Jyväskylän yliopisto ja Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta JYY järjestivät maalis-huhtikuun vaihteessa rasismikyselyn yliopistoyhteisössä. Kyselyn tavoitteena oli kuulla yliopistoyhteisön kokemuksia rasismista sekä ajatuksia ja ideoita yliopistoyhteisön rasismin vastaiseen työhön. Kyselyssä kerättiin myös kehitysehdotuksia yliopiston ja ylioppilaskunnan toimintaan.
Vastauksia kyselyyn kertyi kaiken kaikkiaan 99 kappaletta. Vastaajista 53 oli perustutkinto-opiskelijoita, 12 vaihto-opiskelijoita ja 28 henkilökunnan edustajia. Noin puolet vastaajista oli tavalla tai toisella törmännyt rasismiin yliopistoyhteisössä. Kyselyn otanta on pieni, eikä sen perusteella voida tehdä tilastollisia päätelmiä rasismin määrästä yliopistossa. Vastauksista saimme kuitenkin arvokasta tietoa siitä, millaisissa tilanteissa ja rakenteissa rasismia yliopistoyhteisössä ilmenee sekä millaisin toimin kaikenlaiseen syrjintään kampuksella voidaan tarttua. Arvokkainta antia olivat avokysymyksiin annetut vastaukset: moni vastaaja oli nähnyt paljon vaivaa ja antanut tärkeitä kehitysehdotuksia yliopiston ja ylioppilaskunta JYYn toimintaan.
”Pidän erittäin tärkeänä, että tällainen kysely toteutettiin. Sen kautta saimme tietoa yliopistomme käytänteistä ja rakenteista, jotka ovat syrjiviä ja vastoin periaatteitamme kaikkien ihmisten yhdenvertaisesta kohtelusta ja yliopistostamme kaikille turvallisena työ- ja opiskeluympäristönä. Meidän on nyt yhteistoimin huolehdittava siitä, että saatu tieto johtaa asianmukaisiin toimenpiteisiin”, toteaa rehtori Marja-Leena Laakso.
Rasismia kohdataan monenlaisissa tilanteissa yliopiston arjessa
Kyselyyn tuli kuvauksia hyvin erilaisista tilanteista, joissa vastaajat olivat kokeneet tai havainneet rasismia; opetustilanteista muuhun kampuksella tapahtuvaan toimintaan, työskentelyyn ja vapaa-ajan aktiviteetteihin. Vastaukset liittyivät sekä yksittäisiin tilanteisiin että laajempiin rakenteisiin.
Esimerkkinä mahdollisesti syrjivistä rakenteista nousi vastauksissa esiin erityisesti englannin kielen käyttöön liittyvät käytänteet ja niiden puutteellisuus. Pelkän suomen kielen käytön koettiin asettavan ei-suomea puhuvat yliopistoyhteisön jäsenet eriarvoiseen asemaan.
“Vaikkei vastauksista voidakaan tehdä yleistyksiä, voivat yksittäiset tilanteet kuitenkin antaa viitteitä laajemmista asenne- ja ajatusmalleista. Rasismiin ja muuhun syrjintään puuttuminen ei ole vain sitä havainneiden tai kohdanneiden asia, vaan koskettaa yhtäläisesti kaikkia yliopistoyhteisön jäseniä ja kampuksilla kulkevia” sanoo yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja saavutettavuus kehittämisryhmän puheenjohtaja Taina Saarinen.
Lähes puolet vastaajista ei tiennyt, mihin voi ottaa yhteyttä, jos on kohdannut tai todistanut rasismia. Syiksi ilmoitettiin esimerkiksi se, että ei yksinkertaisesti tiedetty ilmoituskanavaa, tai koettiin ettei ilmoituksesta olisi hyötyä. Yksi syy jättää ilmoitus tekemättä oli, että henkilö ajatteli tästä olevan hänelle haittaa. Myös ilmoitusta seuraava prosessi oli jäänyt vastaajille epämääräiseksi.
“Ilmoituskanavien tulee olla helposti löydettävissä ja kynnys ilmoittaa ei saa olla korkealla. Yhteydenottoa pyritään helpottamaan muun muassa tulevassa verkkosivu-uudistuksessa selkeyttämällä tietoa yhteydenottokanavista ja käsittelyprosesseista. Kynnystä kaikenlaisen syrjinnän ilmoittamiseksi ja siihen puuttumiseksi on madallettava” sanoo koulutuksesta vastaava vararehtori Peppi Taalas.
Tuloksista taustaa yliopiston ja ylioppilaskunnan yhdenvertaisuustyöhön
Vastaajat tarjosivat paljon ideoita siihen, miten yliopistoyhteisöä voisi kehittää yhdenvertaisempaan suuntaan. Esiin nousi erityisesti tarve avoimelle keskustelulle ja laajemmalle tietoisuudelle aiheesta. Yliopistoyhteisössä tulisi lisätä ymmärrystä siitä, mitä rasismi on ja millaiset tilanteet ja kommentit saattavat loukata. Vastauksissa esitettiinkin ajatuksia koulutuksista tai kursseista, jotka parantaisivat tietoisuutta rasismista ja sen ilmenemisestä ja tarjoaisivat käytännön toimintamalleja rasismin kitkemiseksi.
Kyselyn tulokset toimivat taustana lyhyen ja pitkän aikavälin toimenpiteille. Vastikään toimikautensa aloittanut uusi Tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja saavutettavuus -kehittämisryhmä tekee kesän ja syksyn aikana toimenpidesuunnitelmaansa ja päivittää yliopiston yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Kyselyn syötteet otetaan huomioon tasa-arvotyön suunnittelussa ja toteutuksessa. Myös ylioppilaskunta JYY ottaa tulokset huomioon toimintansa kehittämisessä.
“Kyselyn tuloksia tullaan hyödyntämään JYYn yhdenvertaisuussuunnitelman päivittämisessä sekä käytännön toiminnassa yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Nyt toteutettua kyselyä ja sen antia tullaan myös hyödyntämään tulevien kyselyiden suunnittelussa”, kertoo JYYn hallituksen puheenjohtaja Konsta Tarnanen.
Tulokset otetaan huomioon myös tulevaisuudessa, kun suunnitellaan pitkän tähtäimen toimenpiteitä yliopistoyhteisön kehittämiseksi.
Lisätietoja:
Marja-Leena Laakso
Rehtori
marja-leena.laakso@jyu.fi
Taina Saarinen
Yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja saavutettavuus -kehittämisryhmän puheenjohtaja
taina.m.saarinen@jyu.fi