Opiskelijavalintoja kehitetään jälleen opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) tukemassa valtakunnallisessa kehittämishankkeessa. Tänä keväänä käynnistynyt hanke tähtää muun muassa todistusvalinnan pisteytysmallin päivittämiseen, yliopistojen välisen valintakoeyhteistyön lisäämiseen sekä valintakokeiden digitalisointiin. Vaikka opiskelijavalintojen kehittämistyö tuo monia positiivisia muutoksia, ei se onnistu puuttumaan valintamekanismien rakenteellisiin yhdenvertaisuusongelmiin.
Hankeen tavoitteena on valintakokeiden aikataulun muuttaminen siten, että vuoden 2025 jälkeen todistusvalinnalla valittavien ei tarvitse enää valmistautua valintakokeisiin ja hakija voi hakea samalla valintakokeella useampaan hakukohteeseen. Vuonna 2026 käyttöön otettavasta pisteytysmallista päätetään kuitenkin jo ensi vuonna.
Opiskelijavalinnat tulevat siis hankkeen onnistuessa epäilemättä joustavoitumaan, kun hakijan ei enää tarvitse matkustaa useaan eri yliopistokaupunkiin osallistuakseen useisiin kokeisiin. Kehittämishanke ei kuitenkaan vastaa hakijoiden yhdenvertaisuuteen liittyviin puutteisiin.
Aiemman tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että erilaiset valintamekanismit kohtelevat eri taustoista tulevia opiskelijoita eri tavalla. Muun muassa hakijan sosioekonominen asema tai asuinpaikka vaikuttavat todennäköisyyteen tulla valituksi yliopistoon. Sosioekonominen asema vaikuttaa tutkitusti myös opintomenestykseen, mikä määrittää tällä hetkellä hakijoiden enemmistön mahdollisuuksia päästä yliopistoon.
Suomessa kaikki toisen asteen koulutukset antavat hakijalle korkeakoulukelpoisuuden. Ylioppilastutkinnon painottaminen opiskelijavalinnoissa antaa kuitenkin reilun etumatkan lukion käyneille suhteessa ammatillisen koulutuksen suorittaneisiin. Todistusvalinta on epäedullinen myös niille opiskelijoille, joiden lukioajoista on jo pidempi aika ja joiden lukio-opinnot eivät menneet täysin nappiin. On kestämätöntä, että korkeakoulujen ensisijainen valintaväylä on sellainen, joka rajaa osan korkeakoulukelpoisista hakijoista pois.
Yhdenvertaisuus tulee huomioida myös siirryttäessä kohti digitaalisia valintakokeita. Jyväskylän yliopistossa, kuten myös useissa muissa yliopistoissa aloilla on aloitettu siirtymä kohti digitalisoituja kokeita. Tämän kevään valintakokeista esimerkiksi kasvatusalan VAKAVA-koe sekä psykologian koe järjestetään sähköisinä kokeina. Kokeiden digitalisointi tuo mukanaan monia hakijoiden yhdenvertaisuuteen vaikuttavia tekijöitä, minkä vuoksi on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että siirtymä digitaalisiin kokeisiin toteutetaan sosiaalisesti kestävällä tavalla.
On siis tärkeää, että valintojen kehittämistyössä huomioidaan nykyistä paremmin myös hakijoiden yhdenvertaisuus. Vaikka todistusvalinnalla on paikkansa opiskelijavalintojen kokonaisuudessa, tulisi pääasiallisen väylän yliopistoon olla maksuton, kaikille saavutettava ja ylioppilaskoetta tarkoituksenmukaisemmilla kriteereillä arvosteltu valintakoe, joka asettaa hakijat pohjakoulutuksesta riippumatta nykyistä paremmin samalle viivalle. Parhaassa tapauksessa kokeiden digitalisointi lisää koulutuksen saavutettavuutta, mutta on kuitenkin varmistettava, että esimerkiksi valintakoesopivan laitteen omistaminen ei muodostu kenenkään hakijan kohdalla kynnykseksi korkeakouluun hakeutumiselle.
Kirjoittaja on JYYn hallituksen varapuheenjohtaja Jenni Suutari.
Lisätietoja: jenni.suutari@jyy.fi