Voimassa 1.1.2023 alkaen.

Ohjesääntö opiskelijaedustajista

I luku
Yleisiä määräyksiä

1 § Soveltamisala

Tämän ohjesäännön määräykset ovat voimassa sen lisäksi, mitä yliopistolaissa (558/2009), Jyväskylän yliopiston johtosäännössä ja ylioppilaskunnan säännöissä määrätään.

Yliopistolain 30 §:n mukaisesti hallintolakia (434/2003) sovelletaan, kun on kyse ylioppilaskunnan julkisesta hallintotehtävästä. Kuitenkin hallintolain esteellisyysmääräyksiä ja hyvän hallinnon periaatteita sovelletaan kaikissa valintaprosesseissa. Tasa-arvolain (609/1986) 4 a §:n tasapuolisuusvelvoite huomioidaan, kun valitaan edustajia kyseisen pykälän tarkoittamiin toimielimiin.

Tämän ohjesäännön määräyksiä noudatetaan valittaessa opiskelijaedustajia yliopistolain 46 §:n tarkoittamiin toimielimiin, jotka on määritelty Jyväskylän yliopiston johtosäännössä:

• yliopiston hallitus
• yliopistokollegio
• tiedekuntaneuvostot
• erillislaitosten johtokunnat
• muutoksenhakulautakunta

Tämän ohjesäännön määräyksiä noudatetaan myös valittaessa opiskelijaedustajia seuraaviin muihin toimielimiin:

• JYYn liiketoimintajohtokunta
• Jyväskylän normaalikoulun johtokunta
• KOASin hallitus

Ohjesääntöä ei oletusarvoisesti sovelleta, kun valitaan opiskelijaedustajia erilaisiin muihin elimiin, toimikuntiin tai työryhmiin, joihin yliopisto tai jokin muu taho pyytää ylioppilaskuntaa valitsemaan opiskelijaedustajat tai tekemään esityksen opiskelijaedustajista, vaan tällöin hallitus käsittelee nimeämispyynnön ja tekee tarvittavat päätökset. Hallitus voi kuitenkin päättää, että tehtävä avataan julkiseen hakuun tämän ohjesäännön III luvun mukaisesti. Tällöin hallituksen on päätöksessään määrättävä, millä tavalla ohjesääntöä sovelletaan kyseisessä haussa mukaan lukien hakuaika ja se, tekeekö valintaehdotuksen yleinen vai erityinen valintatoimikunta. Ohjesääntöä voidaan vastaavasti hallituksen päätöksellä soveltaa myös valittaessa jäseniä tai edustajia ylioppilaskunnan sisäisiin toimielimiin tai vastaaviin.

Useamman korkeakoulun yhteisten toimielimien opiskelijajäsenten valinnasta sovitaan ylioppilas- tai opiskelijakuntien kesken.

2 § Opiskelijaedustajista vastaava työntekijä

Ylioppilaskunnan toiminnanjohtaja määrää työntekijän, jonka vastuulla ovat opiskelijaedustajien haku- ja valintaprosessien valmistelu, päätösten toimeenpano ja muut tässä ohjesäännössä määrätyt tehtävät. Toiminnanjohtaja voi määrätä valmisteluvastuun hakukohtaisesti myös toiselle työntekijälle. Tässä ohjesäännössä edellä kuvatusta työntekijästä käytetään nimitystä valmisteluvastuullinen työntekijä.

3 § Rekisteri opiskelijaedustajista

Kaikkien toimielinten opiskelijaedustajista pidetään sähköistä rekisteriä sen rekisteriselosteen mukaisesti. Rekisterin tietoja ylläpitää valmisteluvastuullinen työntekijä.

4 § Valintojen ajankohdat

Toimielimiin, joiden toimikausi alkaa lukuvuoden alussa, on valittava opiskelijaedustajat kauden alkua edeltävän toukokuun loppuun mennessä. Toimielimiin, joiden toimikausi alkaa kalenterivuoden alussa, on valittava opiskelijaedustajat kauden alkua edeltävän marraskuun loppuun mennessä. Opiskelijaedustajien valinta muihin elimiin, toimikuntiin tai työryhmiin sekä kaikki täydennykset pyritään hoitamaan viivytyksettä.

Hallinnon opiskelijaedustajien toimikausien pituudesta määrätään erikseen yliopiston johtosäännössä.

II luku
Kelpoisuus, valintakriteerit ja opiskelijaedustajan velvollisuudet

5 § Yleiset kelpoisuusehdot

Opiskelijaedustajan kelpoisuusvaatimukset täyttäväksi katsotaan henkilöt, joilla on oikeus suorittaa Jyväskylän yliopistossa alempi korkeakoulututkinto, ylempi korkeakoulututkinto, lisensiaatin tutkinto tai tohtorin tutkinto. Lisäksi hakukelpoisia ovat vaihto-opiskelijat tai erillisellä opinto-oikeudella opiskelevat, jotka ovat maksaneet JYYn jäsenmaksun. Hakukelpoisia ovat myös JYYn henkilökunnan jäsenet, vaikka heillä ei olisi edellä mainittua tutkinnonsuoritusoikeutta, jollei kyse ole tiedekunnan toimielimestä kuten 6 §:ssä esitetään. Liiketoimintajohtokunnan opiskelijajäsenen kelpoisuusvaatimuksena on lisäksi se, että hakija on ylioppilaskunnan jäsen.

Kelpoisuuden edellytyksenä on, että opiskelijan ilmoittautuminen läsnäolevaksi Jyväskylän yliopistoon on kirjattu rekisteriin ennen hakuajan päättymistä. Mikäli tämä ei ole ollut mahdollista, kelpoisuuden edellytyksenä on, että hakija on ennen hakuajan päättymistä toimittanut ylioppilaskunnalle riittävät todisteet ilmoittautumisestaan läsnäolevaksi. Jos hakuaikaa jatketaan, kelpoisuus määrittyy alkuperäisen haun päättymisajankohdan mukaan.

Opiskelija on hakukelpoinen myös siinä tilanteessa, että hän ei ole läsnäoleva hakuprosessin aikana mutta on ilmoittautunut läsnäolevaksi alkaen viimeistään siitä päivästä, kun haettavan tehtävän toimikausi alkaa. Tällöinkin ilmoittautumisen läsnäolevaksi tulee olla kirjattuna rekisteriin tai se tulee todistaa ennen hakuajan päättymistä.

Kelpoisia yliopiston toimielimen opiskelijaedustajaksi eivät ole ne henkilöt, jotka yliopiston vaalijohtosäännön nojalla ovat äänioikeutettuja ja vaalikelpoisia yliopiston henkilöstöön kuuluvina.

6 § Tiedekuntaan kuuluminen

Tiedekuntaneuvoston opiskelijaedustajia valittaessa kelpoisia ovat vain henkilöt, joilla on tutkinnonsuoritusoikeus kyseisessä tiedekunnassa.

7 § Kelpoisuuden menettäminen kesken toimikauden

Liiketoimintajohtokunnan osalta kelpoisuuden menettämisestä ja siihen liittyvistä menettelytavoista on säädetty hallinto-ohjesäännössä.

Henkilö menettää kelpoisuutensa opiskelijaedustajaksi kesken toimikauden, jos hän ilmoittautuu poissaolevaksi, hän ei enää kuulu yliopistoon tai hänellä ei enää ole tutkinnonsuoritusoikeutta siinä tiedekunnassa, jonka toimielimessä hän toimii. Henkilö menettää kelpoisuutensa toimia yliopiston toimielimessä myös silloin, jos hän tulee yliopiston vaalijohtosäännön nojalla vaalikelpoiseksi yliopiston henkilöstöön kuuluvana. Valmisteluvastuullinen työntekijä katsoo kelpoisuutensa kesken toimikauden menettäneen henkilön eronneeksi toimielimen jäsenyydestä.

8 § Yleiset valintakriteerit

Opiskelijaedustajien valinnassa vaikuttavat ensisijaisesti seuraavat yleiset kriteerit:

• valmiudet toimia tehtävässä ja sitoutua siihen
• kokemus tehtävään liittyvästä luottamustehtävästä tai muusta tehtävästä
• motivoituneisuus tehtävään

9 § Opiskelijaedustajan velvollisuudet

Opiskelijaedustaja on velvollinen osallistumaan toimielimen kokouksiin tai ilmoittamaan poissaolostaan toimielimen muille opiskelijaedustajille ja kokouksen järjestäjälle.

Opiskelijaedustaja on velvollinen ilmoittamaan viivytyksettä ylioppilaskunnalle, mikäli hän menettää kelpoisuutensa toimia kyseisessä toimielimessä.

Opiskelija on velvollinen noudattamaan Jyväskylän yliopiston toimintatapoja (Code of Conduct) toimiessaan opiskelijaedustajana yliopiston toimielimessä.

III luku
Haku- ja valintamenettely

10 § Haun ja valinnan valmistelu

Opiskelijaedustajan haun ja valinnan valmistelusta vastaa valmisteluvastuullinen työntekijä.

11 § Hakukuulutus ja täydennyshakukuulutus

Avoinna olevat opiskelijaedustajien tehtävät on julistettava julkisesti haettavaksi. Jos opiskelijaedustajan tehtävä on vapautumassa kesken toimikauden, täydennyshaku voidaan avata heti, kun ylioppilaskunnalle on tullut tieto vapautuvasta tehtävästä.

Hakukuulutuksen laatii valmisteluvastuullinen työntekijä.

Hakukuulutus julkaistaan ylioppilaskunnan ilmoitustaululla vähintään neljätoista (14) päivää ennen hakuajan päättymistä toimikauden vaihtuessa. Kesken toimikauden julkaistavassa opiskelijaedustajan täydennyshaussa hakukuulutus julkaistaan ylioppilaskunnan ilmoitustaululla vähintään seitsemän (7) päivää ennen hakuajan päättymistä. Valmisteluvastuullinen työntekijä päättää kuulutuksen muista julkaisutavoista. Toimivaltaansa kuuluvissa päätöksissä JYYn hallitus voi nimetä avoimeen tehtävään henkilön kuten tämän ohjesäännön 19 §:ssä määrätään. Paikkaa ei tällöin tarvitse avata julkisesti haettavaksi.

12 § Hakukuulutuksen uusiminen ja jatkaminen

Valmisteluvastuullinen työntekijä voi julistaa opiskelijaedustajan tehtävän uudelleen haettavaksi tai päättää jatkaa sen hakuaikaa, jos julkisesti haettavaan opiskelijaedustajan tehtävään ei määräajassa hae riittävää määrää ehdokkaita tai jos tasa-arvolain piirissä olevaan tehtävään hakeneista ehdokkaista ei ole mahdollista muodostaa tasa-arvolain 4 a §:n mukaista tasapuolista kokoonpanoa.

Valmisteluvastuullinen työntekijä voi julistaa opiskelijaedustajan tehtävän uudelleen haettavaksi, jos haun aikana käy ilmi, että samaan toimielimeen on avautumassa lisäpaikka tai -paikkoja niin, että samalla kertaa haetaan kaikkiin toimielimen avoimiin tai avautuviin paikkoihin. Tällöin heille, jotka ovat hakeneet tehtävää ennen sen julistamista uudelleen haettavaksi, on annettava mahdollisuus täydentää hakemustaan tai vetää se pois.

Hallitus voi julistaa opiskelijaedustajan tehtävän uudelleen haettavaksi tai päättää jatkaa sen hakuaikaa, jos se katsoo ylioppilaskunnan edun sitä vaativan.

Jos opiskelijaedustajan tehtävä julistetaan uudelleen haettavaksi tai hakuaikaa jatketaan, aikaisemmin tehtävään hakeneet henkilöt otetaan huomioon ilman uutta hakemusta.

Mikäli opiskelijaedustajan tehtävä julistetaan uudelleen haettavaksi, voidaan tämän säännön 11 §:ssä mainituista hakukuulutuksen julkaisemista koskevista määräajoista poiketa.

13 § Hakemukset

Hakemus opiskelijaedustajan tehtävään tulee toimittaa ylioppilaskunnalle hakukuulutuksessa mainitulla tavalla.

Hakemukset käsittelee luottamuksellisesti valmisteluvastuullinen työntekijä ja tämän säännön mukaisesti yleinen tai erityinen valintatoimikunta.

14 § Valintaehdotuksen valmistelu

Toimielimen jäseneksi tai varajäseneksi voidaan ehdottaa ensisijaisesti vain tehtävään määräajassa hakenutta ohjesäännön 5 §:n mukaan hakukelpoista henkilöä tai suostumuksensa ilmaissutta JYYn henkilökunnan jäsentä. Valmisteluvastuullinen työntekijä tarkastaa, että tehtävään hakeneilla on tämän säännön toisen luvun mukainen kelpoisuus. Mikäli tehtävää ei ole julistettu julkisesti haettavaksi tai julkisesti haettavaan tehtävään ei ole saapunut hakuajan päättymiseen mennessä riittävästi hakemuksia, voidaan tehtävään valita henkilö, joka on antanut suostumuksensa valintaan.

Opiskelijaedustajaksi voidaan ehdottaa vain tehtävään suostumuksensa antanutta henkilöä.

Hakijoita voidaan tarvittaessa pyytää täydentämään hakemusta, tekemään ennakkotehtävä ja haastatella.

Ehdotuksen valmistelun tueksi ylioppilaskunnan piirissä toimivilta opiskelijajärjestöiltä voidaan pyytää kirjalliset lausunnot hakijoista ja opiskelijaedustajien paikkojen jakautumisesta toimielimeen tiedekuntien, laitosten tai tutkinto-ohjelmien kesken.

15 § Valintaehdotuksen tekeminen

Ehdotuksen valittavista opiskelijaedustajista tekee aina yleinen valintatoimikunta paitsi yliopiston hallituksen opiskelijajäsentä ja liiketoimintajohtokunnan opiskelijajäseniä valittaessa, jolloin ehdotuksen tekee erityinen valintatoimikunta. Lisäksi edustajisto voi antaa muita tarpeelliseksi katsomiaan valintoja erityisen valintatoimikunnan valmisteltavaksi. Ehdotus tehdään ylioppilaskunnan sääntöjen mukaisesti kulloinkin asiasta päättävälle toimielimelle: edustajistolle tai hallitukselle.

Opiskelijaedustajan valintaehdotusta laadittaessa huomioidaan hakijoiden hakemukset sekä mahdolliset haastattelut, ennakkotehtävät ja opiskelijajärjestöjen lausunnot. Ehdotuksesta tulee käydä ilmi perustelut, joilla valinta on tehty. Ehdotuksessa huomioidaan lisäksi tämän säännön luvussa II mainitut kelpoisuusehdot.

Mikäli opiskelijaedustajan tehtävää tai tehtäviä on määräajassa hakenut korkeintaan yhtä monta hakijaa kuin paikkoja on jaossa ja mikäli täytettävät paikat ovat kaikki keskenään samanarvoisia (esimerkiksi pelkkiä varsinaisen jäsenen tai pelkkiä varajäsenen paikkoja), yleinen valintatoimikunta ei käsittele asiaa, vaan valmisteluvastuullinen työntekijä valmistelee asian toiminnanjohtajalle, joka tekee ehdotuksen päätösvaltaiselle toimielimelle. Toiminnanjohtajan ollessa estynyt ehdotuksen tekee kyseisen toimielimen puheenjohtaja.

16 § Yleisen valintatoimikunnan asettaminen

Edustajisto asettaa yleisen valintatoimikunnan järjestäytymiskokouksessaan. Yleiseen valintatoimikuntaan nimetään vähintään viisi (5) äänivaltaista jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Yleisen valintatoimikunnan jäsenten ja varajäsenten tulee olla edustajiston jäseniä tai varajäseniä. Jokaisella edustajistoryhmällä on halutessaan mahdollisuus esittää yhtä (1) jäsentä ja yhtä (1) varajäsentä valintatoimikuntaan. Jos yleisen valintatoimikunnan minimikoko ei täyty edustajistoryhmien ehdotuksista, edustajisto nimeää riittävän määrän muita jäseniä ja varajäseniä. Yleisen valintatoimikunnan toimikausi on yksi kalenterivuosi. Yleisen valintatoimikunnan kokoonpanon muutokset vahvistaa ylioppilaskunnan hallitus edustajistoryhmien ehdotuksesta.

Yleisen valintatoimikunnan tehtävinä on:

1. käsitellä opiskelijaedustajan tehtävään tulleet hakemukset
2. tarvittaessa haastatella tarpeelliseksi katsomansa määrä hakijoita ja/tai teettää heillä ennakkotehtävä
3. tehdä ehdotus opiskelijaedustajan valinnasta päätösvaltaiselle toimielimelle.

Yleisen valintatoimikunnan puheenjohtajana toimii ylioppilaskunnan puheenjohtaja, hänen ollessaan estynyt ylioppilaskunnan varapuheenjohtaja tai muu ylioppilaskunnan edustajiston nimeämä henkilö. Puheenjohtajalla ei ole äänivaltaa. Yleisen valintatoimikunnan sihteerinä toimii valmisteluvastuullinen työntekijä.

JYYn hallituksen jäsen ei voi toimia yleisessä valintatoimikunnassa. Jos yleisen valintatoimikunnan jäsen tai varajäsen tulee valituksi hallitukseen, hänet katsotaan eronneeksi yleisen valintatoimikunnan jäsenyydestä tai varajäsenyydestä samalla kun hänen toimikautensa hallituksessa alkaa.

17 § Erityisten valintatoimikuntien asettaminen

Ylioppilaskunnan hallitus asettaa erityiset valintatoimikunnat tekemään ehdotukset yliopiston hallituksen opiskelijajäsenen, ylioppilaskunnan liiketoimintajohtokunnan opiskelijajäsenten sekä muiden edustajiston tarpeelliseksi katsomien toimijoiden valitsemiseksi. Jokaista valintaa varten nimetään oma erityinen valintatoimikuntansa, ja asettamispäätöksessä on määriteltävä, minkä valinnan valmistelua varten kyseinen erityinen valintatoimikunta on asetettu. Erityisiä valintatoimikuntia voi olla useampia yhtä aikaa.

Erityisten valintatoimikunnan tehtävänä on:

1. käydä periaatekeskustelu valintaperusteista ennen haun avaamista
2. käsitellä opiskelijaedustajan tehtävään tulleet hakemukset
3. tarvittaessa haastatella tarpeelliseksi katsomansa määrä hakijoita ja/tai teettää heillä ennakkotehtävä
4. tehdä perusteltu ehdotus opiskelijaedustajan valinnasta päätösvaltaiselle toimielimelle.

Jokaiseen erityiseen valintatoimikuntaan nimetään vähintään kolme (3) ja enintään viisi (5) äänivaltaista jäsentä sekä puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, joilla ei ole äänivaltaa mutta läsnäolo- ja puheoikeus kaikissa kokouksissa. Hallitus päättää jäsenet edustajistoryhmien ehdotuksesta ja puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan ylioppilaskunnan puheenjohtajan ehdotuksesta. Erityinen valintatoimikunta voi lisäksi kutsua yhden (1) asiantuntijajäsenen, jolla on läsnäolo- ja puheoikeus.

Erityisen valintatoimikunnan äänivaltaisten jäsenten tulee olla edustajiston jäseniä tai varajäseniä, eikä hallituksen jäsen voi toimia erityisen valintatoimikunnan äänivaltaisena jäsenenä. Jos erityistä valintatoimikuntaa ei saada nimettyä, siirtyvät erityisen valintatoimikunnan sääntömääräiset valmisteluvastuut hallitukselle. Erityisiin valintatoimikuntiin voidaan valita myös yleiseen valintatoimikuntaan nimettyjä henkilöitä. Sama henkilö voi olla jäsenenä useammassa erityisessä valintatoimikunnassa yhtä aikaa.

Erityisten valintatoimikunnan puheenjohtajana toimii ylioppilaskunnan puheenjohtaja, ylioppilaskunnan varapuheenjohtaja tai muu ylioppilaskunnan puheenjohtajan ehdottama edustajiston jäsen tai varajäsen. Mikäli valitut puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja kuitenkin estyvät hoitamasta tehtävää, on ylioppilaskunnan hallituksella oikeus valita toinen henkilö valintatoimikunnan puheenjohtajaksi. Erityisen valintatoimikunnan sihteerinä toimii valmisteluvastuullinen työntekijä. Jokaisella erityisen valintatoimikunnan ulkopuolisella edustajistoryhmällä on oikeus asettaa yksi edustaja, jolla on oikeus olla läsnä ja kuulla erityisen valintatoimikunnan keskustelut ja perustelut valinnoille haastattelujen jälkeen.

Erityinen valintatoimikunta tulee asettaa, kun valitaan opiskelijaedustaja yliopiston hallitukseen uudelle toimikaudelle ja kun valitaan JYYn liiketoimintajohtokunnan opiskelijajäsenet uudelle toimikaudelle. Lisäksi erityinen valintatoimikunta tulee asettaa viipymättä aina, kun yliopiston hallituksen opiskelijajäsenelle tai JYYn liiketoimintajohtokunnan opiskelijajäsenelle myönnetään ero tehtävästään, hänet vapautetaan tehtävästään tai hän menettää kelpoisuutensa tehtäväänsä kesken toimikauden.

18 § Valintatoimikuntien kokousmenettely

Valintatoimikunta kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Valintatoimikunnan kokoukset ovat laillisia, kun kutsu on lähetetty sen kaikille jäsenille kaksi (2) vuorokautta ennen kokousta.

Valintatoimikunta toteaa jokaisen täytettävän opiskelijaedustajan paikan kohdalla, onko yksikään valintatoimikunnan jäsen estynyt tekemään valintaehdotusta hallintolain mukaisesti. Estynyt henkilö ei voi osallistua kyseessä olevan asian käsittelyyn tai siitä käytävään keskusteluun.

Valintatoimikunnan kokouksesta on pidettävä pöytäkirjaa.

Yleinen valintatoimikunta ja erityiset valintatoimikunnat ovat päätösvaltaisia, kun puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi yli puolet jäsenistä on paikalla.

Valintatoimikuntien puheenjohtaja ja sihteeri eivät ole äänivaltaisia. Erimielisyyden sattuessa valintatoimikunnan kokouksissa sovelletaan hallinto-ohjesäännössä mainittua hallituksen äänestysmenettelyä. Äänestyksessä kullakin valintatoimikunnan jäsenellä on yksi ääni. Tasatilanteessa arpa kuitenkin ratkaisee, sillä puheenjohtaja ei ole äänivaltainen.

19 § Valintapäätöksen tekeminen

Edustajisto valitsee opiskelijaedustajat yliopiston hallitukseen ja toimikauden alkaessa yliopistokollegioon, tiedekuntaneuvostoihin, erillislaitosten johtokuntiin ja muutoksenhakulautakuntaan. Ylioppilaskunnan perussäännön mukaan edustajisto lisäksi asettaa JYYn liiketoimintajohtokunnan sekä valitsee edustajat niihin järjestöjen ja säätiöiden toimielimiin, joissa ylioppilaskunnalla on suora nimeämisoikeus.

Hallitus valitsee opiskelijaedustajat niihin ylioppilaskunnan ulkopuolisiin toimielimiin, joiden valintaa ei ole määrätty edustajiston tehtäväksi tai joita täydennetään kesken toimikauden – pois lukien yliopiston hallitus, johon edustajisto valitsee aina opiskelijaedustajat.

Yliopistokollegioon tulee mahdollisuuksien mukaan valita vähintään yksi opiskelijaedustaja kustakin tiedekunnasta kollegion varsinaiseksi jäseneksi. Tämä on mahdollisuuksien mukaan huomioitava myös opiskelijaedustajan erotessa, mikäli hänet erotetaan tai hän menettää kelpoisuutensa kesken toimikauden.

Hallitus voi toimivaltaansa kuuluvissa päätöksissä erityisen painavista syistä nimetä toimielimeen ylioppilaskunnan hallituksen jäsenen, ylioppilaskunnan työntekijän tai jonkun muun suostumuksensa antaneen asiantuntevan henkilön ilman, että toimielimen paikka julistetaan hakuun, kun se katsoo opiskelijoiden edun sitä vaativan.

IV luku
Toimielimestä eroaminen ja erottaminen sekä toimielimen täydentäminen

20 § Toimielimestä eroaminen

Yliopiston hallituksen jäsenen eroamisesta tehtävästään määrätään yliopistolaissa.

Ylioppilaskunnan hallitus voi perustellusta syystä myöntää eron yliopistokollegion, tiedekuntaneuvoston tai erillislaitoksen johtokunnan jäsenelle tai varajäsenelle tai muun sellaisen toimielimen jäsenelle tai varajäsenelle, johon edustajisto tai hallitus on valinnut edustajan.

Hallitus voi perustellusta syystä jättää myöntämättä eroa sitä hakeneelle opiskelijaedustajalle. Näin voidaan toimia esimerkiksi siinä tapauksessa, jos toimielintä ei kyetä tämän säännön 22 §:n mukaisesti täydentämään.

21 § Toimielimestä erottaminen

Yliopiston hallituksen jäsenen vapauttamisesta tehtävästään määrätään yliopistolaissa.

Jos opiskelijaedustaja on tullut kykenemättömäksi hoitamaan tehtäväänsä, toistuvasti laiminlyönyt tehtävänsä tai 9 §:ssä mainittuja velvollisuuksiaan tai jos siihen on muutoin erityisen painava syy, hänet voidaan erottaa tehtävästään. Ennen erottamista on varattava asianomaiselle tilaisuus antaa riittävä selvitys asiasta 30 vuorokauden kuluessa siitä, kun häneen on otettu asiassa yhteyttä. Erottamisen tekee ylioppilaskunnan hallitus, mikäli se katsoo, että erottamiselle on selvityksen antamiseen varatun ajan päätyttyä osoitettavissa riittävät perustelut ja että opiskelijaedustaja ei enää nauti toimen edellyttämää luottamusta.

22 § Toimielimen täydentäminen

Jos toimielimen varsinaiselle jäsenelle on myönnetty ero, hänet on erotettu tehtävästään tai hän on menettänyt kelpoisuutensa tehtävään, valmisteluvastuullinen työntekijä toteaa, että varsinaisen jäsenen varajäsenestä tulee näin halutessaan toimielimen varsinainen jäsen. Jos toimielimen varajäsenestä tulee varsinainen jäsen, valitaan hänen tilalleen täydennyshaussa uusi opiskelijaedustaja siten kuin tämän säännön luvussa III säädetään.

Jos toimielimen varajäsenelle tai varsinaiselle jäsenelle, jolla ei ole varajäsentä, on myönnetty ero, hänet on erotettu tehtävästään tai hän on menettänyt kelpoisuutensa tehtävään, valitaan hänen tilalleen täydennyshaussa uusi opiskelijaedustaja siten kuin tämän säännön luvussa III säädetään.

Täydennystä tehtäessä voidaan ottaa huomioon valitsematta jääneen hakijan aiemmin samaan tehtävään jättämä hakemus, mikäli hakija on antanut siihen suostumuksensa.

V luku
Muutoksenhaku

23 § Oikaisumenettely

Ylioppilaskunnan päätöksistä voi hakea oikaisua siten kuin ylioppilaskunnan säännöissä säädetään.

24 § Valittaminen päätöksistä

Ylioppilaskunnan edustajiston ja hallituksen päätöksistä voi valittaa siten kuin yliopistolaissa, hallintolainkäyttölaissa ja ylioppilaskunnan säännöissä säädetään.

VI luku
Voimaantulosäädökset

25 § Voimaantulo

Tämä ohjesääntö tulee voimaan 1.1.2023 mutta kuitenkin aikaisintaan silloin, kun vuoden 2022 syksyllä tehdyt perussäännön muutokset on vahvistettu.