalitoimituksen päättymistä keskusvaalilautakunnalle, jonka on viipymättä ratkaistava valitus.
Vaalin tuloksen sisältävästä keskusvaalilautakunnan päätöksestä voidaan valittaa ylioppilaskunnan hallitukselle 14 päivän kuluessa päätöksen julkistamisesta.
35 §
Vaalissa syntyneet asiakirjat on keskusvaalilautakunnan toimesta säilytettävä lukitussa paikassa, kunnes 34 §:n 2. momentissa tarkoitettu valituksen tekemisen määräaika on kulunut umpeen tai tehty valitus on ratkaistu.
Sen jälkeen asiakirjat liitetään ylioppilaskunnan arkistoon.
36 §
Vaalijärjestyksen muutokset astuvat voimaan 1.1.2023, mutta kuitenkin aikaisintaan silloin, kun vuoden 2022 syksyllä tehdyt perussäännön muutokset on vahvistettu. Edustajistoon, joka on valittu vuoden 2021 edustajistovaaleissa, sovelletaan sitä vaalijärjestystä, joka on ollut voimassa edustajistovaaleissa 2021.
Hyväksytty edustajiston kokouksessa 10.11.2022